Miksi isovanhemmat eivät anna lahjoja?

AP, appiksesi ovat törppöjä kun eivät ymmärrä hyvien käytöstapojen päälle.

Sen lisäksi ovat varmasti lukeneet vauvapalstaa missä haukutaan kaikki anopin antaneet lahjat ryönäksi.

Outoahan tuo on.

Dementia tulossa? Joskus äitini sanoi, ettei kukaan ollut muistanut hänen syntymä- tai nimipäiväänsä. Mun oli helppo sanoa, että mun synttäri oli ollut samoihin aikoihin enkä muistanut sitä itsekään. Hän ei juuri muistanut mitään tuollaisia. Mulla ei lapsena ollut synttäreitä ennenkuin itse vaadin ja sitten oli jonkinlaiset pippalot. Mutta juhliin mennessä vei lahjan kyllä.

Kerran oli kiukussa, kun joku toi tuliaisia kylään tullessaan.

Siis ovat olleet koko elämänsä työttöminä. Jostain kai ovat ruokarahaa saaneet. Kehuskelevatko tosissaan että nyt sitten on rahaa, vai onko se vaan huijausta.

Vaikuttaisi että ovat köyhiä kuin kirkonrotat.

Vierailija kirjoitti:

Ap, olen pahoillani, mutta appivanhempasi ovat saitoja ja ahneita pölvästejä. Ehkä he ovat tottuneet olemaan siipiveikkoina ja siksi tuo on heille luonteva tapa toimia. Täällä nyt sinulle kirjoittelevat samanlaiset tyypit tai sitten ihan vaan trollit. Normaaleihin käytöstapoihin kuuluu viedä pieni lahja tai muistaminen tuollaisiin juhliin, eikä ole ollenkaan kohtuutonta ihmetellä isovanhempia, jotka eivät ikinä tuo edes pientä lahjaa lapsille nimenomaan silloin, kun on juhlat. Tavalliset kyläilyt ovat asia erikseen. Minusta on normaalimpaa, että isovanhempia joutuu vähän toppuuttelemaan välillä, etteivät toisi liikaa lahjoja, varsinkin jos varallisuutta on kertynyt. Eivät he varmasti pahaa tarkoita, eivät vaan tajua. Suosittelen silti pitämään välit kunnossa lasten takia. Sinun äitisi vaikuttaa ihanalta isoäidiltä.

Kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Siis ovat olleet koko elämänsä työttöminä. Jostain kai ovat ruokarahaa saaneet. Kehuskelevatko tosissaan että nyt sitten on rahaa, vai onko se vaan huijausta.

Vaikuttaisi että ovat köyhiä kuin kirkonrotat.

Työttömyystuella ovat eläneet. Ainakin toisen perintö on ihan oikeasti olemassa, siitä olen varma. Eivät ole enää köyhiä, mutta ehkä ovat urautuneet ajattelussaan siihen et ovat köyhiä.

Ja siis on oma äitinikin monella mittarilla köyhä ja samoin moni muukin sukulainen, mutta ei se heitä estä edes pientä lahjaa häihin tai ristiäisiin tuomasta. Köyhälläkin voi olla käytöstavat.

Vierailija kirjoitti:

Normaalit isovanhemmat ostaa lapsenlapsilleen synttärilahjan ja joululahjan.

Voisiko heille ihan suoraan sanoa asiasta? Esittää täsmätoiveen joulun ja synttäreiden alla?

Olen aina pitänyt isovanhempiani normaaleina, mutta nyt tajusin, että kukaan heistä ei milloinkaan ole antanut minulle mitään lahjaa. En ole sitä edes osannut odottaa, se ei vaan kuulunut kuvioon. Kuitenkin kaikkiin hyvät ja lämpimät välit. Isänikään ei ole koskaan ostanut lahjaa, äiti oli se joka niistä huolehti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko varma, etteivät siirrä rahaa miehesi tilille lahjoja varten? 

Rahaa ei välttämättä miellä miniä lahjaksi kun se on miehen tilille mennyt vaikka joulurahaksi.

