Lue keskustelun säännöt.
No voi helkutti. Koulusta ilmoitettiin, että ottavat lastensuojeluun yhteyttä.
30.01.2023 |
Lapsella on liian paljon poissaoloja. Lapsella on sairaus, jossa on tällä hetkellä ärhäkkä vaihe, minkä vuoksi kouluun ei aina yksinkertaisesti pääse menemään. Meillä on sairaudesta lääkärin diagnoosi. Mitä seurauksia tästä meille tulee?
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä noin avuttomat ja tietämättömät vanhemmat saavat lisääntyä?
He nussívat ilman ehkäisyä. Tarkistetaanko sinulta joku lupa tätä varten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tarkoita tätä ap:n tapausta, mutta ymmärrän kyllä koulun huolen, koska diagnoosi ei vielä ole mikään syy jäädä pois koulusta. Pitää varmaan olla lääkärin todistus tms, että lapsi ei kykene menemään kouluun, ja silloin pitäisi opetus järjestää jollain muulla tavalla.
Ei töitäkään tarvitse tehdä kun on sairas. Miksi pitäisi opiskella kun on sairas?
Esimerkiksi siksi, että pystyy läpäisemään peruskoulun ikäluokkansa mukana ja saamaan sellaiset paperit joilla voi toteuttaa toiveitaan myöhemmässä elämässä. Outoa jos vanhempi ei tätä näkökulmaa ymmärrä.
-eri.Jos ihminen on sairas, hän on sairas.
Uskomatonta eträ tällainen pitää toistuvasti tänne selittää.
Siksihan se lapsi just ei ole koulussa kun se on sairas!
Mutta jos se on koko ajan sairas, niin sitten se ei opi asioita. Siinä vaiheessa kun lasua aletaan viritellä, on niitä poissaoloja ollut jo aika läjä. Eikö sen pitäisi huolettaa eniten?
Monessa koulussa se raja on hyvin matala.
Ei siihen tarvita kuin parit kivualiaat kuukautiset ja yksi flunssa.
Eikös se ole hyvä asia, että raja on matala? Lapsi saa ehkä vaikkapa apua kuukautiskipuihin.
Ai se lähihoitajako nekin sitten hoitaa? Varsinainen renessanssinero.
Mun lapsella kokeiltiin ensin kipulääkkeillä. Auttoi. Sitten oli kahdet todella kivuliaat. Nyt on taas kiertokin sekaisin eli ei ole ollenkaan.
On gynekologin hoidossa ollut jo kolme vuotta.
Ei siihen lastensuojwlua tarvita.
Oletko jotenkin jumiutunut tuohon lähihoitaja-fetissiisi? Lastensuojelussa työskentelee sosiaalityöntekijöitä. He ovat maistereita. He varmasti ymmärtävät kun selität että lapsesi kuukautishäiriö on hoidossa.
Perhetyöntekijät eivät ole maistereita, vaan lähihoitajia ja sosiaaliohjaajia yms.
Mutta sosiaalityöntekijän kanssa selvitetään, millaisen avun tarpeessa olette, ja lopullinen tuki suunnitellaan yhdessä. Voit vaikka kertoa hänelle, että pidät ehdottoman tärkeänä, että perhetyöntekijänne on vähintään sosionomi, koska se rimmaa melko hyvin gynekologin kanssa.
Minkä avun? Ei se että lapsella tulee poissaoloja tarkoita että perhe tarvitsisi lastensuojelun ns apua.
Ei, ei se AINA tarkoita. Mutta JOSKUS, joissain perheissä se voi tarkoittaa. Siksi asia täytyy selvittää, että ne lapset, joiden perheissä tarvitaan lastensuojelun apua, sitä saavat. Kukaan ei halua, että ydellekään lapselle käy enää niin kuin Vilja Erikalle. Siksi on parempi puuttua monta kertaa turhaan, kuin kerran liian vähän.
Vilja eerika oli sossujen tyhmyyden ja välinpitämättömyyden uhri.
Ja mitä enemmän hassataan aikaa eriparisukkiin sitä enemmän vastaavia möhlyjä tulee.
