Millaisia taitoja teidän 9-12 vuotiailla lapsilla on, mitä ei välttämättä ja heidän kavereillaan ei ole?

Vierailija kirjoitti:

Korostaen = voimakkaalla aksentilla

Tack!

Meillä 8v soittaa rumpuja. Aloitti 5 vuotiaana.

Lapseni puhuu sujuvasti englantia, saksaa ja espanjaa. Ei olla kaksikielinen perhe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsista se melkein yhdeksänvuotias tykkää tietokirjallisuudesta ja imee itseensä tietoa aivan sienen lailla ja nauttii siitä, kun pääsee kertomaan oppimistaan asioista. Hän rakastaa asioiden oppimista esimerkiksi museoissa ja vastaavissa paikoissa. Yhdistelee asioita ja päättelee tosi hienosti.

Kymmenenvuotias sijoittuu matemaattis-loogisissa taidoissa heittämällä sinne ylimmän desiilin yläpäähän, ja myös lukee ja kirjoittaa huomattavasti keskimääräistä ikätoveriaan paremmin.

Molemmat lapset puhuvat huomattavasti parempaa englantia kuin suomalaiset ikätoverinsa, mutta se ei heidän taustallaan ole kovinkaan ihmeellinen tai yllättävä asia.

I have teached my kids English and Swedish, and they can read, write and speak now much better than I can. I don't care about Finnish. No real need for it.

Miten ihmeessä se on noin karvasta joillekin, että jotkut lapset taustansa takia puhuvat sujuvaa (natiivitasoista) englantia? Se ei tee heistä mitenkään sen ihmeellisempiä suomalaislapsia kuin muutkaan (ja mua vähän harmittaa, ettei sattuma heittänyt meitä oppimaan jotain vähän vähemmän osattua kieltä, kun sellaisesta voisi olla vaikka etuakin elämässä enemmän kuin ennusta), ja varmaan ihan turhaan asiasta mainitsin. Itse asiassa mä koen hyvin vahvasti tehtäväkseen ylläpitää lasten suomen kielen taitoa (ja nimenomaan olen tietoisesti ollut sitä heille opettamatta, kun ympäristö hoitaa sen asian kyllä musta riippumatta), ja se onkin heillä huomattavasti parempi kuin ympäristönsä lapsilla keskimäärin. En vaan tullut maininneeksi, kun sujuva suomen kielen taito ei palstan otannalla taida olla kauhean ihmeellinen asia.

Mut noin yleisesti ottaen, miksi se, että mainitsen lasteni natiivitasoisen englannin kielen taidon tässä noin 10 vuoden iässä tarkoittaa, etten arvostaisi suomen kieltä ja sen osaamista?

Soittaa hyvin rumpuja ja pelaa sarjatennistä.

Lapseni lukevat kymmeniä, ellei satoja kirjoja vuodessa ihan oma-aloitteisesti. Lukeneisuus näkyy hyvänä yleissivistyksenä, oppimenestyksessä ja kielellisenä lahjakkuutena.

Vierailija kirjoitti:

Lapseni 7v osaa metsästää oman ruokansa, nylkeä sen ja käsitellä lihat. Osaa myös suunnistaa Ilman kompanssia ja selviytyä ääriolosuhteissa. Osaa uida todella hyvin, osaa laittaa ruokaa ja pestä pyykit.

Tosin emme asu missään Helsingin ytimessä (onneksi )

Semmoset voimafantasiat sieltä lol. Jos sinulla olisi oikeasti edes lapsia, tietäisit tuon ikäisen fyysisen voiman rajallisuuden ja kädentaitojen kömpelyyden joka liittyy ikävaiheeseen ja harjoituksen puutteeseen, koska totuus on ettei kukaan 7v ole vuosia itsekseen mitään nylkenyt päivittäin. Jokainen retkeilyä tai muuta fyysistä harrastava ja selviytymistaitoja lapsilleen opettava vanhempi tietää tämän kokemuksesta. Tuon ikäiselle opetetaan enimmäkseen teoriaa.

