Miksi isovanhemmat eivät anna lahjoja?
Olen ihmetellyt, kun miehen vanhemmat eivät koskaan anna mitään lahjoja. Tietenkin lahjat on lahjoja ja jokainen antaa jos haluaa. Mut onhan se myös vähän kohteliaisuusjuttu ja kyllä mua ihmetyttää, et miksi ei edes häihin ja ristiäisiin tuoda lahjaa, tullaan vaan kakut syömään ja kahvit juomaan. Itselleni en mitään odota, mut siis eivät lapsenlapsilleen ole koskaan antaneet esim. jouluna tai synttärinä lahjaa.
Taas ristiäisissä kakku maistui, yösija kelpasi ja vielä anoppi kahteen kertaan jaksoi mainita, miten heillä nyt on satoja tuhansia perintörahaa ja ovat katselleet omistusasuntoa. Mut ei mitään kastelahjaa lapsenlapselle eikä ees keksipakettia tuomiseksi kun tulivat meille yöksi. Puhumattakaan nyt mistään kukista lapsen syntymän johdosta tms.
Mies on surullinen, kun vanhempansa ovat niin törppöjä. Vaikea ymmärtää. . . onko elämänhallinnassa ongelmia vai mitä. Eivät ole kumpikaan koskaan olleet töissä vaan työttöminä elelleet. Nyt ovat perinnöillään rikastuneet.
Pitäisikö vain katkaista välit?
Kommentit (73)
Surettaa ap:n perheen puolesta tuollaiset isovanhemmat. Tosin mielestäni lahjojakin tärkeämpää on tietenkin isovanhempien aktiivinen läsnäolo lapsenlapsille. Olen itse aivan onnesta nyrjähtänyt, kun saan olla mummina pienelle taaperolle. Ihanaa saada seurata lapsen kehitystä ja rakentaa suhdetta häneen.
Olen "antajaihminen", joten ostelen hänelle myös paljon kaikkea. Olen pienipalkkaisessa työssä, mutta onneksi kykenen ilahduttamaan pienokaista ja hänen vanhempiaan aina jotenkin. Itse olen minimalisti, joten en kaipaa aineellisia lahjoja. Kaikkein parasta ovat lahjakortit tyyliin "tyttöjen päivä yhdessä" tms.
Jokainen tietty tyylillään, mutta kyllä itse pahoittelen myös niiden isovanhempien puolesta, jotka eivät jostain syystä koe tarpeelliseksi olla mukana lastenlasten elämässä. Menettävät niin paljon!
Onneksi ei ole lapsia, lapsenlapsia, miniöitä eikä anoppia.
Vierailija kirjoitti:
Surettaa ap:n perheen puolesta tuollaiset isovanhemmat. Tosin mielestäni lahjojakin tärkeämpää on tietenkin isovanhempien aktiivinen läsnäolo lapsenlapsille. Olen itse aivan onnesta nyrjähtänyt, kun saan olla mummina pienelle taaperolle. Ihanaa saada seurata lapsen kehitystä ja rakentaa suhdetta häneen.
Olen "antajaihminen", joten ostelen hänelle myös paljon kaikkea. Olen pienipalkkaisessa työssä, mutta onneksi kykenen ilahduttamaan pienokaista ja hänen vanhempiaan aina jotenkin. Itse olen minimalisti, joten en kaipaa aineellisia lahjoja. Kaikkein parasta ovat lahjakortit tyyliin "tyttöjen päivä yhdessä" tms.
Jokainen tietty tyylillään, mutta kyllä itse pahoittelen myös niiden isovanhempien puolesta, jotka eivät jostain syystä koe tarpeelliseksi olla mukana lastenlasten elämässä. Menettävät niin paljon!
Mun äitini on tuollainen. Itse olen lapseton. Mutta sisareni lasten kanssa touhuaa paljon.
Itse vaan en enää jaksa äitiäni. Ei osaa puhua muusta kuin lapsenlapsistaan.