Eli siis sossujen vika on, että ovat liian välinpitämättömiä, ja samalla liian pikkutarkkoja? Eikun siis se, että puuttuvat vääriin asioihin. Vai mikä?
Eihän ne nyt helskutti mitään selvännäkijöitä ole. Yhteydenottoon on tietyt kriteerit, jotka on koottu sen mukaan, minkälaisia merkkejä on tutkittu liittyvä perheisiin, joissa on lastensuojelulle tarvetta. Runsaat poissaolot ja vanhempien yhteistyöhaluttomuus kuuluvat varmasti tälle listalle. Ja ihan syystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tarkoita tätä ap:n tapausta, mutta ymmärrän kyllä koulun huolen, koska diagnoosi ei vielä ole mikään syy jäädä pois koulusta. Pitää varmaan olla lääkärin todistus tms, että lapsi ei kykene menemään kouluun, ja silloin pitäisi opetus järjestää jollain muulla tavalla.
Ei töitäkään tarvitse tehdä kun on sairas. Miksi pitäisi opiskella kun on sairas?
Esimerkiksi siksi, että pystyy läpäisemään peruskoulun ikäluokkansa mukana ja saamaan sellaiset paperit joilla voi toteuttaa toiveitaan myöhemmässä elämässä. Outoa jos vanhempi ei tätä näkökulmaa ymmärrä.
-eri.Jos ihminen on sairas, hän on sairas.
Uskomatonta eträ tällainen pitää toistuvasti tänne selittää.
Siksihan se lapsi just ei ole koulussa kun se on sairas!
Mutta jos se on koko ajan sairas, niin sitten se ei opi asioita. Siinä vaiheessa kun lasua aletaan viritellä, on niitä poissaoloja ollut jo aika läjä. Eikö sen pitäisi huolettaa eniten?
Monessa koulussa se raja on hyvin matala.
Ei siihen tarvita kuin parit kivualiaat kuukautiset ja yksi flunssa.
Eikös se ole hyvä asia, että raja on matala? Lapsi saa ehkä vaikkapa apua kuukautiskipuihin.
Ai se lähihoitajako nekin sitten hoitaa? Varsinainen renessanssinero.
Mun lapsella kokeiltiin ensin kipulääkkeillä. Auttoi. Sitten oli kahdet todella kivuliaat. Nyt on taas kiertokin sekaisin eli ei ole ollenkaan.
On gynekologin hoidossa ollut jo kolme vuotta.
Ei siihen lastensuojwlua tarvita.
Oletko jotenkin jumiutunut tuohon lähihoitaja-fetissiisi? Lastensuojelussa työskentelee sosiaalityöntekijöitä. He ovat maistereita. He varmasti ymmärtävät kun selität että lapsesi kuukautishäiriö on hoidossa.
Perhetyöntekijät eivät ole maistereita, vaan lähihoitajia ja sosiaaliohjaajia yms.
Mutta sosiaalityöntekijän kanssa selvitetään, millaisen avun tarpeessa olette, ja lopullinen tuki suunnitellaan yhdessä. Voit vaikka kertoa hänelle, että pidät ehdottoman tärkeänä, että perhetyöntekijänne on vähintään sosionomi, koska se rimmaa melko hyvin gynekologin kanssa.
Minkä avun? Ei se että lapsella tulee poissaoloja tarkoita että perhe tarvitsisi lastensuojelun ns apua.
Ei, ei se AINA tarkoita. Mutta JOSKUS, joissain perheissä se voi tarkoittaa. Siksi asia täytyy selvittää, että ne lapset, joiden perheissä tarvitaan lastensuojelun apua, sitä saavat. Kukaan ei halua, että ydellekään lapselle käy enää niin kuin Vilja Erikalle. Siksi on parempi puuttua monta kertaa turhaan, kuin kerran liian vähän.
Vilja eerika oli sossujen tyhmyyden ja välinpitämättömyyden uhri.
Ja mitä enemmän hassataan aikaa eriparisukkiin sitä enemmän vastaavia möhlyjä tulee.
