Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista)
27.01.2023 |
Mielipiteitä? Ovat 20 ja toinen lapsi tulossa. Luoja päättää lapsiluvun.
Kommentit (10127)
Vierailija kirjoitti:
Meitä peloteltiin lapsena tulimerellä seuroissa ja pyhäkouluissa. Sanottiin että se tuli ei lopu koskaan vaan on ikuinen tuska ja hammasten kiristys. Lapseen tämä pelko asettui ydinpeloksi ja olen koko elämän siitä kärsinyt mielenterveyden ongelmina. Nuorina milloin vaikuttaminen osuu syvälle laulettiin nuortenilloissa verestä ja kuolemasta. Laulut oli turvallisia kun sai kokea, ettei tämä kauhu koskea itseä uskovaisena. Laulettiin täysin rinnoin tyytyväisenä osana pelastettujen joukkoa. Näin tämä syvä pelko joutua eroon rakkaasta laumasta juurtui ikiajoiksi mieleen. Se on hyvin traumatisoivaa lapsen ja nuoren mielelle. Laulut olivat tosi kauniita ja toivat lohtua kun itse koki olevansa oikealla polulla. Samalla se toi syvän pelon helvetistä ja sen ikuisesta kauhusta. Tätä samaa saarnaa ja samoja lauluja kuuli monta kertaa viikossa kerhoissa, pyhäkouluissa, ompeluseuroissa, nuortenilloissa, raamattuluokissa ja seuroissa. Vastapainoa sille ei ollut kun kaikki muu kulttuuri ja menot oli kiellettyjä. Myös ei-uskovaiset kaverit. Edelleen uskon mutta muistan Jeesuksen sanat, että hänen usko on kevyttä ja hän on rakkaus. En suostu enää pelkäämään helvettiä ja muita uskovaisia tuomitsevine silmineen, jos olen tehnyt jotain mikä heidän mielestä ei ole oikein. Kuten kuunnellut Johanna Kurkelan rakkauslauluja.
"Maailman ilot alkaa
huvilla hauskalla
vaan niistä kerran palkka
on tuska kuolema.
Mitä siis auttoi hurma
hekuma hetkinen
kun sielun on se surma
ja itku iäinen."
"Muista luojaa nuoruudessa
pahat päivät lähestyy¨
jolloin paatumuksen yössä
kallis sielu menehtyy
Pimenevät yö ja tähdet
aurinko ja valkeus
pian täältä poies lähdet
näe armon kalleus
Moni mukaan himojensa
lihan mieltä noudattaa
ethän tahdo heidän kanssaan
vihaa päälles langettaa"
"Oi,muistathan,lapseni,Golgatan
ja kärsivän Jumalan Karitsan,
verin tahratun ristinpuun.Oi, muistathan katseista hellimmän,
kun haavoitti kulmia kärsijän
oas pistävä ruusupuun.Sun syntisi uhria poltti niin,
sun velkasi ristillä maksettiin,
ovi taivahan auki sai.""Oi Jeesus, veljen' suloinen,
sydämeni on iloinen,
kun tähtein kärsit katkeran
verisen piinan, kuoleman.Se on nyt minun turvani,
sun kylkihaavas linnani,
kun pyhä uhriveresi
virtasi, pesi syntini.""Näin ristinpuussa riippuvan
karitsan verisen
muotonsa muistan kärsineen
särjetyn
Olen ollut mukana päiväkerho-, pyhäkoulu- ja raamattuluokkatoiminnassa ja omat muistikuvani nostavat pintaan ajatuksen hyvästä paimenesta ja lasten ystävästä. Viime aikoina on puhuttu paljon ystävyydestä, toisen ihmisen kunnioittamisesta, heikomman auttamisesta ja yksinäisen mukaan ottamisesta. Isommille on opetettu myös raamatunhistoriaa. Ei nouse kyllä pelotteluteemoja mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itsekin silti mietin sitä, kun luin yhdestä liikkeeseen kuuluvasta perheestä missä 15 lasta, että miten se äiti on voinut saada niin monta lasta. Ei ihmistä ole minusta tehty tuollaiseen. Jokin raja pitäisi olla, vaikka kaikesta jotenkuten selviäisi kunnossa. Monelle tuo olisi jo painajaista jos pitäisi saada yli tusina lapsia.
