Rukoilusta

Ei mielikuvitusolennon kanssa voi keskustella. Ellei sitten ole umpihullu.

Rukoilen, juttelen ja kiitän. Jos tarvitsen jotakin, pyydän sitä Hänen lapsenaan. Kiitän ja Uskon sen annettavan. Joskus ei tule pyytämääni, vaan vielä parempaa, Hän sen tietää. Olen saanut monta rukous-vastausta. Siunausta sinulle ja voimaa.

Rukoilu on syntiä, sillä se on jumalan tahdon kyseenalaistamista.

”Anna meille jokapäiväinen leipämme, pidä meistä huolta rakkaudella ja anna meille kaikki, mikä tekee tästä maailmasta niin kauniin”. Rukous ei saa olla tällaista.

Rukouksen ainoana tarkoituksena tulisi olla — pyytää antaumuksellista omistautumista Jumalalle. Mutta jos meillä on suuria vaikeuksia, on myös luonnollista kääntyä Jumalan puoleen, jotta hän poistaisi vaikeutemme, jos mahdollistaa. Mutta pyyntö on ensisijaisesti antaumuksen pyyntö.

Usein rukoilen johdatusta ja sitä, että herkemmin erottaisin henkimaailman puolelta tulevat ohjeet omista toiveistani. Se on toiminut. Saan mitä kummallisimpiin uteluihini vastaukset. Minun Jumalani on huumorintajuinen ja armollinen. Niinpä yritän suhtautua lähimmäisiini samoin. Vaihtelevalla menestyksellä.

Vierailija kirjoitti:

Rukoilu on syntiä, sillä se on jumalan tahdon kyseenalaistamista.

Millätavalla se on kyseenalaistamista?

Kiitän Jumalaa ja tunnustan Hänelle rakkauteni, pyydän anteeksi vääriä tekojani, kerron että annan anteeksi muille ihmisille. Kerron huoleni, pyydän apua itselleni ja läheisilleni sekä kaikille ihmisille. Pyydän johdatusta.

Rukoilen usein Raamatun psalmien kautta. Eli luen psalmeja, joissa puhutellaan Jumalaa, ja ajattelen niissä käsiteltäviä asioita samalla oman elämäni kannalta. Esim. jos psalmista kiittää Herraa huolenpidosta, minäkin teen samalla niin.

Vierailija kirjoitti:

Usein rukoilen johdatusta ja sitä, että herkemmin erottaisin henkimaailman puolelta tulevat ohjeet omista toiveistani. Se on toiminut. Saan mitä kummallisimpiin uteluihini vastaukset. Minun Jumalani on huumorintajuinen ja armollinen. Niinpä yritän suhtautua lähimmäisiini samoin. Vaihtelevalla menestyksellä.

Jumalallinen tieto tulee ylhäältä alaspäin, Korkeammasta lähteestä. Mutta silloinkin on otettava huomioon kyseinen lähde. Myös pahan voimilla on tietoa. Myös pahan voimilla on tietoa tulevista tapahtumista, tulevaisuudesta. Joskus on siis olemassa riski olla väärässä. Tieto tulee ilmestyksestä. Jos ihminen puhuu Jumalalle, sitä kutsutaan rukoukseksi. Mutta jos Jumala puhuu ihmiselle, se on sairaus, koska Jumala ei puhu ihmiselle. Hän voi antaa tietoa sydämen kautta, tietoisuuden kautta, mutta Hän ei puhu ihmiselle. Ihmisen on oltava täysin ilman syntiä, synnitön, puhdas, jotta Jumala puhuisi hänelle. Näin ei kuitenkaan ole. Kuka meistä on täysin synnitön? Joku voi puhua ihmiselle ja sanoa olevansa Jumala. Mutta se ei ole Jumala, se on petos. Kaikenlaiset kanavoinnit ovat esimerkki tästä. Se on hyvin vaarallista. Ihminen luulee olevansa todella tekemisissä Korkeamman kanssa, mutta nämä ovatkin pahuuden voimat, jotka ihmiselle puhuu.

Näistä niin sanotuista kanavoinneista (channeling) tekee hyvin vaarallisia se, että ne ovat osittain totta ja osittain valhetta. Puolitotuus on vaarallisempi kuin täydellinen valhe. Kun kanavoinnin vastaanottaja (uhri) huomaa, että osa siitä, mitä sanotaan, on totta, hän luulee, että kaikki on totta. Usein he antavat itselleen jonkun valoon liittyvän nimen (valon kantaja, valon tuoja, valon veljet jne.), jota käytetään kanavoinnin vastaanottajan pettämiseksi lopullisesti. Loppujen lopuksi "valon tuojat" eivät voi olla pahoja jne.