Voisiko olla niin, että ovat avanneet säästötilin lapsenlapselle, jonne tallettavat aina juhlapäivinä? Vanhempani tekevät nikn, eivätkä tee asiasta numeroa juhlissa. Toki kertoivat, kun lapsi syntyi, että tällainen tili on avattu. Joskus kyllä tuovat pikkulahjankin ja minua muistavat synttäreilläni. Eli ei voi verrata sun appivanhempiin.
Sielä ap itkee ku ei saa huomiota nii kaikkein paras on vauva.fi onneksi sait huomiota
Minun esikoiseni on 33v ja nuorin 21v.
Äitini antoi lapsilleni kahdesti joululahjat heidän ollessa pieniä, ei synttärilahjoja tms.
Isäni muisti meitä kerran, antoi 70 euroa, tämä raha piti jakaa minun lasteni 4kpl ja siskoni lasten 3kpl kesken oikeasti isäni sano, että joululahjaraha on teidän perheille eli 70 euroa oli tarkoitettu 7 lapselle ja 4 aikuiselle jaettavaksi.
Mitään muita rahoja, lahjoja tai muistamisia eivät omat vanhempani tarjonneet. Ei lastenhoitoon tukea, lapseni eivät ikinä olleet vanhemmillani yötä tai ylipäätään hetkeäkään ilman minua.
Eihän tässä ole kysymys appivanhemmista ja miniästä. Kysymys on isovanhemmista ja lapsenlapsista ja myös ihan hyvistä käytöstavoista.
Täytyy olla todella törppö, jos ei tuo lahjaa häihin tai ristiäisiin! Jos on kyse oman lapsen häistä tai oman lapsenlapsen ristiäisistä niin on kyllä törppöjen törppö!
Se, että vauva.fi-palstalla muka haukutaan lahjoja, ei kyllä ole mikään syy olla ostamatta synttärilahjaa tai joululahjaa lapsenlapsilleen. Mitä siitä jos miniä valittaa, lapsille on tärkeää tunte olevansa tärkeä ja lahjan arvoinen. Ap ei edes vaikuta miltään valittajalta.
Köyhä antaa vähästään, rikas ei paljostaan ja paha ei anna mitään.
Tässäpä olisi miettimisen aihetta näille perinnöllä rikastuneille isovanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Surettaa ap:n perheen puolesta tuollaiset isovanhemmat. Tosin mielestäni lahjojakin tärkeämpää on tietenkin isovanhempien aktiivinen läsnäolo lapsenlapsille. Olen itse aivan onnesta nyrjähtänyt, kun saan olla mummina pienelle taaperolle. Ihanaa saada seurata lapsen kehitystä ja rakentaa suhdetta häneen.
Olen "antajaihminen", joten ostelen hänelle myös paljon kaikkea. Olen pienipalkkaisessa työssä, mutta onneksi kykenen ilahduttamaan pienokaista ja hänen vanhempiaan aina jotenkin. Itse olen minimalisti, joten en kaipaa aineellisia lahjoja. Kaikkein parasta ovat lahjakortit tyyliin "tyttöjen päivä yhdessä" tms.
Jokainen tietty tyylillään, mutta kyllä itse pahoittelen myös niiden isovanhempien puolesta, jotka eivät jostain syystä koe tarpeelliseksi olla mukana lastenlasten elämässä. Menettävät niin paljon!
Mietipä sinä hyvä mummo. Jollain voi olla vaikka 6 lastenlasta, eläke jotain bruttona 1200 euroa. Omat menot, asumiset, lääkkeet ym. On kuitenkin maksettava.
Ei millään pysty hilloa ostamaan vaikkapa kolmen lapsen perheelle kuten aloittaja ensimmäisessä avauksessaan valitti kun on omakotitalo, vauva ja 2 muuta lasta, ei riitä rahat hilloon puuron päälle ja syyllisti miehensä vanhempia jotka kai jonkun sivuperinnön saaneet.
Kolmen lapsen ja kuuden lapsenlapsen mummona en mitenkään voi edes sen ahnaimman miniän lapsia asettaa etusijalle ja ostaa hänelle enemmän hilloa kuin kahdelle muulle.
Jos ostan kuudelle lapselle satasen synttärilahja ja satasen joululahjan se on ylivoimaista. Tiedän ettei se joillekin ole iso raha, mutta minulle on.
