Lue keskustelun säännöt.
Potentiaalinen uusi ystävä vaan hävisi, aikuisena mahdotonta saada ystäviä?
31.01.2023 |
Eri syistä johtuen olen aika yksinäinen. Käyn kyllä töissä ja tapaan ihmisiä, mutta varsinaisia ystäviä minulla ei juuri ole. Ei sellaisia, kenelle soittaa, kun joku naurattaa tai surettaa jne. Olen huomannut, että kärsin tästä kuitenkin, vaikka olinkin aina ajatellut, että olen tavallaan yksinäinen soturi. Ihmiset myös luulee ja sanookin, että olen tosi sosiaalinen ja varmaan olettaa, että mulla on laaja kaveripiiri. Hävettää, että ei ole ja tunnen, että mussa on jotain vikaa, en ole kelpo.
Olen lähes 40 ja olen huomannut, että uusien kavereiden saaminen on tosi vaikeaa. Kyllä työkavereita saa ja hyvä päivän tuttuja, mutta tuntuu, että kenelläkään ei riitä paukut ystävyyssuhteiden syventämiseen. Nytkin kävi niin, että töiden merkeissä olin jo pitkän aikaa tutustunut yhteen kaveriin, tultiin ihan tosi hyvin juttuun ja samat kiinnostuksen aiheet jne. Pitkästä aikaa ajattelin, että nautin tosi paljon hänen seurastaan ja haluaisin vapaallakin viettää aikaa, mutta Kuinkas kävikään, häneltä loppui hommat ja sen jälkeen on hiljentynyt täysin. Muutaman kerran olen yrittänyt ottaa kontaktia, mut toki huomaan, jos toinen ei tule vastaan niin en kiusatakaan viitti. Ajattelin, että olin sitten käsittänyt hänen osaltaan väärin, eikä hän ollutkaan yhtä viehtynyt minusta.
Onko muilla samoja huomioita, miten vaikeaa tämän ikäisenä on enää saada ystäviä?
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Itse olen yksin asuva vanhempi nainen ystäväni kulivat korona aika. Todella uusia ystäviä vaikea löytää.Koska en työelämässä.Olen amun virkku ja illan torkku.Ihminen joka mielelään ulkoilee ja ulkoilun muodossa olisi kiva saadaliikunallinen ystävä. Mutta kaikki nukkuu puolenpäivin ja liikenteesen pääsisivät vasta myöhään iltapäivää.Toisin eivät ulkoilee.Jokainen uusi tulokas: Voinko teille tulla jalkaa särkee,juotaisiin viiniä,viinin ääressä kiva keskustella. Sepä se, kun en käytä alkohoolia,en tupakoi.Kaatu kaikki uudet tuttavudet siihen täällä Itä Helsinki.Koti osan yksinkin olla,eikä minulle piristystä jos kotini istutaan. Kun ehdotan kahvilaan tai lounalle.Mutta jokainen maksaa itse ne. Uusilla tulokailla jää siihen.
Oletko sekaisin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaiset eivät halua ystäviä. Niitä ns "paukkuja" on ihan yhtä paljon kuin ennenkin mutta halua ei ole ystäviin.
Olen vähän päälle 30, useampi vuosi vietetty täysin yksin. Tuntuu, ettei edes lapsuuden perhe/sukulaiset jaksa minua kuin harvoin.
Sääli, sillä siinä on ainoa(!) sosiaalinen elämä mitä minulla on. Olen joskus ollut sairaalassa pidempään tutkimuksissa erään fyysisen sairauden takia.
Silloin on elämäni ollut aina sosiaalisempaa kuin kotona. Joo, tiedän säälittävää... Eikä niitä kavereita tai edes hyvän päivän tuttuja jonne voisi joskus mennä kylään enää tässä iässä saa, tuttu tunne.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset eivät halua ystäviä. Niitä ns "paukkuja" on ihan yhtä paljon kuin ennenkin mutta halua ei ole ystäviin.
Minä ajattelen myös näin. Toinen nykypäivän muoti-ilmiö on se, että ystävän kanssa pitää aina olla ihqa ja kivaa. Muutoin ei jaksa, on toksista, pitää toisen mennä terapiaan. Tämä syö täysin syvemmät levelit ihmissuhteista. Minua taas ei kiinnosta kahvilla istuminen jakaen pintapuolisia juoruja.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset eivät halua ystäviä. Niitä ns "paukkuja" on ihan yhtä paljon kuin ennenkin mutta halua ei ole ystäviin.
Tämä todellakin! Suomessa, jossa lapsia on perheessä 1-3, kaikki hyvinvointivaltion palvelut, elämä kuin kermaperseillä ei paukut ihan heti lopu. Halusta se on kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset eivät halua ystäviä. Niitä ns "paukkuja" on ihan yhtä paljon kuin ennenkin mutta halua ei ole ystäviin.
Tämä todellakin! Suomessa, jossa lapsia on perheessä 1-3, kaikki hyvinvointivaltion palvelut, elämä kuin kermaperseillä ei paukut ihan heti lopu. Halusta se on kiinni.
Oletko itse ns. energiasyöppö? Kaikki on aina tai hyvin usein huonosti? Kaadetaan muiden niskaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset eivät halua ystäviä. Niitä ns "paukkuja" on ihan yhtä paljon kuin ennenkin mutta halua ei ole ystäviin.
Tämä todellakin! Suomessa, jossa lapsia on perheessä 1-3, kaikki hyvinvointivaltion palvelut, elämä kuin kermaperseillä ei paukut ihan heti lopu. Halusta se on kiinni.
Oletko itse ns. energiasyöppö? Kaikki on aina tai hyvin usein huonosti? Kaadetaan muiden niskaan?
En, ja minulla on muutama ystäväkin. Ihan sivusta olen huomannut juuri kaltaisesi pinnalliset narsistit, joille kaikki on energiasyöppöjä jos puhe menee astetta syvemmälle kynsihuollosta.
Itse olen yksin asuva vanhempi nainen ystäväni kulivat korona aika. Todella uusia ystäviä vaikea löytää.Koska en työelämässä.Olen amun virkku ja illan torkku.Ihminen joka mielelään ulkoilee ja ulkoilun muodossa olisi kiva saadaliikunallinen ystävä. Mutta kaikki nukkuu puolenpäivin ja liikenteesen pääsisivät vasta myöhään iltapäivää.Toisin eivät ulkoilee.Jokainen uusi tulokas: Voinko teille tulla jalkaa särkee,juotaisiin viiniä,viinin ääressä kiva keskustella. Sepä se, kun en käytä alkohoolia,en tupakoi.Kaatu kaikki uudet tuttavudet siihen täällä Itä Helsinki.Koti osan yksinkin olla,eikä minulle piristystä jos kotini istutaan. Kun ehdotan kahvilaan tai lounalle.Mutta jokainen maksaa itse ne. Uusilla tulokailla jää siihen.