Myös hyviltä voimilta voi tulla viestejä, mutta kuitenkin on oltava hyvin varovaisia. Näistä kanavoinneista voi lukea kaikkialla. Niitä on niin paljon. Epäilyksemme heräävät, koska nämä kanavoinnit antavat usein ristiriitaisia tietoja. Vaikka jokin asia voi olla totta, meidän on oltava varovaisia. Planeettamme on hyvän ja pahan välinen taistelukenttä. Ne, jotka väittävät olevansa ihmisten puolella, eivät välttämättä ole sitä. Eri ”ilmestyksien” viestit ovat ristiriitaisia. Varo. Myös planeettamme asukkaiden mielistä käydään jatkuvaa taistelua.

Ne ovat osittain totta ja osittain väärin. Puolitotuus on vaarallisempi kuin täydellinen valhe.

Myös pahan voimilla on tietoa. Myös pahan voimilla on tietoa tulevista tapahtumista. Joskus on siis olemassa riski olla väärässä.

Jotkut ihmiset, jotka väittävät olevansa Jumalan puolella, Jumalan asialla ja saaneet jonkun Jumalallisen tehtävän, ovat itse asiassa vastakkaisten eli pahuuden voimien puolella. Jotkut ovat niin vakuuttuneita kaikista ”ilmestyksistä". On hyvin vaikeaa kurkistaa pintaa syvemmälle. He ovat myös eksytettyjä, mutta samaan aikaan he raivoavat niitä vastaan, jotka ovat mahdollisesti oikealla tiellä. Silloin voitaisiin sanoa, että joko eksytetyt syyttävät eksytettyjä tai eksytetyt syyttävät niitä, jotka ovat oikealla tiellä, koska he luulevat kanavointien perusteella, että he ovat "valittuja" ja että he ovat oikeassa, koska "korkeammat voimat" sanovat niin. Tavallaan heitä käy sääliksi, koska he ovat itsekin uhreja, vaikka he uskovat, että uhrit ovat muut ihmiset. Ja sitten tulee mukaan erittäin vaarallinen fanatismi. Ja kyse voi olla myös mielen sairaudesta tai mielikuvituksesta. Silloin pitäisi tuntea heitä kohtaan myötätuntoa.

Täydellinen Totuus esitetään joskus tietämättömien ihmisten hyväksi tavallisen uskonnon muodossa, joka SALLII KOMPROMISSIN maallisten pyrkimysten kanssa.

TOTUUS PALJASTUU eläville olennoille SIINÄ MÄÄRIN, KUIN NE VOIVAT HAVAITA SEN PAIKAN, AJAN JA OLOSUHTEIDEN MUKAAN.

 Ihmisen usko on sitä, mitä hänen tietoisuuden tasonsa on tiettynä ajankohtana. Se on kuin luokat koulussa. Yliopistonopettaja ei halveksi peruskoulun opettajaa, koska lapsi ei voi heti mennä yliopistoon jne.

Eri uskonnot on tarkoitettu eri kehitysvaiheessa oleville ihmisille. Jos esimerkiksi lähetyssaarnaaja menee saarnaamaan niille, jotka syövät ihmislihaa, hän ei voi heti kertoa koko totuutta, koska he eivät ota sitä vastaan. Sitten seuraa taso ylöspäin jne. jne.

Myöskään kristinuskossa Jeesus ei myöskään kertonut koko tarinaa, koska häntä ei olisi ymmärretty oikein. Raamatussa (Joh. 16 - Raamattu 1992 (KR92) - RAAMATTU.FI)

on teksti, jossa sanotaan:

"Minulla on teille vielä paljon muuta sanottavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan".

Maailmassa on monia uskonnollisia käsitteitä. Ne kiertävät kiertoradallaan keskeisen Totuuden ympärillä ja kilpailevat toistensa kanssa ylivallasta. Kristityt uskovat, että pelastus tulee vain Jeesuksen Kristuksen kautta, muslimit Muhammedin kautta…

... Kukin uskonto tarjoaa pyhiin kirjoituksiinsa ja pyhimysten ilmestyksiin perustuen oman käsityksensä Jumalasta ja jumalallisesta maailmasta.