Pakko tyytyä "krääsään" tsi kakskymppiseen.
Jos käyn yötä, vien kyllä ruokaa, hedelmiä, karkkejä perheeseen, johon saan viedä ja vielä oman pyyhkeen ja lakanat. Harvoin öitsimään menen, kaikki eri puolilla Suomea. Ja patempituloisia perheitä kuin minä ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surettaa ap:n perheen puolesta tuollaiset isovanhemmat. Tosin mielestäni lahjojakin tärkeämpää on tietenkin isovanhempien aktiivinen läsnäolo lapsenlapsille. Olen itse aivan onnesta nyrjähtänyt, kun saan olla mummina pienelle taaperolle. Ihanaa saada seurata lapsen kehitystä ja rakentaa suhdetta häneen.
Olen "antajaihminen", joten ostelen hänelle myös paljon kaikkea. Olen pienipalkkaisessa työssä, mutta onneksi kykenen ilahduttamaan pienokaista ja hänen vanhempiaan aina jotenkin. Itse olen minimalisti, joten en kaipaa aineellisia lahjoja. Kaikkein parasta ovat lahjakortit tyyliin "tyttöjen päivä yhdessä" tms.
Jokainen tietty tyylillään, mutta kyllä itse pahoittelen myös niiden isovanhempien puolesta, jotka eivät jostain syystä koe tarpeelliseksi olla mukana lastenlasten elämässä. Menettävät niin paljon!
Mietipä sinä hyvä mummo. Jollain voi olla vaikka 6 lastenlasta, eläke jotain bruttona 1200 euroa. Omat menot, asumiset, lääkkeet ym. On kuitenkin maksettava.
Ei millään pysty hilloa ostamaan vaikkapa kolmen lapsen perheelle kuten aloittaja ensimmäisessä avauksessaan valitti kun on omakotitalo, vauva ja 2 muuta lasta, ei riitä rahat hilloon puuron päälle ja syyllisti miehensä vanhempia jotka kai jonkun sivuperinnön saaneet.Kolmen lapsen ja kuuden lapsenlapsen mummona en mitenkään voi edes sen ahnaimman miniän lapsia asettaa etusijalle ja ostaa hänelle enemmän hilloa kuin kahdelle muulle.
Jos ostan kuudelle lapselle satasen synttärilahja ja satasen joululahjan se on ylivoimaista. Tiedän ettei se joillekin ole iso raha, mutta minulle on.
Pakko tyytyä "krääsään" tsi kakskymppiseen.
Jos käyn yötä, vien kyllä ruokaa, hedelmiä, karkkejä perheeseen, johon saan viedä ja vielä oman pyyhkeen ja lakanat. Harvoin öitsimään menen, kaikki eri puolilla Suomea. Ja patempituloisia perheitä kuin minä ikinä.
Pyysikö ap satasen lahjaa? Ei pyytänyt. Toivoi, että isovanhemmat olisivat ristiäisiin tuoneet vaikka kynttilän lahjaksi. Edes sen yhden kerran lapsen lapsen elämässä. Ole sinä katkera mummo nyt siellä hiljaa.
Joululahjaakaan eivät nämä ap:n lasten kitsaat isovanhemmat anna lapsille vaikka kehuvat että heillä on 300000 euroa tilillä. Kyllä on maailmassa pikkusieluisia ihmisiä. Ja rahat vielä saatu perintönä omilta vanhemmilta, jotka ovat aikanaan hienoja lahjoja antaneet. Varmaan mullissaan kääntyvät ja häpeävät silmät päästään että perintörahoilla noin kitsastellaan ettei joululahjaakaan voi antaa suvun nuorimmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surettaa ap:n perheen puolesta tuollaiset isovanhemmat. Tosin mielestäni lahjojakin tärkeämpää on tietenkin isovanhempien aktiivinen läsnäolo lapsenlapsille. Olen itse aivan onnesta nyrjähtänyt, kun saan olla mummina pienelle taaperolle. Ihanaa saada seurata lapsen kehitystä ja rakentaa suhdetta häneen.