Jos ihmistä ei ole tehty saamaan lapsia, miksi nainen tulee sitten raskaaksi? Kun päinvastoin naisen keho yleensä kykenee siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se minua kiinnostaisi, mistä päin Suomea kirjoittelevat nämä ihmeelliset tyypit, joiden mukaan ei ole mitään ongelmaa lestadiolaisten ehkäisyssä, tv:n katsomisessa, liikkeestä eroamisessa jne. Minä ihan tasan tarkkaan kaikesta itse havainnoimastani tiedän, että on, ja olen itsekin joutunut ties minkä helvettipuheiden kohteeksi.
Oletteko ehkä sitten jostain pk-seudulta, jossa asiat liikkeessä ovat muutenkin toisin. Senhän kuulee ihan vl-seuroistakin radiossa, kun saarnat pidetään jostain Helsingistä: puhenuottikin on täysin normaalin ihmisen puhetta vastaava toisin kuin muilla.
Muistakaa nyt kuitenkin, että teidän liikettänne johdetaan Oulusta käsin ja kaikki pohjalaismaakunnat ovat sitä varsinaista raamattuvyöhykettä eri lahkojen suhteen. Se on se ns. "oikea" totuus tästä liikkeestänne, vaikka teillä olisikin vapaus tehdä eri tavalla kuin siellä pohjoisessa oleva liikkeenne johto yrittää yhä edelleen sanella.
Minä (vl nainen jonka mies+ sisaruksia ja ystäviä eronnut liikkeestä) olen kotoisin etelästä ja mies pohjoisesta. Liikkeestä eronneita stäviä eri puolilla Suomea ja näissä tapauksissa liikkeestä eroamiseen suhtauduttu hyvin, yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. TV:seen ja ehkäisyyn en ole ottanut kantaa mutta otetaan nyt niihinkin. Minun käsitys on, että moni lestadiolainen ei tottumuksesta osta TV:tä, vaikka netistä katsoisi asiaohjelmia esim. urheilua tai perjantaidokkareita (joita itse satunnaisesti katson). Muutamassa lestakodissa olen törmännyt TV:seen ja käsitykseni on että nykyään moni ajattelee, että sama, katsooko tv-ruudulta vai tietokoneen näytöltä. Toki on paheksujia, joilta tulee seökärankareaktiona kauhistus itse TV-laittesta. Netti on laittanut ihmiset tekemään henkilökohtaisempia arvovalintoja ohjelmatarjontaan. Itse olen nuorempana katsonut joskus meienkiinnosta esim temptation Islandia, mutta se on aiheuttanut ainoastaan pahaa mieltä. Olen tehnyt arvovalintoja ohjelmasisältöihin ja tunnistan nykyään paremmin minkälainen ohjelma on hyväksi (esim. opettaa uutta, antaa uusia näkökulmia= dokkarit, keskusteluohjelmat) ja minkälainen vie kauemmaksi Jumalasta (viihde/hömppäelokuvat jotka sisältävät arvojeni vastaista toimintaa, irtosuhteita tms. jotka ruokkivat "lihallista" puolta). "Huonot" ohjelmat erottelen sillä, aiheuttavatko ne minussa rauhaa vai levottomuutta.
