Onko väärin tuntea mustasukkaisuutta ja epäillä toista tässä asiassa?!

Vierailija kirjoitti:

Miltä sinusta tuntuisi, jos puolisosi epäilisi sinun pettävän? Olisiko se reilua? Vai eroaisitko, jos toinen ei päästäisi irti aiheettomista epäilyistään?

Olennaisinta tässä olisi nyt tajuta, että suurin ongelmanne ei ole erimielisyys asumisjärjestelyistä, vaan joko se, että puolisosi on epäluotettava, tai se että sinä epäilet häntä ilman syytä.

Minulle, jos koskisi omaa elämää, suurin ratkaistava ongelma olisi asumisjärjestelyt, eri maissa asuminen on aikaiso juttu. Se onko osapiolilla romanssinpoikasta, yhden kyhyen hetken syrjähyppyä tai muuta voi olla vanhuudenpäiviltä taaksepäin katsottuna lopulta aika vähän merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on samanlainen kuvio. Olen eläkkeellä, miehellä vielä 7v töitä. Hän voi välillä olla etänä mutta esimies toivoo että silloin kuitenkin Suomen kodissa.

Mulle lämpö on terveydellisistä syistä tärkeää ja miehelleni oli itsestään selvää että vietän etelässä niin paljon aikaa kuin mahdollista. Yhteyttä pidetään päivittäin viestein ja whatsapp puheluin. Pyrin olemaan etelässä 4-6kk vuodesta

Mutta mustasukkaisuutta - miksi ihmeessä? Me olemme edelleenkin naimisissa ja sitoutuneita toisiimme. Ei meidän rakkaus katkea etäisyden takia

Itseasiassa jos haluaa kärjistää niin Suomeen jäävälle kyllä pettäminen olisi helpompaa tutussa ympäristössä!

Hienoa että on erilaisia toimivia tapoja. Itse pelkäisi , että etääntyy toisesta, jos ei näe puoleen vuoteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

26 jatkaa vielä. Thaimaa olisi vihonviimeinen maa, jonne parisuhteessa oleva menisi yksin, etenkin useiksi viikoiksi/kuukausiksi

Jokainen tietää miksi. Turha kaunistella päivänselvää asiaa.

Odotetaanko kaikissa parisuhteissa ikuista uskollisuutta?

Ei kai. Mä vain toivon sitä. Olen itse ollut uskollinen 

Omassa parisuhteessasi sinulla on lupa sitä toki toivoa. Jos toive ulottuu kaikkien muidenkin oarisuhteeisiin niin kehottaisin sinua käsittelemään asiaa.

En kyllä alkaisi tuollaiseen kuvioon ollenkaan. Kuulostaa tosi oudolta, että mies vain ilmoittaa asuvansa sitten jatkossa osan vuotta ulkomailla, eikä ota muuta perhettä huomioon lainkaan. 

Meilläkin tämä kuvio että jompikumpi voi olla työn vuoksi kuukaudenkin pois kotoa. Siihen on niin tottunut ettei oikein jatkuva yhdessäolo tule enää kysymykseenkään. Todennäköisesti mekin tullaan hankkimaan jossain vaiheessa asunto jostain ulkomailta jossa sitten vietetään aikaa yhdessä ja erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa. Niin, tässä alkaa miettimään että mitä näiden pitkien erojen aikana voisi tapahtua. Yhtä hyvin se voi olla että minä tutustun uuteen ihmiseen ja ihastun sillä aikaa kun en näe puolisoani. Kun sitä kaipaa toisen läheisyyttä, mahdollisuutta jakaa asioita. Mitenkä sellainen onnistuu kun välissä on pitkä matka toisen luokse. Mies mietti että joku 3kk voisi olla kerrallaan siellä. Sitten tulisi käymään "joksikin aikaa". Ei, ei tämä suunnitelma kuulosta millään tavoin hyvältä! Jos ei kummankaan ajatukset muutu niin erohan se on otettava. Teininä vielä olisi saattanut toimia vähän aikaa mutta ei enää.

Eli ei ollutkaan kyse mustasukkaisuudesta, vaan sinä itse haluat tutustua ja ihastua toiseen ja vehtailla hänen kanssaan. Ja ainoastaan se estää, että tiedät miehesi olevan koko ajan lähettyvillä. Oletko kertonut tästä miehellesi, ja miten hän reagoi? 