Jos jotenkin onnistuisit saamaan lapsia, olisi pettymys suuri kun heitä ei edes kiinnostaisi sun ääriolosuhde jutut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsista se melkein yhdeksänvuotias tykkää tietokirjallisuudesta ja imee itseensä tietoa aivan sienen lailla ja nauttii siitä, kun pääsee kertomaan oppimistaan asioista. Hän rakastaa asioiden oppimista esimerkiksi museoissa ja vastaavissa paikoissa. Yhdistelee asioita ja päättelee tosi hienosti.

Kymmenenvuotias sijoittuu matemaattis-loogisissa taidoissa heittämällä sinne ylimmän desiilin yläpäähän, ja myös lukee ja kirjoittaa huomattavasti keskimääräistä ikätoveriaan paremmin.

Molemmat lapset puhuvat huomattavasti parempaa englantia kuin suomalaiset ikätoverinsa, mutta se ei heidän taustallaan ole kovinkaan ihmeellinen tai yllättävä asia.

I have teached my kids English and Swedish, and they can read, write and speak now much better than I can. I don't care about Finnish. No real need for it.

Miten ihmeessä se on noin karvasta joillekin, että jotkut lapset taustansa takia puhuvat sujuvaa (natiivitasoista) englantia? Se ei tee heistä mitenkään sen ihmeellisempiä suomalaislapsia kuin muutkaan (ja mua vähän harmittaa, ettei sattuma heittänyt meitä oppimaan jotain vähän vähemmän osattua kieltä, kun sellaisesta voisi olla vaikka etuakin elämässä enemmän kuin ennusta), ja varmaan ihan turhaan asiasta mainitsin. Itse asiassa mä koen hyvin vahvasti tehtäväkseen ylläpitää lasten suomen kielen taitoa (ja nimenomaan olen tietoisesti ollut sitä heille opettamatta, kun ympäristö hoitaa sen asian kyllä musta riippumatta), ja se onkin heillä huomattavasti parempi kuin ympäristönsä lapsilla keskimäärin. En vaan tullut maininneeksi, kun sujuva suomen kielen taito ei palstan otannalla taida olla kauhean ihmeellinen asia.

Mut noin yleisesti ottaen, miksi se, että mainitsen lasteni natiivitasoisen englannin kielen taidon tässä noin 10 vuoden iässä tarkoittaa, etten arvostaisi suomen kieltä ja sen osaamista?

Olen eri, eikä minua lastesi kielitaito millään tavalla harmita. Huomautan vain sivusta, että lapsillesi on valtava lahja, jos oppivat jonkin kielen oikeasti hyvin. Se, että vanhemmat vieläpä tietoisesti päättävät olla opettamatta kumpaakaan kahdesta kotikielestä ja ajattelevat ympäristön hoitavan asian, johtaa helposti siihen tilanteeseen, mikä monella S2-oppilaalla on: arjen tilanteista selviää kahdella kielellä, mutta abstrakteja käsitteitä ei ymmärrä kummallakaan.

Itselläni on tavallisia tylsiä yksikielisiä suomalaisia lapsia, ja koen että heidänkin kanssaan on ollut totinen työ luoda sellainen sanavarasto, jolla he pystyvät muodostamaan napakan ja analyyttisen ajattelun ja oppimaan vieraiden kielten nyansseja.

Vierailija kirjoitti:

Lapseni lukevat kymmeniä, ellei satoja kirjoja vuodessa ihan oma-aloitteisesti. Lukeneisuus näkyy hyvänä yleissivistyksenä, oppimenestyksessä ja kielellisenä lahjakkuutena.

Tästä on kyllä syytä olla ylpeä. Itselläni toteutuu yhden lapsen kohdalla, vaikka kaikille on luettu pienenä.

Poikani 8v osaa kerätä sieniä metsästä ilman apua. Tunnistaa ruokasienet ja myrkkysienet, muutkin kuin kärpässienen siis. Tietää mitkä täytyy ryöpätä ja miten. Itse en tunnista mitään. Luotan lapsen sanaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsista se melkein yhdeksänvuotias tykkää tietokirjallisuudesta ja imee itseensä tietoa aivan sienen lailla ja nauttii siitä, kun pääsee kertomaan oppimistaan asioista. Hän rakastaa asioiden oppimista esimerkiksi museoissa ja vastaavissa paikoissa. Yhdistelee asioita ja päättelee tosi hienosti.