Eli siis sossujen vika on, että ovat liian välinpitämättömiä, ja samalla liian pikkutarkkoja? Eikun siis se, että puuttuvat vääriin asioihin. Vai mikä?
Eihän ne nyt helskutti mitään selvännäkijöitä ole. Yhteydenottoon on tietyt kriteerit, jotka on koottu sen mukaan, minkälaisia merkkejä on tutkittu liittyvä perheisiin, joissa on lastensuojelulle tarvetta. Runsaat poissaolot ja vanhempien yhteistyöhaluttomuus kuuluvat varmasti tälle listalle. Ja ihan syystä.
Tutkivat innolla eriparisukkia mutteivät välitä viljaeerikoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tarkoita tätä ap:n tapausta, mutta ymmärrän kyllä koulun huolen, koska diagnoosi ei vielä ole mikään syy jäädä pois koulusta. Pitää varmaan olla lääkärin todistus tms, että lapsi ei kykene menemään kouluun, ja silloin pitäisi opetus järjestää jollain muulla tavalla.
Ei töitäkään tarvitse tehdä kun on sairas. Miksi pitäisi opiskella kun on sairas?
Esimerkiksi siksi, että pystyy läpäisemään peruskoulun ikäluokkansa mukana ja saamaan sellaiset paperit joilla voi toteuttaa toiveitaan myöhemmässä elämässä. Outoa jos vanhempi ei tätä näkökulmaa ymmärrä.
-eri.Lienee ymmärrettävä, että osalle koti on pyhä ja koskematon paikka ja kaikki vähäinenkin arvostelu, jossa asetetaan kyseenalaiseksi setä, että eivät olisi kunnollisa ja vastuuntoisia vanhempia, niin osa kokee henkilökohtaiseksi loukkaukseksi ja yritykseksi alistaa tai asettaa heidän toimintansa kyseenalaiseksi, josta ollaan heti välittömästi siilipuollustuksessa. Ja valmiita iskemään välittömästi takaisin.
Moni on myös todella uupunut jos ja kun lapsi sairastaa. Ei siihen kaipaa mitään ylimääräistä kuormitusta.
Niin. Lastensuojelun ja sosiaalityöntekijöiden tarkoitus olisi olla avuksi ei taakaksi. - Ei ole kovin lupaava alku, jos vanhempi raivoaa paikalle saapuvville, että mitä v..a he ovat tekemässä. Tai on sitä mieltä, että koska auttaja on taustaltaan hoitaja, niin ei hän voi mitenkään kyetä auttamaan ja tukemaan häne omaa kullannuppuaan, jonka hän itse on ilmoittanut sairaaksi kolmeviikkoa sitten. Kyllä hän rumasana tietää paremmin onhan sentään itse tradenomi.
Sinä täällä tunnut raivoavan.
Totta. Minua kiukuttaa "hieman" se, että osalle esimerkiksi lähihoitajayt ovat täsin osaamatonta väkeä, joista ei voisi olla mitään apua sairaalle lapselle. Minua kiukuttaa myös yritykset mustamaalata lastensuojelua. - Kun samaan aikaan saa toisaalla lukea, että miksei kukaan välitä. Ei lastensuojelulla ole ain a käytössään kristalli palloa, jolla voisi varmistaa, että kuka viikkoja koulusta pois ollut nuori on oikeasti apua vailla ja kenellä on kotona / laitoksessa (sairaalassa tai muussa hoitoyksikössä) hyvä ja turvallien olla.
Ja sillä välin kun se lähihoitaja ns auttaa yläkoulun matikassa (jota ei osaa), ne oikeasti hädänalaiset jää ilman apua.
Ehkä sinun pitäsi lainata heille kristallispalloasi, niin tietävät het, että mhin kannattaa suunnata kun muutenhan se on enemmän ja vähemmän harkintaa vaativaa kun resurssit on rajalliset. - Eikä asiaa tee yhtään helpommaksi se, että läheskäänaina he, jotka eniten apua tarvitsevat ole sama joukko, joka pitää eniten ääntä siitä, että tarvitsevat kiireesti apua tai tukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tarkoita tätä ap:n tapausta, mutta ymmärrän kyllä koulun huolen, koska diagnoosi ei vielä ole mikään syy jäädä pois koulusta. Pitää varmaan olla lääkärin todistus tms, että lapsi ei kykene menemään kouluun, ja silloin pitäisi opetus järjestää jollain muulla tavalla.