Tuntemillani lestadiolaisilla suhtautuminen ehkäisyyn pääasiassa sellainen, että lähtökohtaisesti halutaan ottaa kaikki lapset vastaan mutta on tilanteita joissa suuri osa hyväksyy ehkäisyn. Nuorten parissa tuntuu yleinen ajatus olevan: "en tiedä toisen fyysisiä ja psyykkisiä haasteita, joten en voi arvostella hänen valintojaan. Mielestäni nuorissa ei tässä asiassa ole kyttäämiskulttuuria, mitä ehkä joskus on ollut, vaan annetaan omantunnon vapaus. Tiedän pareja, jotka eivät koe oikeaksi käyttää mitään ehkäisyn muotoja, eivätkä käytäkään ja tiedän pareja jotka käyttävät esim. varmoja päiviä, jos kokevat, etteivät juuri nyt pystyisi olemaan hyviä vanhempia useammalle lapselle. Joillakin tuntemillani psyykkisten haasteiden vuoksi ehkäisyvälineet käytössä. Ajattelisin, että valtavirta -ajatus on, että lapset otetaan vastaan, mutta ihmisille annetaan tila tehdä omat valinnat, ja ymmärretään, että joissain tilanteissa olemassa olevan elämän suojelu tärkeämpää. Toisten lapsimäärää tai valintoja ei ainakaan nuorempien kesken kytätä. Vanhempien ihmisten kanssa en ole itse lähisukua lukuunottamatta tekemisissä ja lähipiiri suhtautuu yleensä iästä riippumatta armollisesti ja hyväksyvästi ihmisten tilanteisiin.
- vl nainen
Armollisuus ei ole asia, joka tulee mieleen lestadiolaisista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itsekin silti mietin sitä, kun luin yhdestä liikkeeseen kuuluvasta perheestä missä 15 lasta, että miten se äiti on voinut saada niin monta lasta. Ei ihmistä ole minusta tehty tuollaiseen. Jokin raja pitäisi olla, vaikka kaikesta jotenkuten selviäisi kunnossa. Monelle tuo olisi jo painajaista jos pitäisi saada yli tusina lapsia.
Jos ihmistä ei ole tehty saamaan lapsia, miksi nainen tulee sitten raskaaksi? Kun päinvastoin naisen keho yleensä kykenee siihen.
Miksi ne kaikki lapset pitää ottaa vastaan? Itse en ole koskaan käyttänyt ehkäisyä, mutta silti mulla on vain kaksi lasta. Mieheni osaa hoitaa asian niin ettei lapsia ole tullut enempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itsekin silti mietin sitä, kun luin yhdestä liikkeeseen kuuluvasta perheestä missä 15 lasta, että miten se äiti on voinut saada niin monta lasta. Ei ihmistä ole minusta tehty tuollaiseen. Jokin raja pitäisi olla, vaikka kaikesta jotenkuten selviäisi kunnossa. Monelle tuo olisi jo painajaista jos pitäisi saada yli tusina lapsia.
Jos ihmistä ei ole tehty saamaan lapsia, miksi nainen tulee sitten raskaaksi? Kun päinvastoin naisen keho yleensä kykenee siihen.
Miksi ne kaikki lapset pitää ottaa vastaan? Itse en ole koskaan käyttänyt ehkäisyä, mutta silti mulla on vain kaksi lasta. Mieheni osaa hoitaa asian niin ettei lapsia ole tullut enempää.
Tähän lapsi-/ehkäisyasiaan liittyen olen miettinyt, että on oikeastaan hämmentävää, kuinka vähän ihmiset tietävät siitä, miksi kristinusko on perinteisesti suhtautunut kielteisesti ehkäisyyn - moni lestadiolainenkaan ei tunnu tuntevan syvällisesti tätä opillista taustaa.
Olen vl, ja vaikka olen aina kokenut ehkäisyn välttämisen olevan selkeästi opimme ja yleensäkin kristinopin mukainen asia, yllätyin itsekin suuresti, kun törmäsin oikeastaan aika vasta tietoon siitä, kuinka laajasti ja yhteneväisesti kaikki kristilliset kirkkokunnat ovat suhtautuneet torjuvalla tavalla ehkäisyyn ja että Suomenkin ev.lut. kirkko on hyväksynyt ehkäisyn vasta vuonna 1952 ja silloinkin niin, että "ehkäisyvälineiden käyttöä voidaan tietyin edellytyksin puoltaa".
