Miksi autismikirjon naisten parisuhteista ei puhuta?

Veikkaan, että täällä kirjoittelee niin suurissa määrin heteronaisia, että heille Asperger-mies on luonnollisempi aihe. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset myös varmasti tiedostavat itse autismikirjonsa miehiä paremmin ja hyväksyvät rajoitteensa. Miehet eivät hyväksy asiaa ja kuvittelevat olevansa jotain hallitsijoita ja valtijoita, joiden mukaan kaiken pitää tapahtua. Tämä siis pätee ihan yleensäkin suunnilleen kaikkiin miehiin.

Tämä. AS-naisilla vaikuttaa olevan keskimäärin paljon realistisempi ja terveempi käsitys itsestään. Assimiehissä taas on paljon itsekeskeisiä sekopäitä, joilla on hirveä hinku parisuhteeseen mutta ei mitään vuorovaikutustaitoja tai edes motivaatiota satsata siihen.

Nämä autismikirjolla olevat miehet vaikuttavat usein juurikin hyvin vaikeilta ihmisiltä, mutta myös ankarilta lapsilleen ja narsisteilta ja se halu kontrolloida muita ja ajatus siitä, että on vain itse oikeassa on valtava.

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan, että täällä kirjoittelee niin suurissa määrin heteronaisia, että heille Asperger-mies on luonnollisempi aihe. 

On olemassa myös ihan hirveän iso joukko naisia, jotka eivät tiedä olevansa autistisia. Itse sain diagnoosin vasta 40-vuotiaana, siihen asti luulin, että elämä on kaikille yhtä hankalaa.

Tutkimusten mukaan autistiset naiset ovat hyvin usein hyväksikäytettyjä. Eivät tunnista varoittavia merkkejä ja päätyvät ikäviin tilanteisiin. Autistiset naiset eivät myöskään useinkaan osaa rajata pelkän seksin perässä olevia ja tulevat hyväksikäytetyksi myös näin. Omassa tuttavapiirissä autistinainen on joutunut väkivaltasuhteeseen. Miehen mielenterveysongelmat ovat suhteessa päällimmäisinä ja nainen alistuu. On ilmeisesti aika lailla vankina omassa kodissaan. 

Vierailija kirjoitti:

Yleensähän nämä ovat aseksuaaleja, veloja ja sinkkuja. Parisuhde ja lapset tai edes pelkkä ajatus näistä kuormittavat ja ahdistavat liikaa. Autismikirjolla olevat miehet ovat kaltaisiaan naisia useammin parisuhteissa. Muutenkin autismikirjolla olevilla yleinen aseksuaalisuus on yleisempää naisilla kuin miehillä. Aseksuaalit miehet taitavat olla muutenkin hyvin harvassa. Seksuaalisuus ja sen toteuttaminen on miehillä paljon naisia voimakkaampi ja kaikkea hallitseva ominaisuus.

Itse olen vahvasti diagnosoitu asperger. Kaipaan todella paljon omaa aikaa, rauhaa, hiljaisuutta ja rutiinieni toistamista. Sosiaaliset tilanteet ovat minulle haastavia, koska en osaa lukea ihmisiä. Äänensävyni on aina sama olinpa iloinen tai vihainen. Resting bitch face - kuulen tästä säännöllisesti :D en käy sukujuhlissa, kissanristiäisissä, kerhoissa tai kaupungilla shoppailemassa, en kavereiden luona. Kaikki tällainen on henkisesti todella raskaita. Oikeastaan kavereitakaan ei ole, koska en jaksa ylläpitää kaverisuhteita. Ne jotka ymmärtävät, että minut voi soittaa kylään kahdesti vuodessa kuulumisien vaihtoon eikä yhtään useammin, ovat sitten olleet ystäviäni jo vuosikymmenet. En jaksa roikkua puhelimessa, usein oletettavasti puhelinmyyjän numeron näkyessä puhelimen ruudussa ahdistun jo valmiiksi. Maailmani menee "sekaisin", jos arjessa tapahtuu jotain poikkeavaa. Yllätysjuhlia ei saa mulle pitää, eikä tuoda yllätyksenä edes kukkakimppuja.

Silti teen asiakaspalvelutyötä, ja työstäni oikeasti nautin, minulla on aviopuoliso ja kaksi lastakin. Pikkulapsiaika oli kieltämättä todella raskasta, mutta nyt kun ovat jo eskari-ikäisiä, niin eivät tarvitse minua 247 vierelle. Puoliso tekee reissutyötä, eli saan "lomaa" hänestäkin säännöllisesti. Silloin kun puoliso on kotona, hän ottaa vetovastuun lapsista, jolloin vuorostani minä pääsen hengittämään ja lataamaan akkujani. Yleensä lähden silloin mökille koiran kanssa ja suljen täysin maailman ympäriltäni.