Ei töitäkään tarvitse tehdä kun on sairas. Miksi pitäisi opiskella kun on sairas?
Esimerkiksi siksi, että pystyy läpäisemään peruskoulun ikäluokkansa mukana ja saamaan sellaiset paperit joilla voi toteuttaa toiveitaan myöhemmässä elämässä. Outoa jos vanhempi ei tätä näkökulmaa ymmärrä.
-eri.Lienee ymmärrettävä, että osalle koti on pyhä ja koskematon paikka ja kaikki vähäinenkin arvostelu, jossa asetetaan kyseenalaiseksi setä, että eivät olisi kunnollisa ja vastuuntoisia vanhempia, niin osa kokee henkilökohtaiseksi loukkaukseksi ja yritykseksi alistaa tai asettaa heidän toimintansa kyseenalaiseksi, josta ollaan heti välittömästi siilipuollustuksessa. Ja valmiita iskemään välittömästi takaisin.
Moni on myös todella uupunut jos ja kun lapsi sairastaa. Ei siihen kaipaa mitään ylimääräistä kuormitusta.
Niin. Lastensuojelun ja sosiaalityöntekijöiden tarkoitus olisi olla avuksi ei taakaksi. - Ei ole kovin lupaava alku, jos vanhempi raivoaa paikalle saapuvville, että mitä v..a he ovat tekemässä. Tai on sitä mieltä, että koska auttaja on taustaltaan hoitaja, niin ei hän voi mitenkään kyetä auttamaan ja tukemaan häne omaa kullannuppuaan, jonka hän itse on ilmoittanut sairaaksi kolmeviikkoa sitten. Kyllä hän rumasana tietää paremmin onhan sentään itse tradenomi.
Sinä täällä tunnut raivoavan.
Totta. Minua kiukuttaa "hieman" se, että osalle esimerkiksi lähihoitajayt ovat täsin osaamatonta väkeä, joista ei voisi olla mitään apua sairaalle lapselle. Minua kiukuttaa myös yritykset mustamaalata lastensuojelua. - Kun samaan aikaan saa toisaalla lukea, että miksei kukaan välitä. Ei lastensuojelulla ole ain a käytössään kristalli palloa, jolla voisi varmistaa, että kuka viikkoja koulusta pois ollut nuori on oikeasti apua vailla ja kenellä on kotona / laitoksessa (sairaalassa tai muussa hoitoyksikössä) hyvä ja turvallien olla.
Ja sillä välin kun se lähihoitaja ns auttaa yläkoulun matikassa (jota ei osaa), ne oikeasti hädänalaiset jää ilman apua.
Ehkä sinun pitäsi lainata heille kristallispalloasi, niin tietävät het, että mhin kannattaa suunnata kun muutenhan se on enemmän ja vähemmän harkintaa vaativaa kun resurssit on rajalliset. - Eikä asiaa tee yhtään helpommaksi se, että läheskäänaina he, jotka eniten apua tarvitsevat ole sama joukko, joka pitää eniten ääntä siitä, että tarvitsevat kiireesti apua tai tukea.
Ei tarvita kristallipalloa. Aivot sen sijaan olis hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tarkoita tätä ap:n tapausta, mutta ymmärrän kyllä koulun huolen, koska diagnoosi ei vielä ole mikään syy jäädä pois koulusta. Pitää varmaan olla lääkärin todistus tms, että lapsi ei kykene menemään kouluun, ja silloin pitäisi opetus järjestää jollain muulla tavalla.
Ei töitäkään tarvitse tehdä kun on sairas. Miksi pitäisi opiskella kun on sairas?
Esimerkiksi siksi, että pystyy läpäisemään peruskoulun ikäluokkansa mukana ja saamaan sellaiset paperit joilla voi toteuttaa toiveitaan myöhemmässä elämässä. Outoa jos vanhempi ei tätä näkökulmaa ymmärrä.
