Vantaalainen isä miettii: Onko lapsen hyvä käydä koulua, jossa on paljon vieraskielisiä
Vieraskielisiä Vantaan kouluissa ja päiväkodeissa
Eniten vieraskielisiä oppilaita on Kytöpuiston koulussa 79,6 %, Lehtikuusessa 65,6 %, Keimolanmäessä 58,3 %, Uomarinteessä 50,2 % ja Martinlaaksossa 44,9 %.
Päiväkodeissa eniten vieraskielisiä lapsia on Rautkallion päiväkodissa 94 %, Rautpihan päiväkodissa 93 %, Hakunilanrinteen päiväkodissa 92 %, Malminiityn päiväkodissa 88 % ja Kukinpolun päiväkodissa 87 %.
--
Olen luonnollisesti huolissani, kuinka vieraskielisten osuus vaikuttaa tulevan lapseni yksilölliseen opetukseen. Huolessani on kysymys yksilöllisten kielellisten tarpeiden huomioimisesta ja resurssien kohdentamisesta oikein, jotta jokaisen oppilaan opiskelumotivaatio säilyy.
Jos perhe päättää jäädä Hakunilaan, lapsen lähikoulu tulee olemaan aikanaan Lehtikuusen yhtenäiskoulu. Lehtikuusessa vieraskielisten osuus on tällä hetkellä yli 65 prosenttia kaikista oppilaista.
Tässä artikkelin nettiversio: https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/5696961
Kommentit (164)
Järkkyä. Olen töissä n. 600 oppilaan koulussa. Vieraskielisiä on noin viisi, ja hekin osaavat suomea vähintäänkin kohtalaisesti. Pystyvät käymään koulua suomeksi.
Tutkimuksissa on todettu, että selkosuomen käyttö opetuksessa ja runsas vieraskielisten määrä luokassa köyhdyttävät lapsen sanavarastoa.
Jos asutte Vantaalla, niin pohtikaa jotain Vantaan lähellä olevaa kehyskuntaa.
Omat kokemukset rajoittuvat varhaiskasvatukseen ja kyllähän ero on kuin yöllä ja päivällä niiden päiväkotien välillä, joissa on paljon S2 vs.suomea äidinkielenään puhuvia. Tällä tarkoitan sitä, että henkilökunnan työ on luonnollisesti huomattavasti vaativampaa, kun sitä yhteistä kieltä ei ole. Tällaisiin ryhmiin tulisi lähtökohtaisesti palkata ns.ylimääräinen aikuisresurssi, mikä ei tosin toki poista sitä, että niitä suomea puhuvia lapsia, joilta suomea oppia, on vähän. Olen ikävä kyllä joutunut todistamaan sitä, kun eräs tuttavan lapsi, jolla oli muutoinkin kielenkehityksessä haasteita, alkoi puhua ns.vieraalla aksentilla, sillä hän oli ryhmän harvoja suomea puhuvia lapsia. Jotenkin noita S2 määriä tulisi saada tasattua eri päiväkotien välille, jotta niin suomalaisilla kuin maahanmuuttajataustaisillä lapsilla olisi suomen kielen mallia.
Vierailija kirjoitti:
Niissä kulttuureissa naiset pysyy kotona. Eli he eivät opi kieltä lainkaan. Miehet taas halveksuvat suomalaisia, joten heitä ei kiinnosta kielen opetteleminen. Tämä asenne sitten tarttuu lapsiin.--
Niin. Lapset usein joutuvat jopa tulkin asemaan koska vanhemmat eivät hallitse edes suomenkielen ydinsanastoa. Kova vastuu lapsen harteilla saada asioita ymmärretyksi aikuisille esim virallisissa asioissa, ellei itsekään ole saanut asianmukaista opetusta suomalaisessa koulussa suomenkielestä.
Vierailija kirjoitti:
Omat kokemukset rajoittuvat varhaiskasvatukseen ja kyllähän ero on kuin yöllä ja päivällä niiden päiväkotien välillä, joissa on paljon S2 vs.suomea äidinkielenään puhuvia. Tällä tarkoitan sitä, että henkilökunnan työ on luonnollisesti huomattavasti vaativampaa, kun sitä yhteistä kieltä ei ole. Tällaisiin ryhmiin tulisi lähtökohtaisesti palkata ns.ylimääräinen aikuisresurssi, mikä ei tosin toki poista sitä, että niitä suomea puhuvia lapsia, joilta suomea oppia, on vähän. Olen ikävä kyllä joutunut todistamaan sitä, kun eräs tuttavan lapsi, jolla oli muutoinkin kielenkehityksessä haasteita, alkoi puhua ns.vieraalla aksentilla, sillä hän oli ryhmän harvoja suomea puhuvia lapsia. Jotenkin noita S2 määriä tulisi saada tasattua eri päiväkotien välille, jotta niin suomalaisilla kuin maahanmuuttajataustaisillä lapsilla olisi suomen kielen mallia.--
Kyllä.Tulisi lailla säätää että päiväkodeissa tulee olla minimissään muutama hyvää suomea puhuva suomenkielinen henkilökunnassa, hoitaja /opettaja.