Enemmän vaikuttaisi olevan kysymys siitä että nainen haluaa päättää miehen puolesta asiat. Mies ei voi muuttaa eläkepäiviksi pois Suomesta koska vaimo ei halua muuttaa. Mies ei voi jättää vaimoa koska vaimo haluaa suhteen jossa voi luottaa toiseen 100% kestävän ikuisesti. Voiko mies jäädä eläkkeelle jos vaimo ei vielä voi jäädä?

Tässähän juuri mies yrittää päättää naisen puolesta asiat. Miksi naisen pitäisi suostua elämään liitossa jossa ei olla yhdessä?

Missä kohtaa on mainittu että mies vaatii elämään naista hänen kanssaan loppuelämän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa. Niin, tässä alkaa miettimään että mitä näiden pitkien erojen aikana voisi tapahtua. Yhtä hyvin se voi olla että minä tutustun uuteen ihmiseen ja ihastun sillä aikaa kun en näe puolisoani. Kun sitä kaipaa toisen läheisyyttä, mahdollisuutta jakaa asioita. Mitenkä sellainen onnistuu kun välissä on pitkä matka toisen luokse. Mies mietti että joku 3kk voisi olla kerrallaan siellä. Sitten tulisi käymään "joksikin aikaa". Ei, ei tämä suunnitelma kuulosta millään tavoin hyvältä! Jos ei kummankaan ajatukset muutu niin erohan se on otettava. Teininä vielä olisi saattanut toimia vähän aikaa mutta ei enää.

Eli ei ollutkaan kyse mustasukkaisuudesta, vaan sinä itse haluat tutustua ja ihastua toiseen ja vehtailla hänen kanssaan. Ja ainoastaan se estää, että tiedät miehesi olevan koko ajan lähettyvillä. Oletko kertonut tästä miehellesi, ja miten hän reagoi? 

Enemmän vaikuttaisi olevan kysymys siitä että nainen haluaa päättää miehen puolesta asiat. Mies ei voi muuttaa eläkepäiviksi pois Suomesta koska vaimo ei halua muuttaa. Mies ei voi jättää vaimoa koska vaimo haluaa suhteen jossa voi luottaa toiseen 100% kestävän ikuisesti. Voiko mies jäädä eläkkeelle jos vaimo ei vielä voi jäädä?

Tässähän juuri mies yrittää päättää naisen puolesta asiat. Miksi naisen pitäisi suostua elämään liitossa jossa ei olla yhdessä?

Missä kohtaa on mainittu että mies vaatii elämään naista hänen kanssaan loppuelämän?

Täh? Ei sellaista kukaan voi vaatia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on samanlainen kuvio. Olen eläkkeellä, miehellä vielä 7v töitä. Hän voi välillä olla etänä mutta esimies toivoo että silloin kuitenkin Suomen kodissa.

Mulle lämpö on terveydellisistä syistä tärkeää ja miehelleni oli itsestään selvää että vietän etelässä niin paljon aikaa kuin mahdollista. Yhteyttä pidetään päivittäin viestein ja whatsapp puheluin. Pyrin olemaan etelässä 4-6kk vuodesta

Mutta mustasukkaisuutta - miksi ihmeessä? Me olemme edelleenkin naimisissa ja sitoutuneita toisiimme. Ei meidän rakkaus katkea etäisyden takia

Itseasiassa jos haluaa kärjistää niin Suomeen jäävälle kyllä pettäminen olisi helpompaa tutussa ympäristössä!

Hienoa että on erilaisia toimivia tapoja. Itse pelkäisi , että etääntyy toisesta, jos ei näe puoleen vuoteen.

Me olemme olleet 27v kuin paita ja peppu, viimeiset 8v kotitoimistollakin molemmat työmatkoja lukuunottamatta:)

En ole yhtäjaksoisesti 6kk poissa vaan n 2kk kerrallaan. Ei siinä ehdi edes tulemaan ikävä, mies on lomalla mun luona ainakin 6 vkoa/v.