Olen "antajaihminen", joten ostelen hänelle myös paljon kaikkea. Olen pienipalkkaisessa työssä, mutta onneksi kykenen ilahduttamaan pienokaista ja hänen vanhempiaan aina jotenkin. Itse olen minimalisti, joten en kaipaa aineellisia lahjoja. Kaikkein parasta ovat lahjakortit tyyliin "tyttöjen päivä yhdessä" tms.
Jokainen tietty tyylillään, mutta kyllä itse pahoittelen myös niiden isovanhempien puolesta, jotka eivät jostain syystä koe tarpeelliseksi olla mukana lastenlasten elämässä. Menettävät niin paljon!
Mietipä sinä hyvä mummo. Jollain voi olla vaikka 6 lastenlasta, eläke jotain bruttona 1200 euroa. Omat menot, asumiset, lääkkeet ym. On kuitenkin maksettava.
Ei millään pysty hilloa ostamaan vaikkapa kolmen lapsen perheelle kuten aloittaja ensimmäisessä avauksessaan valitti kun on omakotitalo, vauva ja 2 muuta lasta, ei riitä rahat hilloon puuron päälle ja syyllisti miehensä vanhempia jotka kai jonkun sivuperinnön saaneet.Kolmen lapsen ja kuuden lapsenlapsen mummona en mitenkään voi edes sen ahnaimman miniän lapsia asettaa etusijalle ja ostaa hänelle enemmän hilloa kuin kahdelle muulle.
Jos ostan kuudelle lapselle satasen synttärilahja ja satasen joululahjan se on ylivoimaista. Tiedän ettei se joillekin ole iso raha, mutta minulle on.
Pakko tyytyä "krääsään" tsi kakskymppiseen.
Jos käyn yötä, vien kyllä ruokaa, hedelmiä, karkkejä perheeseen, johon saan viedä ja vielä oman pyyhkeen ja lakanat. Harvoin öitsimään menen, kaikki eri puolilla Suomea. Ja patempituloisia perheitä kuin minä ikinä.Pyysikö ap satasen lahjaa? Ei pyytänyt. Toivoi, että isovanhemmat olisivat ristiäisiin tuoneet vaikka kynttilän lahjaksi. Edes sen yhden kerran lapsen lapsen elämässä. Ole sinä katkera mummo nyt siellä hiljaa.
Joululahjaakaan eivät nämä ap:n lasten kitsaat isovanhemmat anna lapsille vaikka kehuvat että heillä on 300000 euroa tilillä. Kyllä on maailmassa pikkusieluisia ihmisiä. Ja rahat vielä saatu perintönä omilta vanhemmilta, jotka ovat aikanaan hienoja lahjoja antaneet. Varmaan mullissaan kääntyvät ja häpeävät silmät päästään että perintörahoilla noin kitsastellaan ettei joululahjaakaan voi antaa suvun nuorimmille.
Minä suhtaudun aika varauksella näihin miniöiden tarinoihin.
Hänen olisi pitänyt valita puoliso tarkemmin. Tottakai rahat pitäisi antaa pojan perheelle eikä järjestää omia asioitaan.
Kuten näemme, jos näiden isovanhempien vanhemmat ovat olleet varakkaita eivät hekään ole sitten tukeneet tätä lastaan kun kerran köyhyydessä eli ennen perintöä.
Ja tämän miniän pitäisi puhua sen huonosti valitun miehen lanssa puhua että vaatii vanhemmiltaan lahjoja ja rahaa.
Hänhän teki ensin aloituksen, jonka poistatti. Vauva on perheen kolmas, on omakotitalo etteivät nyt ihan kurjia ole.
Nämä perijät taas ovat asuneet vuokralla, ensimmäisen aloituksen mukaan harkitsevat ensimmäistä omistusasuntoaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surettaa ap:n perheen puolesta tuollaiset isovanhemmat. Tosin mielestäni lahjojakin tärkeämpää on tietenkin isovanhempien aktiivinen läsnäolo lapsenlapsille. Olen itse aivan onnesta nyrjähtänyt, kun saan olla mummina pienelle taaperolle. Ihanaa saada seurata lapsen kehitystä ja rakentaa suhdetta häneen.
