Miten toimia marttyyrin kanssa? Perheessä yksi aikuinen lapsi haalii kaiken vanhempien auttamiseen
liittyvän tekemisen / asiat ja hoitaa ne itsenäisesti kysymättä ikinä apua. Mutta sitten joka välissä muistaa kertoa kuinka raskasta ja kuluttavaa se on ja kuinka huonosti hän voi. Kun on tarjottu apua niin ei käy ette voi /osaa tehdä sitä syystä x,y tai z Mikään ehdotus työnjaosta ei kelpaa ja jos jotain siitä huolimatta tekee, niin väärin menee. (Esimerkkinä vietiin vielä päätöskykyisten vanhusten pyynnöstä kuorma tavaraa kaatopaikalle > väärin viety, hänen olisi ensin pitänyt saada tarkistaa ettei mitään arvosta mene kaatopaikalle. Tai myöhemmin kun toinen vanhempi sai paikan hoivakodista, sinne vietiin tuliaiseksi torkkupeitto. Sekin oli väärin tehty, väärää materiaalia ja väärään värinen.
Tekisi mieli kiljua minä olen niin uupunut -valituksen alkaessa että ihan omaa syytäsi kun mikään tai kukaan muu ei saa tehdä mitään mutta puren huultani. Yksi neuvoi vaan vuolaasti kiittämään ja kehumaan marttyyria mutta se tuntuu niin väärältä. Miksi kehua jotakuta siitä ettei ota apua vastaan tai suostu tiimityöhön? Hän on täysin kykenemätön hyväksymään sitä että asioita voi tehdä useammallakin tavalla / haluaa olla täydellisessä kontrollissa kaikesta Raskasta kaikille :(
Miten kohdata ja toimia marttyyrin kanssa, näitähän vilisee eri työpaikoilla ja muuallakin elämässä?
Kommentit (6)
Nyt olisi hyvä tarkistaa jo se, että onko asiasta sovittu myös vanhempien kanssa? Onko kaikki tehty apu vanhempienne tahdosta ja toiveesta ja te muutte ette saisi osallistua ollenkaan?
Muutenkin perheneuvottelu olisi ajankohtaista, sillä mitä vähemmän vanhempienne järki toimiii sen tärkeämpää on sopia yhteisistä säännöistä kaikkien kesken. Jopa laatia edunvalvontasopimus vanhempinne vielä ymmärtäessä asian, joten edunvalvontasopimukseen voitte sopia kaikki lapset ja myöhemmin virallistaa se kun tilanne niin pakottaa.
Juristin vinkkinä sain, että jos perheessä on marttyyri ja joka kokee tekevänsä kaiken hän valittamisen sijaan pitää työpäiväkirjaa työtunneistaan sekä kuluistaan. Vanhempanne voivat maksaa hänelle korvauksen tai sitten sovitte, että korvaus tehdystä työstä maksetaan kuolinpesästä. Pääasia, että hän valittamisen sijaan käyttää sen energian työpäiväkirjan täyttämiseen.
Teinä perustaisin WhatApp-ryhmän niin kuin me sisarukset teimme. Siihen päivitetään kaikki, mikä koskee äitiämme ja hänen auttamistaan. Homma on toiminut ja johon voi sitten patistella, jos joku ei muista kertoa muille.
Olen nähnyt, miten juuri asioista sopimatta jättäminen voi olla raivoisaa tappelua kuolinpesässä ja etenkin marttyyrin taholta. Olkaa ennakkoon viisaita. (
Mielestäni asiat, esimerkiksi tavaroiden tsekkaus ennen kaatopaikkaa, olisi ollut hyvin viisas juttu, samoin sen miettiminen mitä materiaalia torkkupeitto on. En näe asiaa mitenkään marttyyrimäisenä, vaan fiksuna.
Mietin siis vain, että olisiko tässä nyt ongelma lähinnä ap:lla eikä sillä, jota hän nimittelee.. Ei olisi varmasti ensimmäinen kerta. Olisi kiva kuulla mitä tämä aikuinen lapsi kertoo tilanteesta, voisi olla erilainen näkemys.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni asiat, esimerkiksi tavaroiden tsekkaus ennen kaatopaikkaa, olisi ollut hyvin viisas juttu, samoin sen miettiminen mitä materiaalia torkkupeitto on. En näe asiaa mitenkään marttyyrimäisenä, vaan fiksuna.
Mietin siis vain, että olisiko tässä nyt ongelma lähinnä ap:lla eikä sillä, jota hän nimittelee.. Ei olisi varmasti ensimmäinen kerta. Olisi kiva kuulla mitä tämä aikuinen lapsi kertoo tilanteesta, voisi olla erilainen näkemys.
Kun vielä ihan järjissään olevat eläkeläiset tekee päätöksen heittää jotain pois ja toinen aikuinen lapsi tavarat sekä näkee että vie asianmukaiseen jätelajitteluun (= näki ne myös arvottomina, kyse oli vanhoista patjoista) niin miksi ihan toisessa taloudessa asuvan ihmisen pitäisi saada ne tarkistaa erikseen?
Miksi yhdellä olisi veto-oikeus mitä materiaalia&väriä olevan torkkupeiton saa viedä lahjaksi? Kyseessä oli materiaali, jonka voi pestä ja jolle hoidettava ei ole allerginen.
Mitä tulee pelisäännöistä sopimiseen ja paperien tekemiseen ajantasalle; ei onnistu. Kaikki on tehty ja ajateltu väärin ja marttyyrillä ei ole aikaa eikä voimavaroja hoitaa papereita kuntoon. Yritettiin vanhempien kanssa netistä löytyvän mallipohjan käyttämistä, ei kelvannut tälle yhdelle, oli aivan väärin kirjoitettu
Eikö kellään ole hyväksi havaittuja taikakeinoja?