Vantaalla perusopetuksen voi käydä englannin kielellä Kaivokselan (vuosiluokat 1-6) ja Rekolanmäen koulussa (vuosiluokat 1-6) sekä Vantaan kansainvälisessä koulussa (vuosiluokat 1-9). Kouluihin otetaan ensisijaisesti vantaalaisia lapsia. Muiden kuntien hakijoita voidaan ottaa vantaalaisten lasten jälkeen, mikäli opetusryhmissä on tilaa. Kaivokselan ja Rekolanmäen englanninkieliseen opetukseen päässeillä oppilailla on oikeus halutessaan jatkaa ilman erillistä hakua englanninkielisessä opetuksessa vuosiluokilla 7-9 Vantaan kansainvälisessä koulussa.
-- S2 määriä tulisi saada tasattua eri päiväkotien välille, jotta niin suomalaisilla kuin maahanmuuttajataustaisillä lapsilla olisi suomen kielen mallia.
Kyllä. Täsmälleen samaa mieltä.
Kotiuttaminen on mennyt pahasti pieleen. Verorahoja käytetään härskisti väärin. Ei ennen koululuokkiin, kunnes osaavat edes auttavasti suomen kieltä. Taso laskee.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen vähän perheen omaa kotoutumista, jos ovat muuttaneet kaikista paikoista juuri Hakunilaan, ja nyt sitten itkevät alueen tilanteesta. :D Kuka tahansa tietää, että tuo on Vantaan yksi surkeimmista paikoista elää, jopa uussuomalaisille itselleen.
Mutta pk-seudulla noin 5-10 kaupunginosaa per vuosi muuttuu tällaiseksi samanlaiseksi ja sellaisia järkeviä, turvallisia ja siistejä puhtaanvalkoisia kaupunginosia ei ole enää kuin ihan muutama ja nekin on vain super rikkaille.
Vierailija kirjoitti:
Nää on kyllä oikeasti ihan järkyttäviä lukuja. Eikä tämä ole rasismia vaan ihan sen ymmärtämistä, että jos yli puolet lapsista ei lähtökohtaisesti puhu opetuskieltä, tulisi henkilökuntaa luokassa olla yhtä paljon kuin kansainvälisessä koulussa, että laadukas opetus voisi toteutua. Siellä on kuitenkin oikeasti vain joku yksi opettaja per 30 lasta. Ihan kaaos.
itseään ruokkiva kehä
rasistijuntit ei halua kersojansa kouluihin joissa on väärän värisiä, ja kohta kouluissa ei muuta olekkaan kuin väärän värisiä
Vierailija kirjoitti:
Kotiuttaminen on mennyt pahasti pieleen. Verorahoja käytetään härskisti väärin. Ei ennen koululuokkiin, kunnes osaavat edes auttavasti suomen kieltä. Taso laskee.
Eikö sieltä koululuokilta ennen päässyt seuraavalle luokalle, jos ei osannut siellä koulussa opetettuja asioita, kuten vaikka sitä kelloa jos puhutaan, vaan sitä jäätiin luokalle ja tällä varmistettiin se, että koulusta valmistuu vain opetetut asiat osaavia ihmisiä.
Nyt jos näin tehtäisiin, meillä olisi ala-asteen luokat täynnä jotain 30-50 vuotiaita afrikkalaisia!
Onneksi asuinpaikkaansa voi valita.
Vierailija kirjoitti:
Vantaan yksi naapurikunta on Kerava. Keravalla on kehyskunnista huonoin maine, mutta se on silti valovuosia edellä pk-seutua tässä(kin) asiassa. Veljeni lapset käyvät Korsosta seuraavan juna-aseman alueen koulua, ja ainoat ulkkikset tuntuvat olevan virolaisia. Luokka/luokka-aste/koko koulun kuvissa näkyy olematon määrä tummaihoisia oppilaita. Mitenköhän ero Vantaaseen on näin suuri?
Ja Korson koulu on täytetty wt aineiksella jo 80-luvulla, joten siellä ongelma on ratkaistu niin, että tasoa ei voi enää tuosta täydestä nolla-tasosta laskea ja hehän voittavat tässä kaikki muut, he voivat sanoa "meillä ei taso ole laskenut lainkaan".
Suomessa on kai edelleen oppivelvollisuus muttei koulupakkoa?
Melko rasse täytyy olla jos persuisukkia potuttaa se että lapsi puhuu somaliaa aamiaispöydässä.
Missä esim. vihervasemmistolaisen valtaeliitin jälkikasvu käy koulua? Olisi kiintoisaa tietää. Hyvin monestihan on niin, että älkää tehkö niin kuin minä teen vaan niin kuin minä sanon...
Vierailija kirjoitti:
Martinlaaksossa on Vantaan suurimmat ruotsinkielisten ja vironkielisten osuudet, joten luulen että vääristää kovastikin tuota lukua.
Ruotsinkielisiä ei lasketa vieraskielisiksi. Vieraskielisiä ovat muut kuin suomen- tai ruotsinkieliset.
Vierailija kirjoitti:
Missä esim. vihervasemmistolaisen valtaeliitin jälkikasvu käy koulua? Olisi kiintoisaa tietää. Hyvin monestihan on niin, että älkää tehkö niin kuin minä teen vaan niin kuin minä sanon...
saati kokoomuksen
Mitenköhän Keravalla ero Vantaaseen on näin suuri?
Todennäköisesti siksi, että Keravalla ei juuri ole kaupungin vuokra-asuntoja. Niiden puuttuminen on erittäin tehokas keino pitää ei-toivotut asukkaat poissa. Tunnetuimpia tämän keinon käyttäjiä ovat Kirkkonummi ja Järvenpää.
Nosta kytkintä mahdollisimman nopeasti ja tarjoa lapsillesi parempaa resurssit menevät näiden paapomiseen.