Jos hyväksymme ajatuksen uskonnollisesta moniarvoisuudesta, siitä seuraa loogisesti kysymys - kuinka lähellä tämä tai tuo käsite on totuutta? Toisinajattelija teologi John Hick kirjoittaa Vatikaanille lähettämässään kirjeessä seuraavaa: "Teosentrismi, joka sallii uskonnollisten näkemysten moninaisuuden, avaa tien Kristuksen maailmaa korkeampiin maailmoihin. Näin päädymme uuteen paradigmaan, joka kieltää Kristuksen uskonnollisen maailmankaikkeuden keskipisteenä ja vahvistaa sen sijaan Jumalan. Tämä ajattelujärjestelmä on yhtä mullistava kuin kopernikaaninen näkemys, jonka mukaan maailmankaikkeuden keskus ei ole maapallo vaan aurinko. Kaikkien uskontojen, myös kristinuskon, kiertoratojen keskipisteenä on Absoluuttinen Totuus.

Kaikki planeetat kiertävät Aurinkoa eri etäisyyksillä, ja ne planeetat, jotka ovat lähempänä valopilveä, muistuttavat sitä rakenteeltaan ja ilmakehän koostumukseltaan. Kaikki uskonnot pyörivät absoluuttisen totuuden ympärillä, mutta miten voimme määrittää niiden käsitteiden syvyyden?

Fundamentalistinen pelastususkonto jakaa maailman kahteen leiriin - paholaisen ohjaamiin uskottomiin ja oikeauskoisiin kristittyihin.

Täydellinen Totuus esitetään joskus tietämättömien ihmisten hyväksi tavallisen uskonnon muodossa, joka SALLII KOMPROMISSIN maallisten pyrkimysten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eri uskonnot on tarkoitettu eri kehitysvaiheessa oleville ihmisille. Jos esimerkiksi lähetyssaarnaaja menee saarnaamaan niille, jotka syövät ihmislihaa, hän ei voi heti kertoa koko totuutta, koska he eivät ota sitä vastaan. Sitten seuraa taso ylöspäin jne. jne.

Myöskään kristinuskossa Jeesus ei myöskään kertonut koko tarinaa, koska häntä ei olisi ymmärretty oikein. Raamatussa (Joh. 16 - Raamattu 1992 (KR92) - RAAMATTU.FI)

on teksti, jossa sanotaan:

"Minulla on teille vielä paljon muuta sanottavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan".

Jeesus tarkoitti Pyhää Henkeä.

Opetuslapset saivat ottaa Pyhän Hengen vastaan sen jälkeen kun Jeesus oli noussut taivaaseen.

Jumala= Isä, Poika, Pyhä Henki.

Vain Raamatun Sana on totta.

Muut uskonnot ovat eksytystä ja johtavat kadotukseen.

Jeesus: minä olen Tie, Totuus ja Elämä!

Jokainen uskonto väittää samaa omasta uskonnostaan ja jokaisella on oma totuus ja elämä,

Kristinusko ei vain väitä olevansa totta. On myös todistanut olevansa totta; historia, arkeologiset löydökset, Raamatun kaikki ennusteet ovat tähän päivään asti toteutuneet, ja jatkavat toteutumistaan.

Mistä kaikki lähti?

Emme tiedä todellista historiaa, vaan vain sen, mitä meille on opetettu.

En tiedä, onko tämä totta, mutta joidenkin lähteiden mukaan maailman todelliset hallitsijat kulissien takan a ovat leeviläisiä, jotka ovat itse asiassa egyptiläisiä pappeja, ja tavalliset juutalaiset ovat yksi egyptiläisten heimoa. Nämä leeviläiset ovat hierofantteja, jotka hallitsevat kulissien takana; he eivät ole tavallisten juutalaisten (alhaisella) tasolla. He olivat Egyptissä korkeammassa asemassa kuin itse faaraot. Ne toimivat myös taustalla, aivan kuten nyt on olemassa varjohallitus. Nämä tiedot ovat peräisin Vatikaanin kirjastosta, mutta niitä ei tietenkään julkaista. Koska muuten sekä historian että koko kristinuskon pohja romahtaisi.

Koulussa meille opetettiin, että muinaista Egyptiä hallitsivat faaraot. Itse asiassa se ei ole totta. Muinaisen Egyptin todellisia hallitsijoita olivat muinaisen Egyptin papiston korkeimmat hierarkit (ylempi kasti). Heitä oli 22, joita kutsuttiin "hierofanteiksi". "Hierofantti" - "kohtaloa lukevaa, tulevaisuutta ennustavaa". Heillä oli hallussaan salaista (hermeettistä) tietoa, jonka avulla he pystyivät manipuloimaan paitsi lukutaidottomien orjien mieliä myös "huijaamaan" jopa faraoita.