Ja naaman näkee joka päivä videopuhelussa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä palstalla on niin hämärää porukkaa. Kaikki on nykyään niin itsenäisiä, vaikka ollaan parisuhteessa. Eikö kannattaisi olla yksin, jos tarvitsee päästä menemään kuin itse tahtoo muista välittämättä. Mielestäni parisuhteessa kuuluu kysyä toisenkin mielipide, eikä vain sopia omia suunnitelmia välittämättä mitä toinen siitä on mieltä. Itse en suostuisi tuollaiseen kuvioon, että toinen on puolet vuodesta ulkomailla. Valitettavasti se on suuri riski parisuhteen kannalta ja johtaa suurella todennäköisyydellä eroon.

Miten se on sinun parisuhteestasi pois jos jossain toisessa ollaan itsenäisiä?

Miksi ihmisen pitäisi aina kuunnella mitä muut on asioista mieltä?

Ei se olekaan pois parisuhteestani, mutta kun nykyään tunnutaan heti tuomitsevan, jos jollain on vanhanaikainen ja perinteinen parisuhde. Itsenäiset ihmiset pitää minun kaltaisia pilkkanaan ja hoetaan kuinka kiinni kasvaneita ollaan miehen kanssa, vaikka minä ja kumppanini ollaan molemmat omasta tahdosta yhdessä paljon. Tämä on meidän juttu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä palstalla on niin hämärää porukkaa. Kaikki on nykyään niin itsenäisiä, vaikka ollaan parisuhteessa. Eikö kannattaisi olla yksin, jos tarvitsee päästä menemään kuin itse tahtoo muista välittämättä. Mielestäni parisuhteessa kuuluu kysyä toisenkin mielipide, eikä vain sopia omia suunnitelmia välittämättä mitä toinen siitä on mieltä. Itse en suostuisi tuollaiseen kuvioon, että toinen on puolet vuodesta ulkomailla. Valitettavasti se on suuri riski parisuhteen kannalta ja johtaa suurella todennäköisyydellä eroon.

Miten se on sinun parisuhteestasi pois jos jossain toisessa ollaan itsenäisiä?

Miksi ihmisen pitäisi aina kuunnella mitä muut on asioista mieltä?

Ei se olekaan pois parisuhteestani, mutta kun nykyään tunnutaan heti tuomitsevan, jos jollain on vanhanaikainen ja perinteinen parisuhde. Itsenäiset ihmiset pitää minun kaltaisia pilkkanaan ja hoetaan kuinka kiinni kasvaneita ollaan miehen kanssa, vaikka minä ja kumppanini ollaan molemmat omasta tahdosta yhdessä paljon. Tämä on meidän juttu. 

Nykyään tunnutaan tuomitsevan ihan kaikki. Jostakin syystä meillä on harha että olemme kovinkin suvaitsevaisia, mutta todellisuudessa tuomitsemme kaikki jotka eivät ajattele juuri niin kuin minä. Erityisesti tuo piirre korostuu somessa.

Jos on oltu yhdessä kauan aikaa ja erossa ei juurikaan niin kyllähän tuollainen suunnitelma kuulostaa ei niin kivalta! Väkisinkin aletaan kasvaa erilleen kuukausien aikana ja kun vietetään aikaa uusien ihmisten kanssa niin riski suhteen päättymiselle on ihan selvä. Ei olisi minun juttuni tuollainen parisuhde.

Villien vuosien jälkeen sulla ei oikein ole oikeuksia.

hyväähän se sun miehesi yrittää ja tarkoittaa. antaa sen mennä katselemaan paikkoja ja teette sitten yhdessä päätökset kun aika on....monihan puhuu kyllä muuttavansa vaikka minne kun eläkepäivät alkaa....onhan tuonne vielä aikaa jos tajusin että 10 vuoden päästä vasta eläkepäiville jos ylipäätään on elossa vielä silloin....mistä tästä elämästä tietää. 

itse antaisin miehen mennä ja katsoo sitten miten käy...jospa vaikka itsekkin haluat olla sitten puolison luona osan vuotta ja osan vuotta kotona. nämä ovat vaan järjestelykysymyksiä. 

en osais itse kuvitellakkaan asuvani erillään pitkään....johan sitä kuolisi ikävään.