Kymmenenvuotias sijoittuu matemaattis-loogisissa taidoissa heittämällä sinne ylimmän desiilin yläpäähän, ja myös lukee ja kirjoittaa huomattavasti keskimääräistä ikätoveriaan paremmin.

Molemmat lapset puhuvat huomattavasti parempaa englantia kuin suomalaiset ikätoverinsa, mutta se ei heidän taustallaan ole kovinkaan ihmeellinen tai yllättävä asia.

I have teached my kids English and Swedish, and they can read, write and speak now much better than I can. I don't care about Finnish. No real need for it.

Miten ihmeessä se on noin karvasta joillekin, että jotkut lapset taustansa takia puhuvat sujuvaa (natiivitasoista) englantia? Se ei tee heistä mitenkään sen ihmeellisempiä suomalaislapsia kuin muutkaan (ja mua vähän harmittaa, ettei sattuma heittänyt meitä oppimaan jotain vähän vähemmän osattua kieltä, kun sellaisesta voisi olla vaikka etuakin elämässä enemmän kuin ennusta), ja varmaan ihan turhaan asiasta mainitsin. Itse asiassa mä koen hyvin vahvasti tehtäväkseen ylläpitää lasten suomen kielen taitoa (ja nimenomaan olen tietoisesti ollut sitä heille opettamatta, kun ympäristö hoitaa sen asian kyllä musta riippumatta), ja se onkin heillä huomattavasti parempi kuin ympäristönsä lapsilla keskimäärin. En vaan tullut maininneeksi, kun sujuva suomen kielen taito ei palstan otannalla taida olla kauhean ihmeellinen asia.

Mut noin yleisesti ottaen, miksi se, että mainitsen lasteni natiivitasoisen englannin kielen taidon tässä noin 10 vuoden iässä tarkoittaa, etten arvostaisi suomen kieltä ja sen osaamista?

Olen eri, eikä minua lastesi kielitaito millään tavalla harmita. Huomautan vain sivusta, että lapsillesi on valtava lahja, jos oppivat jonkin kielen oikeasti hyvin. Se, että vanhemmat vieläpä tietoisesti päättävät olla opettamatta kumpaakaan kahdesta kotikielestä ja ajattelevat ympäristön hoitavan asian, johtaa helposti siihen tilanteeseen, mikä monella S2-oppilaalla on: arjen tilanteista selviää kahdella kielellä, mutta abstrakteja käsitteitä ei ymmärrä kummallakaan.

Itselläni on tavallisia tylsiä yksikielisiä suomalaisia lapsia, ja koen että heidänkin kanssaan on ollut totinen työ luoda sellainen sanavarasto, jolla he pystyvät muodostamaan napakan ja analyyttisen ajattelun ja oppimaan vieraiden kielten nyansseja.

Eli siis, ymmärsinkö nyt oikein? Jos mä vastaan kysymykseen mitä mun lapset osaa keskimääräistä paremmin, että ne osaa englantia mutta se ei ole mikään henkseleiden paukuttamisen aihe heidän taustansa perusteella enkä mainitse mitään heidän suomen kielen taidoistaan, se tarkoittaa automaattisesti, että "I teached them English, I don't care about Finnish"? Eikö ollut tarkoitus puhua asioista, joita omat lapset osaa ikätovereitaan paremmin eikä luetella myös niitä ikätasoisia taitoja?

Lisäksi mä en nyt ihan hahmota, miten tuo sinun vastauksesi liittyy asiaan, sillä minä juuri kerroin, että _en_ ole opettanut lapsilleni englantia, sillä tiedän heidän oppivan sen tässä ympäristössä joka tapauksessa, vaan nimenomaan olen pitänyt tehtäväni ylläpitää lasten Suomen kielen taitoa. (Kotikieli muuten tarkoittaa kieltä, jota henkilö puhui pääasiallisesti kotona. Harva varmaan tietoisesti on lapselleen opettamatta mitään kieltä, jota hänen kotonaan puhutaan. Mä ainakin olen opettanut siis lapselle nimenomaan kotikieltä, ja tiedostan kyllä, että lapsen täytyy sillä kotikielellä opetella ne samat käsitteet kuin mitä se oppii koulussa, jos meinaan, että se kotikieli pysyy yhtä vahvana kuin asuinympäristön (koulunkäynti)kieli.)