Olen "antajaihminen", joten ostelen hänelle myös paljon kaikkea. Olen pienipalkkaisessa työssä, mutta onneksi kykenen ilahduttamaan pienokaista ja hänen vanhempiaan aina jotenkin. Itse olen minimalisti, joten en kaipaa aineellisia lahjoja. Kaikkein parasta ovat lahjakortit tyyliin "tyttöjen päivä yhdessä" tms.
Jokainen tietty tyylillään, mutta kyllä itse pahoittelen myös niiden isovanhempien puolesta, jotka eivät jostain syystä koe tarpeelliseksi olla mukana lastenlasten elämässä. Menettävät niin paljon!
Mietipä sinä hyvä mummo. Jollain voi olla vaikka 6 lastenlasta, eläke jotain bruttona 1200 euroa. Omat menot, asumiset, lääkkeet ym. On kuitenkin maksettava.
Ei millään pysty hilloa ostamaan vaikkapa kolmen lapsen perheelle kuten aloittaja ensimmäisessä avauksessaan valitti kun on omakotitalo, vauva ja 2 muuta lasta, ei riitä rahat hilloon puuron päälle ja syyllisti miehensä vanhempia jotka kai jonkun sivuperinnön saaneet.Kolmen lapsen ja kuuden lapsenlapsen mummona en mitenkään voi edes sen ahnaimman miniän lapsia asettaa etusijalle ja ostaa hänelle enemmän hilloa kuin kahdelle muulle.
Jos ostan kuudelle lapselle satasen synttärilahja ja satasen joululahjan se on ylivoimaista. Tiedän ettei se joillekin ole iso raha, mutta minulle on.
Pakko tyytyä "krääsään" tsi kakskymppiseen.
Jos käyn yötä, vien kyllä ruokaa, hedelmiä, karkkejä perheeseen, johon saan viedä ja vielä oman pyyhkeen ja lakanat. Harvoin öitsimään menen, kaikki eri puolilla Suomea. Ja patempituloisia perheitä kuin minä ikinä.Pyysikö ap satasen lahjaa? Ei pyytänyt. Toivoi, että isovanhemmat olisivat ristiäisiin tuoneet vaikka kynttilän lahjaksi. Edes sen yhden kerran lapsen lapsen elämässä. Ole sinä katkera mummo nyt siellä hiljaa.
Joululahjaakaan eivät nämä ap:n lasten kitsaat isovanhemmat anna lapsille vaikka kehuvat että heillä on 300000 euroa tilillä. Kyllä on maailmassa pikkusieluisia ihmisiä. Ja rahat vielä saatu perintönä omilta vanhemmilta, jotka ovat aikanaan hienoja lahjoja antaneet. Varmaan mullissaan kääntyvät ja häpeävät silmät päästään että perintörahoilla noin kitsastellaan ettei joululahjaakaan voi antaa suvun nuorimmille.
Minä suhtaudun aika varauksella näihin miniöiden tarinoihin.
Hänen olisi pitänyt valita puoliso tarkemmin. Tottakai rahat pitäisi antaa pojan perheelle eikä järjestää omia asioitaan.Kuten näemme, jos näiden isovanhempien vanhemmat ovat olleet varakkaita eivät hekään ole sitten tukeneet tätä lastaan kun kerran köyhyydessä eli ennen perintöä.
Joku taas aikaisemmin ulisi et ei vanhempien pidä auttaa aikuisia lapsiaan eikä ainakaan elättää. Ja jos onnistuu lusmuilemaan niin et on koko ikänsä työtön niin ei kyl tarvii rikkaidenkaan vanhempien eläkeikään asti elättää.
Mut katsos eihän tässä ollu kyse mistään tukemisesta vaan siitä et kyllä se nyt vaan on kohteliasta viedä juhliin lahja ja kylään tuliainen oli rikas tahi köyhä. Köyhälle nyt voi anteeks antaa jos ei lahjaa vaikka ristiäisiin tuo mut jos kehuskelee olevansa rikas eikä tuo niin se nyt on vaan poskettoman törkeää.
Lahjojen antaminen ja tuliaisten tuominen on osa tapakulttuuria, sosioekonomista koodistoa. Täälläkin moni julistaa, miten ei halua lahjoja tai tuliaisia.