Ja mitäpä sitä nykyajan vaativille ihmisille ja lapsille osaa ostaa, ei mitään.

Toinen mummu pahastui kun hänen taidokkaat sukkansa ja lapasensa tyttärensä pani pelastusarmeijalle vietäväksi.

Tämä on niin totta. Eihän sitä enää uskalla mitään antaakaan. Minunkin miniäkandidaatti on vegaani. En edes osaisi viedä mitään sopivaa keksipakettia tuollaiselle. Nykyään kaikki mitä tekee on aina väärin ihan tervehtimisestä asti.

Meillä sama juttu ja kahvia ei voi meillä juoda, kun normaali kahvi ei kelpaa,,pitää olla jotani erikoiskahvia.

Meillä on n 1200 eläkkeet ja selviämme juuri ja juuri elämisen menoista.

Hoidamme niitä lapsia paljon, mutta mitään ei uskalla ostaa, kun äitinsä on niin vaativainen tai erilainen.

Isäni on samanlainen ja tämä herätti varsinkin lapsissa pienempinä paljon ihmetystä. Nyt ovat jo tottuneet. Äitini oli aina perheen lahjavastaava ja hänen kuoltuaan isä "ei ole osannut" antaa lahjoja. Aina sanoo, että lahjoja ei ole tulossa, kun ei niitä osaa antaa. Nyt joskus isän kautta ollaan saatu esim. jouluna isän naisystävän lähettämä suklaarasia meille. Tämä on ilahduttanut paljon.

Usein juhlissa tai isoissa tapahtumissa ajattelen, että mitä äiti olisi tässä kohdassa antanut lahjaksi. Puhuttiin aikanaan, että isovanhemmat sitten maksavat lastenlasten vanhojentassipuvut, kuten oma mummoni maksoi minun. Samoin hääpuvut (niitä nyt lapsilla ei vielä ole tarvittu) mummo unelmoi maksavansa. Muistan, kun tuosta puhuttiin jo silloin, kun olin mummoni ja äitini kanssa ostamassa omaa hääpukuani. Nyt kun lapsemme ovat muuttamassa asumaan yksin asumaan, voin vain kuvitella, kuinka innoissaan mummo olisi ollut tuomassa tupaantuliaislahjaa (niin näen hänet kyselemässä, että mikä aterinsetti tai pussilakana miellyttäisi muuttajaa).

Rahasta tässä ei ole kysymys, olemme kaikki (erityisesti isä) varakkaita. Se vaan ihmetyttää, että miksi ei edes sitä suklaarasiaa antaa, kuinka vaikeaa voi olla?

Vein suklaata jouluna käydessäni. ( Lahjan olin lapsenlasten tilille laittanut)

Suklaata, etkö mummo tiedä miten näissä on sitä ja tätä ja emme syö makeaa. Lapset nyt varhaisteinejä. Heille on saanut viedä karkkeja, ovat saaneet syödökun, mutta äitinsä on aina ollut ruokafriikki eikä syönyt koskaan suklaata.

Eilen joku pyyteli appivanhemmiltaan lahjoja sillä perusteella kun ei ole varaa ostaa hilloa kaurapuuron päälle kun omakotitalon menot.

Niin, eihän eläkeläisten menot ole nousseet .

Vierailija kirjoitti:

Isäni on samanlainen ja tämä herätti varsinkin lapsissa pienempinä paljon ihmetystä. Nyt ovat jo tottuneet. Äitini oli aina perheen lahjavastaava ja hänen kuoltuaan isä "ei ole osannut" antaa lahjoja. Aina sanoo, että lahjoja ei ole tulossa, kun ei niitä osaa antaa. Nyt joskus isän kautta ollaan saatu esim. jouluna isän naisystävän lähettämä suklaarasia meille. Tämä on ilahduttanut paljon.

