Jos maapallo "syöksyy" kokoajan tajutonta vauhtia avaruudessa, miksi tähtikuviot pysyvät kokoajan samana?
Selittäkää, pyörimisen tajuan, mutta en ymmärrä tätä "sinkoutumista" pitkin avaruutta.
Kommentit (31)
Ja miksi ihmiset ei putoa avaruuteen maapallon reunalta?
Ei ne pysykkään. Eikä tähdet varsinkaan samoilla paikoilla suhteessa toisiinsa. Sinun elinaikasi on vaan liian lyhyt muutoksen huomaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Koska ne on niin saamarin kaukana
Tämä.
Tähtitieteellisin termein: tähtien parallaksi on olemattoman pieni.
Tähtitaivashan muuttuu vuodenkierron mukaan juurikin Maan kierrosta johtuen, mutta tähtien keskinäiset paikat eivät muutu.
Lähimpien tähtien parallaksi voidaan mitata.
Vierailija kirjoitti:
Ja miksi ihmiset ei putoa avaruuteen maapallon reunalta?
Siellä taitaa olla muuri edessä. Ennen muuria putosi paljon porukkaa kun ihmettelivät reunalla avaruutta.
Suurin osa tähdistä on illuusiota. Siinä mielessä, että näemme niistä vain saapuvan valon joka on saattanut olla matkalla miljoonia vuosia, tähti on saattanut jo sammua ja hävitä.
Tämä oli Galileon aikoihin yksi merkittävimmistä asia-argumenteista aurinkokeskeistä maailmankuvaa vastaan, hyvin kysytty!
Tuo kysymys oli itseasiassa syy siihen, että heti Kopernikuksen ideaa(joka esitettiin jo antiikin Kreikassa) Aurinkoa kiertävästä Maasta ei heti varauksetta hyväksytty.
Tyko Brahe mittaili tähtien paikkoja vuosien ajan monta metriä pitkillä tähtäyssauvoilla, eikä voinut havaita tähtien paikoisssa toisiinsa nähden muutosta.
Siispä hän päätteli, että Maa ei liiku.
Brahen apulainen Kepler päätteli tähtien olevan niin kaukana, ettei parallaksia ole mahdollista havaita käytettävissä olevilla laitteilla.
Brahen planeettahavaintoaineisto oli kuitenkin riittävän tarkka, että Kepler saattoi laskea sen perusteella planeettojen radat ja vahvistaa Kopernikuksen teorian ja tarkentaa sitä.
Se litteää maata kantava kilpikonna heijastelee valoja sinne kuplaan jossa se lentouiskentelee. Kupla on samassa paikassa suhteessa kilpikonnaan, muutenhan kilpikonna tukehtuisi ja litteä maa saattaisi keikahtaa kyljelleen kilven päältä.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa tähdistä on illuusiota. Siinä mielessä, että näemme niistä vain saapuvan valon joka on saattanut olla matkalla miljoonia vuosia, tähti on saattanut jo sammua ja hävitä.
Tähdet jotka näemme paljain silmin sijaitsevat kaikki Linnunradassa ja ne ovat kaikki suhteellisen lähellä meitä. Kaukaisinkin tähti on vain 4000 valovuoden päässä, mikä ei ole tähden elinkaaressa hetki tai mikään.
Kaikki liikkuu ja muuttuu. Nykytähtikuviot on ihan erilaiset kuin 5 miljoonaa vuotta sitten.
Tähtikuviot muuttuvat ajan myötä, mutta muutoksen huomaa vasta tuhansien vuosien kuluessa. Tässä näytetää miten tähtikuviot tulevat muuttumaan seuraavan 150 000 vuoden sisällä. https://www.wired.com/2015/03/gifs-show-constellations-transforming-150…
Tulipa tästä mieleen ihmisaivojen ja galaksien rakenteiden samankaltaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa tähdistä on illuusiota. Siinä mielessä, että näemme niistä vain saapuvan valon joka on saattanut olla matkalla miljoonia vuosia, tähti on saattanut jo sammua ja hävitä.
Tähdet jotka näemme paljain silmin sijaitsevat kaikki Linnunradassa ja ne ovat kaikki suhteellisen lähellä meitä. Kaukaisinkin tähti on vain 4000 valovuoden päässä, mikä ei ole tähden elinkaaressa hetki tai mikään.
Andromedan galaksi sijaitsee 2500000 valovuoden päässä, näkyy helposti kirkkaalla säällä.
...tai tieteellinen ja siihen aikaan pätevä syy.
Toinen syy oli teologinen.
Aristoteleen maakeskinen pallonkuorikosmologia oli julistettu Raamatun mukaiseksi ja siten loukkaamattomaksi.
UT:sta kun löytyy viitteitä Aristoteleen aurinkokuntamalliin, joka ei olekaan ihme, koska UT syntyi kreikkalaisessa kulttuurissa.
Ajan käsite hämärtyy, kun katselee miljoonia vuosia vanhaa kuvajaista tähtitaivaasta.
Emmehän me oikeasti tiedä mitä siellä enää on vai tiedämmekö? Riittävätkö nämä nisäkkään aistit edes havaitsemaan tarpeeksi?
Koko linnunrata liikkuu avaruudessa ja maapallo sen mukana. Ja Andromedan galaksi liikkuu kohti meitä taas. Tai sitten kaikki on illuusiota ja olemme matrixissa, mikään ei syöksy.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa tähdistä on illuusiota. Siinä mielessä, että näemme niistä vain saapuvan valon joka on saattanut olla matkalla miljoonia vuosia, tähti on saattanut jo sammua ja hävitä.
Ja mitenköhän sieltä sammuneesta tähdestä saapuva valo sitten osaa tulla mutkalle sen mukaan mitä maapallon syöksy avaruudessa etenee. Näkyy koko ajan kuitenkin yöseen aikaan. Voisi kuvitella että irti päässyt valo jatkaisi suoraan matkaansa ja näkyminen maapallolla loppuisi.
Ne tähdet tulevat perässä