Salaisen tiedon säilyttämisen turvallisuuden vuoksi nämä 22 hierofania jaettiin kahteen 11 miehen ryhmään kumpikin. Siihen aikaan sodat olivat yleisiä, ja sodan aikana ihminen saattoi tuhoutua fyysisesti. Ja jos kaikki papit olisivat samassa paikassa, oli suuri todennäköisyys, että kaikki ne voitaisiin tahattomasti tuhota, minkä jälkeen tieto olisi kadonnut. Hyökkäyksen sattuessa vain puolet heistä kuolisi, ja toisen puolen kustannuksella olisi mahdollista luoda 11 hengen ryhmä uusilla jäsenillä.

Kun jotkut korkean kastin salaisen tiedon kantajat vanhenivat ja kuolivat, heidän tilalleen tulivat nuorten ”papston” seuraajat. Tällä tavoin pappiskasti lisääntyi. Jos perinnöllisyys oli vähenemässä, lahjakkaimmat ja lapsuudesta lähtien erityisesti valmistellut alemmista asemista tulevat ihmiset sisällytettiin korkeaan kastiin.

Ylimmän papiston jäseninä oli 22 pappia, hierofantteja. 11 hierofaania Ylä-Egyptissä ja 11 Ala-Egyptissä. Näistä 11 papista 1 pappi oli vastuussa. Kokouksiin kokoontui kaikki 22 hierofanttia, joista 2 oli korkeampia ja muodostivat tandemin, ja jokaisella tandemilla oli 10 avustajaa. Koko Egyptin hallitsemiseksi järjestettiin usein sotia alemman ja ylemmän tason välillä. Näissä sodissa he veivät satoa, kultaa ja muita tavaroita pappien yhteisiin. Se on vähän kuin nykyinen kriisimme. Näin on ollut jo yli 4000 vuotta.

Egyptillä oli armeija ja paljon orjia. Armeijat oli maksettava, orjista oli huolehdittava. Naapurit tekivät ryöstöretkiä Egyptiin ja veivät satoa maakunnista.

Egyptiläiset papit keskittivät armeijansa puolustamaan länsirajoja. Idässä viholliset saattoivat tulla Siinain niemimaan kautta Ylä-Egyptiin.

Papit keräsivät osan orjistaan, jakoivat niihin 11 eri heimoa, ja 12. heimosta tuli itse pappeja. Tähän viitataan Israelin 12 heimona ja yhtenä tärkeimpänä heimona, leeviläisinä, joihin papit piiloutuivat. Leviläisten symboli on leijona. Tämän orjalauman he veivät erämaahan ja kouluttivat heitä siellä 40 vuoden ajan.

Raamatun ja muiden lähteiden perusteella - näitä orjia oli yhteensä 2 miljoonaa, mukaan lukien 600 000 sotilasta.

Hanke oli erittäin onnistunut. Papit järjestivät Egyptistä lähdön pakenemisena ja ryöstönä. Koko juutalaisen kansan historia oli keksitty, ja se alkoi vasta tästä pakomatkasta.

Ympärileikkaus ei ole juutalaisten liitto Jumalan kanssa, vaan egyptiläinen tapa orjia varten. Kun juutalainen ympärileikataan kahdeksantena syntymäpäivänä, lapsi sekoaa kivusta ja hänen psyyke muuttuu. Se vaikuttaa myöhempään elämään.

Juutalaisten avulla kulissien takana oleva maailma, jota leeviläiset papit edustivat, sabotoi ja soluttautui kirjaimellisesti jokaisen valtion paikalliseen eliittiin. He hajottivat sen, kirjoittivat historian uudelleen, yksinkertaistivat kieltä ja kirjoitusta, tuhosivat olemassa olleen tieteen jne. ja saattoivat monet valtiot tavallaan yhteiselle nimittäjälle, jotta saatiin luotua tuttu hallintoalusta.

Se, miten tämä tehtiin konkreettisesti ja kaikkine yksityiskohtineen, on kuvattu Raamatussa sekä uudessa että vanhassa testamentissa.

Tämän seurauksena valtio hajoaa ja yksinkertaistuu, joka sitten sisällytetään maailmanhallituksen mekanismiin. Juutalaiset itse eivät tiedä, mitä he tekevät. Kaikki heidän tehtävänsä, jotka maailmanhallitus on asettanut rabbinaatin ja juutalaisten opetusten kautta, paljastuvat PROFETIAKSI JA PROFETIAN TÄYTTYMYKSEKSI.