Usein juhlissa tai isoissa tapahtumissa ajattelen, että mitä äiti olisi tässä kohdassa antanut lahjaksi. Puhuttiin aikanaan, että isovanhemmat sitten maksavat lastenlasten vanhojentassipuvut, kuten oma mummoni maksoi minun. Samoin hääpuvut (niitä nyt lapsilla ei vielä ole tarvittu) mummo unelmoi maksavansa. Muistan, kun tuosta puhuttiin jo silloin, kun olin mummoni ja äitini kanssa ostamassa omaa hääpukuani. Nyt kun lapsemme ovat muuttamassa asumaan yksin asumaan, voin vain kuvitella, kuinka innoissaan mummo olisi ollut tuomassa tupaantuliaislahjaa (niin näen hänet kyselemässä, että mikä aterinsetti tai pussilakana miellyttäisi muuttajaa).

Rahasta tässä ei ole kysymys, olemme kaikki (erityisesti isä) varakkaita. Se vaan ihmetyttää, että miksi ei edes sitä suklaarasiaa antaa, kuinka vaikeaa voi olla?

Jotenkin oikein ärsyttää lukea tuollaists varakkaiden perheiden menoa. Isovanhempien kustantamia vanhojen ivien mekkoja ja hääpukuja. Sitten muka oltaisiin iloisia suklaarasiasta iloisia mutta sillä ei varmaan tarkoiteta mitään paradise-rasiaa.

Ikävä kyllä olemme appivanhemmat jotka emme pysty tuollaisia kustantamaan, lapset ovat niukoin varoin opiskelleet, ei meillä ollut appivanhempia eikä isovanhempia joilta olisi voinut vinkua kalliita asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ovat olleet koko elämänsä työttöminä. Jostain kai ovat ruokarahaa saaneet. Kehuskelevatko tosissaan että nyt sitten on rahaa, vai onko se vaan huijausta.

Vaikuttaisi että ovat köyhiä kuin kirkonrotat.

Työttömyystuella ovat eläneet. Ainakin toisen perintö on ihan oikeasti olemassa, siitä olen varma. Eivät ole enää köyhiä, mutta ehkä ovat urautuneet ajattelussaan siihen et ovat köyhiä.

Ja siis on oma äitinikin monella mittarilla köyhä ja samoin moni muukin sukulainen, mutta ei se heitä estä edes pientä lahjaa häihin tai ristiäisiin tuomasta. Köyhälläkin voi olla käytöstavat.

Kyllä nyt vaivaa jos appivanhemmille on jostain tullut perintöä miten siihen pääsisi käsiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistaako vieraannutetut isovanhemmat ees synttäripäiviä?

Jos ei ees kutsuta kahville?

Häh? Aina on meille kutsuttu ja kutsuttu häihin ja ristiäisiin. Aina on heidän vierailullaan laitettu parempaa pöytään ja ollut yösija kun asutaan 100 km päässä. Miten niin vieraannutettu? Vaikka eivät edes esikoispojalleen mitään häälahjaa antaneet, niin ollaan yritetty ymmärtää, ollaan pidetty yhteyttä, käyty heillä ja kutsuttu meille.

En tiiä muistaavatko synttäreitä. Joulun nyt ainakin luulisi muistavan

Viettekö heille tuliaisia, kun menette kylään? Ostatteko synttäri- ja joululahjat? Jos kyllä, niin on aika törppöä vastavuoroisuuden puuttumista heiltä.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on kohtuullinen summa yön ylitse viipymisestä korvaamaan tarjoilut ja yösijan?

Entä pelkkä kahvillä käyminen?

Entä lahjan arvo vastasyntyneelle, 10- vuotiaalle, teinille?

Joululahjojen arvo per henkilö?

Sitä mä mietin, että ap mieltää yösijan antamisen jonain antamisen myös... Itse näkisin, että iso on sekin vaiva, että ajaa 100km kylään.

Vierai000lija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En muuten koskaan ole mennyt vauvaa katsomaan "sairaalasta tultua". Kai se nyt on se kohta kun äiti saa levätä ja tutustella vauvaan.

Ei ole tarvetta ollut edes olla isompien lapsenvahtina.