-eri.Lienee ymmärrettävä, että osalle koti on pyhä ja koskematon paikka ja kaikki vähäinenkin arvostelu, jossa asetetaan kyseenalaiseksi setä, että eivät olisi kunnollisa ja vastuuntoisia vanhempia, niin osa kokee henkilökohtaiseksi loukkaukseksi ja yritykseksi alistaa tai asettaa heidän toimintansa kyseenalaiseksi, josta ollaan heti välittömästi siilipuollustuksessa. Ja valmiita iskemään välittömästi takaisin.
Moni on myös todella uupunut jos ja kun lapsi sairastaa. Ei siihen kaipaa mitään ylimääräistä kuormitusta.
Niin. Lastensuojelun ja sosiaalityöntekijöiden tarkoitus olisi olla avuksi ei taakaksi. - Ei ole kovin lupaava alku, jos vanhempi raivoaa paikalle saapuvville, että mitä v..a he ovat tekemässä. Tai on sitä mieltä, että koska auttaja on taustaltaan hoitaja, niin ei hän voi mitenkään kyetä auttamaan ja tukemaan häne omaa kullannuppuaan, jonka hän itse on ilmoittanut sairaaksi kolmeviikkoa sitten. Kyllä hän rumasana tietää paremmin onhan sentään itse tradenomi.
Sinä täällä tunnut raivoavan.
Totta. Minua kiukuttaa "hieman" se, että osalle esimerkiksi lähihoitajayt ovat täsin osaamatonta väkeä, joista ei voisi olla mitään apua sairaalle lapselle. Minua kiukuttaa myös yritykset mustamaalata lastensuojelua. - Kun samaan aikaan saa toisaalla lukea, että miksei kukaan välitä. Ei lastensuojelulla ole ain a käytössään kristalli palloa, jolla voisi varmistaa, että kuka viikkoja koulusta pois ollut nuori on oikeasti apua vailla ja kenellä on kotona / laitoksessa (sairaalassa tai muussa hoitoyksikössä) hyvä ja turvallien olla.
Ja sillä välin kun se lähihoitaja ns auttaa yläkoulun matikassa (jota ei osaa), ne oikeasti hädänalaiset jää ilman apua.
Ehkä sinun pitäsi lainata heille kristallispalloasi, niin tietävät het, että mhin kannattaa suunnata kun muutenhan se on enemmän ja vähemmän harkintaa vaativaa kun resurssit on rajalliset. - Eikä asiaa tee yhtään helpommaksi se, että läheskäänaina he, jotka eniten apua tarvitsevat ole sama joukko, joka pitää eniten ääntä siitä, että tarvitsevat kiireesti apua tai tukea.
Ei tarvita kristallipalloa. Aivot sen sijaan olis hyvä.
Kerro lisää? - Millainen kaava tai päätelmä johtaa siihen. että mihin tartutaan ja mikä sysätään tuonnemmaksi silloin ei ole välitöntä tietoa, että joku ei ole kuoleman kielissä? - Ja ennalta ehkäsievän sosiaalityö? Turhaa varmaan sekin kun oma vika kun eivät ole valinneet olla menestyjiä vaan haluavat luusereita ja varmaan vasemmistolaisiakin, vai kuinka? Miksi ovat köyhiä eivätkiä rikkaita...
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tarkoita tätä ap:n tapausta, mutta ymmärrän kyllä koulun huolen, koska diagnoosi ei vielä ole mikään syy jäädä pois koulusta. Pitää varmaan olla lääkärin todistus tms, että lapsi ei kykene menemään kouluun, ja silloin pitäisi opetus järjestää jollain muulla tavalla.
Ei töitäkään tarvitse tehdä kun on sairas. Miksi pitäisi opiskella kun on sairas?
Et ole kuullut korvaavasta työstä? Jos on esim jalka venähtänyt, niin voidaan sopia, että työntekijä tekee toimistotöitä normaalin fyysisen työn sijaan.
Jos lapsi sairastelee paljon, niin on lapsen etu, että mietitään, miten voidaan estää tai vähentää jälkeenjäämistä opinnoissa.