Siksi toisinaan hämmentääkin, että ensinnäkin tämä asia on niin harvoin esillä (että kuinka lyhyt on loppujen lopuksi aika, jolloin kristillisyydessä on esiintynyt hyväksyvää suhtautumista perhesuunnitteluun - kielteinen kanta on ollut ennen 1900-lukua voimassa tuhansien vuosien ajan kristillisissä kirkoissa) ja tähän liittyen se, että historia unohtuu niin äkkiä ja nykyään (Suomessa) kielteinen suhtautuminen ehkäisyyn liitetään jotenkin lestadiolaisten joksikin omaksi keksinnöksi. Miksi vaikka se ei ole useinkaan esillä, että katolisen kirkon kanta on yhä jyrkän kielteinen ehkäisyä kohtaan - samoista opillisista syistä kuin vl:ien?
Ja joskus väitetään, että vl:illa olisi kielteinen kanta ehkäisyyn siksi, että herätysliikkeeseen saataisiin aina uusia jäseniä (ja voin tähän sanoa, että kukaan lestadiolainen ei katso asiaa tuolla tavalla. Totta kai meistä jokainen toivoisi, että kaikki löytäisivät tämän uskon ja että uskossa olevat ystävämme ja läheisemme eivät uskostaan luopuisi, mutta ei täällä kukaan laske lukumäärää ja suhtaudu asiaan siten, että tavoite olisi "vain pitää herätysliike hengissä" - kuka sellaista tekisi, ei ainakaan kukaan srk:lta, se on sellainen "virallinen" organisaatio, joka hoitaa lehtien julkaisuja ja rippikoulujen järjestämisiä jne, ei siellä ole mitään tällaista agendaa - eikä kukaan yksityinen perhe tai paikallinen Rauhanyhdistys mieti tällaisia, yritetään vain saada siellä seurat pyörimään jne., eikä kellään ole mitään missiota että pitäisi nyt vain saada tästä lukumäärällisesti suurempi yhteisö).
Minusta itsestänikin olisi kiinnostavaa lukea, jos esimerkiksi jokin lehti tekisi kattavan reportaasin tai joku kirjoittaisi tietokirjan asiasta käsitellen monipuolisesti ehkäisykielteisyyden historiaa kristinuskossa. Tuntuu, että asia on ollut niin vähän esillä, että itselläkin olisi paljon opittavaa. Ja olisi hyvä, että kirjoittaja olisi ei-vl, niin säilyisi lukijoilla neutraalimpi suhtautuminen kirjoittavaan tahoon. Pitääpä vinkata vaikka Hesarin Kuukausiliitteen jutuksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itsekin silti mietin sitä, kun luin yhdestä liikkeeseen kuuluvasta perheestä missä 15 lasta, että miten se äiti on voinut saada niin monta lasta. Ei ihmistä ole minusta tehty tuollaiseen. Jokin raja pitäisi olla, vaikka kaikesta jotenkuten selviäisi kunnossa. Monelle tuo olisi jo painajaista jos pitäisi saada yli tusina lapsia.
Jos ihmistä ei ole tehty saamaan lapsia, miksi nainen tulee sitten raskaaksi? Kun päinvastoin naisen keho yleensä kykenee siihen.
Miksi ne kaikki lapset pitää ottaa vastaan? Itse en ole koskaan käyttänyt ehkäisyä, mutta silti mulla on vain kaksi lasta. Mieheni osaa hoitaa asian niin ettei lapsia ole tullut enempää.
Tähän lapsi-/ehkäisyasiaan liittyen olen miettinyt, että on oikeastaan hämmentävää, kuinka vähän ihmiset tietävät siitä, miksi kristinusko on perinteisesti suhtautunut kielteisesti ehkäisyyn - moni lestadiolainenkaan ei tunnu tuntevan syvällisesti tätä opillista taustaa.