Joskus olen haastava parisuhteessa em. syiden vuoksi, koska en vaan voi lähteä yks kaks koko konkkaronkka vaikkapa mökille ellei sitä ole suunniteltu etukäteen, mutta kai tuo puoliso pärjää, kun jo 18 vuotta yhdessä matkaa taivallettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensähän nämä ovat aseksuaaleja, veloja ja sinkkuja. Parisuhde ja lapset tai edes pelkkä ajatus näistä kuormittavat ja ahdistavat liikaa. Autismikirjolla olevat miehet ovat kaltaisiaan naisia useammin parisuhteissa. Muutenkin autismikirjolla olevilla yleinen aseksuaalisuus on yleisempää naisilla kuin miehillä. Aseksuaalit miehet taitavat olla muutenkin hyvin harvassa. Seksuaalisuus ja sen toteuttaminen on miehillä paljon naisia voimakkaampi ja kaikkea hallitseva ominaisuus.

Itse olen vahvasti diagnosoitu asperger. Kaipaan todella paljon omaa aikaa, rauhaa, hiljaisuutta ja rutiinieni toistamista. Sosiaaliset tilanteet ovat minulle haastavia, koska en osaa lukea ihmisiä. Äänensävyni on aina sama olinpa iloinen tai vihainen. Resting bitch face - kuulen tästä säännöllisesti :D en käy sukujuhlissa, kissanristiäisissä, kerhoissa tai kaupungilla shoppailemassa, en kavereiden luona. Kaikki tällainen on henkisesti todella raskaita. Oikeastaan kavereitakaan ei ole, koska en jaksa ylläpitää kaverisuhteita. Ne jotka ymmärtävät, että minut voi soittaa kylään kahdesti vuodessa kuulumisien vaihtoon eikä yhtään useammin, ovat sitten olleet ystäviäni jo vuosikymmenet. En jaksa roikkua puhelimessa, usein oletettavasti puhelinmyyjän numeron näkyessä puhelimen ruudussa ahdistun jo valmiiksi. Maailmani menee "sekaisin", jos arjessa tapahtuu jotain poikkeavaa. Yllätysjuhlia ei saa mulle pitää, eikä tuoda yllätyksenä edes kukkakimppuja.

Silti teen asiakaspalvelutyötä, ja työstäni oikeasti nautin, minulla on aviopuoliso ja kaksi lastakin. Pikkulapsiaika oli kieltämättä todella raskasta, mutta nyt kun ovat jo eskari-ikäisiä, niin eivät tarvitse minua 247 vierelle. Puoliso tekee reissutyötä, eli saan "lomaa" hänestäkin säännöllisesti. Silloin kun puoliso on kotona, hän ottaa vetovastuun lapsista, jolloin vuorostani minä pääsen hengittämään ja lataamaan akkujani. Yleensä lähden silloin mökille koiran kanssa ja suljen täysin maailman ympäriltäni.

Joskus olen haastava parisuhteessa em. syiden vuoksi, koska en vaan voi lähteä yks kaks koko konkkaronkka vaikkapa mökille ellei sitä ole suunniteltu etukäteen, mutta kai tuo puoliso pärjää, kun jo 18 vuotta yhdessä matkaa taivallettu.

Ainiin ja se seksuaalisuus, olen seksuaalisesti todella aktiivinen ja kokeilunhaluinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset myös varmasti tiedostavat itse autismikirjonsa miehiä paremmin ja hyväksyvät rajoitteensa. Miehet eivät hyväksy asiaa ja kuvittelevat olevansa jotain hallitsijoita ja valtijoita, joiden mukaan kaiken pitää tapahtua. Tämä siis pätee ihan yleensäkin suunnilleen kaikkiin miehiin.

Tämä. AS-naisilla vaikuttaa olevan keskimäärin paljon realistisempi ja terveempi käsitys itsestään. Assimiehissä taas on paljon itsekeskeisiä sekopäitä, joilla on hirveä hinku parisuhteeseen mutta ei mitään vuorovaikutustaitoja tai edes motivaatiota satsata siihen.

Nämä autismikirjolla olevat miehet vaikuttavat usein juurikin hyvin vaikeilta ihmisiltä, mutta myös ankarilta lapsilleen ja narsisteilta ja se halu kontrolloida muita ja ajatus siitä, että on vain itse oikeassa on valtava.

Aspergerit ovat yleensä hyvin itseensä päin kääntyneitä. Heitä ei kiinnosta muiden ajatukset eikä muiden huomio. Narsisti taas nauttii muiden huomiosta ja kiillottaa jatkuvasti kuortaan. Kateus ja viha ajaa narsistia eteenpäin. Asperger on jumissa omissa mielenkiinnonkohteissaan eikä jaksa kadehtia toisten pinnallista elämää. Myös ihmissuhdepelit ovat aspergerille vaikeita.

Olisiko syy se, että autisminkirjon naisten aivot muistuttaa neurotyypillisen miehen aivoja. Miehet  harvemmin kokee ongelmana, että suhteessa on kaksi yhtä suoraviivaisesti ajattelevaa.