Omalla lapsellani on useampi diagnoosi. Valitettavasti meillä koulu suhtautui opetukseen ylimalkaisesti. Jouduimme taistelemaan, että lapsi sai peruskoulutuksen, koska koulu halusi helpottaa opinnot ilman pätevää syytä. Nyt lapsi on töissä ja hänellä on ammattkikorkeakoulututkinto. Tätä ei olisi tapahtunut, jos emme olisi pitäneet lapsemme puolia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittajalle suosittelen, että ottaa lastensuojelun käynnin ja mahdollisen palvelutarpeenarvion (jos siihen edes päädytään) mahdollisuutena saada tukitoimia perheelle haastavassa elämäntilanteessa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tarkoita tätä ap:n tapausta, mutta ymmärrän kyllä koulun huolen, koska diagnoosi ei vielä ole mikään syy jäädä pois koulusta. Pitää varmaan olla lääkärin todistus tms, että lapsi ei kykene menemään kouluun, ja silloin pitäisi opetus järjestää jollain muulla tavalla.
Ei töitäkään tarvitse tehdä kun on sairas. Miksi pitäisi opiskella kun on sairas?
Et ole kuullut korvaavasta työstä? Jos on esim jalka venähtänyt, niin voidaan sopia, että työntekijä tekee toimistotöitä normaalin fyysisen työn sijaan.
Jos lapsi sairastelee paljon, niin on lapsen etu, että mietitään, miten voidaan estää tai vähentää jälkeenjäämistä opinnoissa.
Omalla lapsellani on useampi diagnoosi. Valitettavasti meillä koulu suhtautui opetukseen ylimalkaisesti. Jouduimme taistelemaan, että lapsi sai peruskoulutuksen, koska koulu halusi helpottaa opinnot ilman pätevää syytä. Nyt lapsi on töissä ja hänellä on ammattkikorkeakoulututkinto. Tätä ei olisi tapahtunut, jos emme olisi pitäneet lapsemme puolia.
Ei se että lapsella on esimerkiksi nyt paljon poissaoloja tarkoita välttämättä muuta kuin että saa helposti nyt kaikki runsaat flunssapöpöt joita pyörii juuri nyt valtavasti.
Eikä poissaolot tarkoita ditä että jäisi koulussa jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tarkoita tätä ap:n tapausta, mutta ymmärrän kyllä koulun huolen, koska diagnoosi ei vielä ole mikään syy jäädä pois koulusta. Pitää varmaan olla lääkärin todistus tms, että lapsi ei kykene menemään kouluun, ja silloin pitäisi opetus järjestää jollain muulla tavalla.
Ei töitäkään tarvitse tehdä kun on sairas. Miksi pitäisi opiskella kun on sairas?
Et ole kuullut korvaavasta työstä? Jos on esim jalka venähtänyt, niin voidaan sopia, että työntekijä tekee toimistotöitä normaalin fyysisen työn sijaan.
Jos lapsi sairastelee paljon, niin on lapsen etu, että mietitään, miten voidaan estää tai vähentää jälkeenjäämistä opinnoissa.
Omalla lapsellani on useampi diagnoosi. Valitettavasti meillä koulu suhtautui opetukseen ylimalkaisesti. Jouduimme taistelemaan, että lapsi sai peruskoulutuksen, koska koulu halusi helpottaa opinnot ilman pätevää syytä. Nyt lapsi on töissä ja hänellä on ammattkikorkeakoulututkinto. Tätä ei olisi tapahtunut, jos emme olisi pitäneet lapsemme puolia.
Ei se että lapsella on esimerkiksi nyt paljon poissaoloja tarkoita välttämättä muuta kuin että saa helposti nyt kaikki runsaat flunssapöpöt joita pyörii juuri nyt valtavasti.
Eikä poissaolot tarkoita ditä että jäisi koulussa jälkeen.
Silloinhan asiat ovt hyvin. Mutta enta jos onkin niin, että lapsi pystysi opiskelemaan kotona, mutta syystä tai toisesta niin ei tapahdu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin miten on jos et osaa kertoa koululle tilanteesta, vain onko niin?
