Spontaanius/ennakoimattomuus versus suunnitelmallisuus pari-/ihmissuhteissa.
Onkohan kenelläkään toisella maailmassa samanlaista ihmissuhdeongelmaa kuin mulla?! Mä olen äärimmäisen suunnitelmallinen ihminen ja rakastan mm sitä tunnetta on tiedossa on joku ihana matka jonnekin ja saan tehdä etukäteissuunnitelmia ja "makustella" tulevaa matkaa. Mutta, mutta....sitten taas lähipiirissäni lähes jokainen ihminen on spontaani ja ahdistuu kun yritän suunnitella jotain. Mun mielestä vaan on niin hyvä vaikkapa suunnitella vuosilomapäivät ajoissa, varata lennot/junat/hotellit ajoissa että pääsee halvemmalla/saa sen huoneen jonka tahtoo. Tykkään myös varata pöydän ravintolaan ajoissa, että tosiaan mahdutaan sinne syömään eikä meitä käännytetä ovella pois. Ostan joululahjat ajoissa ja suunnittelen ne huolella että jokainen saa sellaisen lahjan joka miellyttää, suunnitelmallisen kauhu olisi mennä aatonaaton ruuhkaan suunnittelemattomille lahjaostoksille. On lähes mahdottomuus suunnitella esim. oman puolison kanssa mitään matkoja kun hän ei kerta kaikkiaan pysty suunnittelemaan mitään kuin vasta suunnilleen viikon varoajalla. Pöytiähän ei saa mistään ravintolasta varata etukäteen sitten ja kohteessa hän on kiukussa kun mihinkään ei mahdu.
Spontaani ihminen, avaa mulle vähän miltä tuntuu kun toinen on suunnitelmallinen että oppisin ymmärtämään. Ja minunlaiseni suunnittelija, onko sellaisia edes?
Kommentit (6)
Vierailija kirjoitti:
Suunnittelen mitä suunnittelen tai olen suunnittelematta, mutta en pilaa mitään reissuja liialla suunnittelemisella. Parhaita ovat ne yllätykset reissuissa ja sään mukaan pitää välillä mennä, ei niin kuin mietti puoli vuotta sitten. En jaksa liiallista suunnittelemista, se on turhaa.
Entä sitten reissun jälkeen? Putoaako suunnittelija pohjalle?
Ei putoa. :) Minä ainakin alan suunnitella jotain uutta.
Ap
Minäkään en tykkää elämästä, jossa kaikki on etukäteen suunniteltua ja aikataulutettua. Mistäs sitä voi tietää huvittaako minua kuukauden päästä tehdä jotain tiettyä asiaa?
Toisaalta fiksu ihminen ymmärtää, että tiettyjä asioita ei voi saada kuin etukäteen varaamalla, joten tässä on molemmat puolet jotka pitää huomioida.
Onko heille "ihan sama" eli voit kumminkin suunnitella mielihalulla itseksesi ja he noudattavat suunnitelmaa (jonka laatimiseen eivät itse osallistuneet)?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suunnittelen mitä suunnittelen tai olen suunnittelematta, mutta en pilaa mitään reissuja liialla suunnittelemisella. Parhaita ovat ne yllätykset reissuissa ja sään mukaan pitää välillä mennä, ei niin kuin mietti puoli vuotta sitten. En jaksa liiallista suunnittelemista, se on turhaa.
Entä sitten reissun jälkeen? Putoaako suunnittelija pohjalle?
Ei putoa. :) Minä ainakin alan suunnitella jotain uutta.
Ap
Elätkö tässä hetkessä ollenkaan? Vai onko elämä sinulle vain sitkuttelua?
Vierailija kirjoitti:
Onko heille "ihan sama" eli voit kumminkin suunnitella mielihalulla itseksesi ja he noudattavat suunnitelmaa (jonka laatimiseen eivät itse osallistuneet)?
Minä en ainakaan jaksaisi kuunnella yhdenkään yletöntä vaahtoamista ja suunnittelua, se vie kaikelta kivalta pois yllätyksellisyyden. Esimerkiksi kun suunnittelin perheemme asuntoautoreissua Norjaan, niin otin tietenkin selvää mielenkiintoisista paikoista, mutta reissussa olimme ihan vapaasti ja kaikkea ei tarvinnut nähdä. Yövyimme vuoristossa, tien reunalla parkkialueella ja kerran sumun takia keskellä "ei mitään". Tämä ei mitään paljastuikin sumun hälvettyä aamulla todella upeaksi paikaksi, jota emme olisi tasan varmasti huomanneet muuten ja siitä ei ollut missään mitään mainittua juttua.
Suunnittelen mitä suunnittelen tai olen suunnittelematta, mutta en pilaa mitään reissuja liialla suunnittelemisella. Parhaita ovat ne yllätykset reissuissa ja sään mukaan pitää välillä mennä, ei niin kuin mietti puoli vuotta sitten. En jaksa liiallista suunnittelemista, se on turhaa.
Entä sitten reissun jälkeen? Putoaako suunnittelija pohjalle?