Et siis tarvitse lastenlapsiasi mihinkään, jolloin lastenlapsesi eivät tarvitse sinua. Win-win. Oma äitini oli samanlainen, ja nyt hän vanhana mummona ihmettelee kun aikuiset lastenlapset eivät koskaan käy katsomassa.

Miksi hyökkäisin häiritsemään kotiutunutta äitiä ja lasta? Jos he tarvitsisivat apua, menisin. En muuten häiriöksi ennenkuin kutsutaan vauvaa katsomaan.

Häiriköitkö sinä koko ajan lastesi perheissä, sekö se on rakkautta?

Juuri näin. Mä olen erittäin kiitollinen anopista, joka kunnioittaa sitä, että perheemme on oma yksikkönsä eikä koskaan tungettele.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on kohtuullinen summa yön ylitse viipymisestä korvaamaan tarjoilut ja yösijan?

Entä pelkkä kahvillä käyminen?

Entä lahjan arvo vastasyntyneelle, 10- vuotiaalle, teinille?

Joululahjojen arvo per henkilö?

Kai tuo yöpyminen tarjoiluineen ja aamupaloineen 100 e/ hlö appivanhemmilta. Kalliimpaa se hotellissa heille olisi + tietysti päälle lapsille lahjat.

Kahvituksen hinnaksi nykyisin lasketaan 50 e hlö, lasten lahjat ja keksit muun päälle.

Tässä tulee mieleen se klassikkovitsi morsiamesta, joka vaati tietyn hintaista lahjaa vastineeksi juhlistaan.

Onko kuiten taka-ajatuksena saada osa perinnöstä? Vai oletteko joskus ääneen sanoneet jos kerran jonkun pikkulahjan ovat ostaneet: Oi, ei ois kyllä tarvinnu!

Tämä tilanne ei ole ihan sama kuin teillä, koska mieheni lapsenlapset eivät ole minun.

Mutta on paljon perheitä, joissa nainen vastas lahjoista. Oman mieheni ex suhteessa näin. Itse oon kieltäytynyt ottamasta tuota roolia itselleni ja niinpä todella usein kun menemme kylään hänen lapsiaan ja lapsiaan ja muitakin sukulaisia tapaamaan, olemme ne törpöt, jotka ei tuo lahjaa. Välillä nolottaa, mutta pienempi paha sekin, kuin olla ainainen lahjavastaava.

Varmaan oppineet av:ltä, että miniöille ei mikään kelpaa.

Todennäköisesti eivät osta lahjoja ihan siksi, että ne olisivat kuitenkin vääriä. Tämäkin palsta on täynnä valitusta siitä, että anoppi antaa lahjoja, jotka on väärää kokoa, väriä tai hintaluokkaa. Parempi olla antamatta mitään, niin ei saa siitä syytettä. No nyt voi sitten itkeä, kun ei tule lahhoja, joten isovanhemmat ei tee koskaan mitään oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistaako vieraannutetut isovanhemmat ees synttäripäiviä?

Jos ei ees kutsuta kahville?

Häh? Aina on meille kutsuttu ja kutsuttu häihin ja ristiäisiin. Aina on heidän vierailullaan laitettu parempaa pöytään ja ollut yösija kun asutaan 100 km päässä. Miten niin vieraannutettu? Vaikka eivät edes esikoispojalleen mitään häälahjaa antaneet, niin ollaan yritetty ymmärtää, ollaan pidetty yhteyttä, käyty heillä ja kutsuttu meille.

En tiiä muistaavatko synttäreitä. Joulun nyt ainakin luulisi muistavan

Viettekö heille tuliaisia, kun menette kylään? Ostatteko synttäri- ja joululahjat? Jos kyllä, niin on aika törppöä vastavuoroisuuden puuttumista heiltä.

Kun lahjaksi saa joulukukan (6,9e), niin vastalahjana on joulukukka (6,9e) ja molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä. Turha silloin urputtaa, että lapselle pitää olla joululahja, jos ei lapsi vastavuoroisesti anna isovanhemmille joululahjaa.