Ollaan oltu yhteydessä tästä asiasta kouluun. Silti tekevät lasun. En haluaisi lisää murhetta kun sitä on muutenkin jo tarpeeksi tällä hetkellä. Ap
Naurettavaa lisätä turhaa byrokratiaa jos sairaudet on koulussa jo tiedossa. Ei tuosta nyt voi mitään seurata kun asiallisesti selität kaiken heille, siis lasulle. Koululta voisi kysyä että tekevätkö aina lasun kun tulee poissaolo vai mikä on ongelma kun tietoa ovat saaneet sairauksista. Eihän lapsi lasuilla parane, päinvastoin, stressaa lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätäkin ketjua lukiessa pitää panna kädet ristiin, etten ole tehnyt lapsia. Enkä yhtään ihmettele että yhä useampi nykyään valitsee samoin.
Touhuhan vaikuttaa aivan sek0päiseltä! Vanhemmaksi tultuasi muutut suunnilleen sarj2murhaajasta seuraavaksi, hyvä, ettei laiteta nilkkapantaa jo synnärillä sekä äidille, että lapselle. Ja suurin osa vielä kokee, että tällainen yletön kyttääminen ja h0lhoaminen on ihan ok tai jopa toivottavaa! Uskomatonta...
Voimia ap:lle! Varmasti olisi tarpeeksi raskasta ilman, että viranomaiset huohottavat niskaan ja kyselevät tyhmiä, vaikka sitten vain puhelimitse. Itse ottaisin lapsen kokonaan kotiopetukseen tuossa tilanteessa, jos se olisi mahdollista, siksi aikaa, kunnes pystyy taas käymään koulua säännöllisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tarkoita tätä ap:n tapausta, mutta ymmärrän kyllä koulun huolen, koska diagnoosi ei vielä ole mikään syy jäädä pois koulusta. Pitää varmaan olla lääkärin todistus tms, että lapsi ei kykene menemään kouluun, ja silloin pitäisi opetus järjestää jollain muulla tavalla.
Ei töitäkään tarvitse tehdä kun on sairas. Miksi pitäisi opiskella kun on sairas?
Esimerkiksi siksi, että pystyy läpäisemään peruskoulun ikäluokkansa mukana ja saamaan sellaiset paperit joilla voi toteuttaa toiveitaan myöhemmässä elämässä. Outoa jos vanhempi ei tätä näkökulmaa ymmärrä.
-eri.Jos ihminen on sairas, hän on sairas.
Uskomatonta eträ tällainen pitää toistuvasti tänne selittää.
Siksihan se lapsi just ei ole koulussa kun se on sairas!
Siis silloin pitää vanhemmankin (lapsen iästä riippuen) terästäytyä ja selvittää miten lapsi voi oppia asiat kotoa käsin silloin, kun on siinä kunnossa, että voi omassa tahdissaan opiskella, muttei pääse kuitenkaan kouluun. Olen sen 15-vuotiaan ärtyvän suolen oireyhtymää sairastavan lapsen äiti, joka aiemmin kirjoittelin. Ei minusta ainakaan olisi ok, että lapseni ei sen takia pääsisi haluamaansa jatko-opiskelupaikkaan, että sattui nyt vaan sairastamaan. Kyllä jossain ysiluokalla täytyy jo vähän pitää varansa, ettei putoa kärryiltä. On ihan eri asia olla silloin tällöin kaksi päivää pois esim. flunssan takia kuin sairastaa jotain kroonista, mistä seuraa poissaoloja käytännössä joka viikko. Tietenkään en pakota lastani opiskelemaan kovissa kivuissa, mutta on hän itsekin motivoitunut opiskelemaan ja haluaa ihan oikeasti oppia asioita ja päästä haluamaansa kouluun jatkossa.
Eivät ole. Olen sattumoisin itse sairastanut sen.
Tiedän kyllä miten sen erottaa muista kivuista.
Ja miksi se asia pitää lastensuojelulle kierröttää? Mitä endometrioosi-eksperttejä ne on?
Kaikkien alojen supertietäjiä.