Olen vl, ja vaikka olen aina kokenut ehkäisyn välttämisen olevan selkeästi opimme ja yleensäkin kristinopin mukainen asia, yllätyin itsekin suuresti, kun törmäsin oikeastaan aika vasta tietoon siitä, kuinka laajasti ja yhteneväisesti kaikki kristilliset kirkkokunnat ovat suhtautuneet torjuvalla tavalla ehkäisyyn ja että Suomenkin ev.lut. kirkko on hyväksynyt ehkäisyn vasta vuonna 1952 ja silloinkin niin, että "ehkäisyvälineiden käyttöä voidaan tietyin edellytyksin puoltaa".
Siksi toisinaan hämmentääkin, että ensinnäkin tämä asia on niin harvoin esillä (että kuinka lyhyt on loppujen lopuksi aika, jolloin kristillisyydessä on esiintynyt hyväksyvää suhtautumista perhesuunnitteluun - kielteinen kanta on ollut ennen 1900-lukua voimassa tuhansien vuosien ajan kristillisissä kirkoissa) ja tähän liittyen se, että historia unohtuu niin äkkiä ja nykyään (Suomessa) kielteinen suhtautuminen ehkäisyyn liitetään jotenkin lestadiolaisten joksikin omaksi keksinnöksi. Miksi vaikka se ei ole useinkaan esillä, että katolisen kirkon kanta on yhä jyrkän kielteinen ehkäisyä kohtaan - samoista opillisista syistä kuin vl:ien?
Ja joskus väitetään, että vl:illa olisi kielteinen kanta ehkäisyyn siksi, että herätysliikkeeseen saataisiin aina uusia jäseniä (ja voin tähän sanoa, että kukaan lestadiolainen ei katso asiaa tuolla tavalla. Totta kai meistä jokainen toivoisi, että kaikki löytäisivät tämän uskon ja että uskossa olevat ystävämme ja läheisemme eivät uskostaan luopuisi, mutta ei täällä kukaan laske lukumäärää ja suhtaudu asiaan siten, että tavoite olisi "vain pitää herätysliike hengissä" - kuka sellaista tekisi, ei ainakaan kukaan srk:lta, se on sellainen "virallinen" organisaatio, joka hoitaa lehtien julkaisuja ja rippikoulujen järjestämisiä jne, ei siellä ole mitään tällaista agendaa - eikä kukaan yksityinen perhe tai paikallinen Rauhanyhdistys mieti tällaisia, yritetään vain saada siellä seurat pyörimään jne., eikä kellään ole mitään missiota että pitäisi nyt vain saada tästä lukumäärällisesti suurempi yhteisö).
Minusta itsestänikin olisi kiinnostavaa lukea, jos esimerkiksi jokin lehti tekisi kattavan reportaasin tai joku kirjoittaisi tietokirjan asiasta käsitellen monipuolisesti ehkäisykielteisyyden historiaa kristinuskossa. Tuntuu, että asia on ollut niin vähän esillä, että itselläkin olisi paljon opittavaa. Ja olisi hyvä, että kirjoittaja olisi ei-vl, niin säilyisi lukijoilla neutraalimpi suhtautuminen kirjoittavaan tahoon. Pitääpä vinkata vaikka Hesarin Kuukausiliitteen jutuksi!
https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Perhesuunnittelu
Tähän liittyen vielä (olen ed.viestin kirjoittaja), minusta vaikka tuo ev.lut. Kirkon sivuilla oleva ehkäisykanta on siihen nähden, kuinka iso opillinen asia se on kaikissa kristillisissä kirkoissa niin pitkään ollut, melkein törkeän heikosti perusteltu ja pohjustettu. Vaikka en olisi vl ja irtautuisin joskus tästä liikkeestä, olen varma, että kokisin silti samoin - koska en tykkää tiedon pimittämisestä (tässä tapauksessa että ei avata sitä, miksi kirkko on ollut niin pitkään toista mieltä ja miksi se nykyään on tuota mieltä) ja siitä, että asioita ei edes yritetä perustella.
Minusta tuollainen yksioikoinen toteaminen siitä, että kirkko vain nyt hyväksyy ehkäisyn (edelleen suhteutettuna siihen, miten merkittävästä opillisesta asiasta, johon kanta on ollut tosiaan tuhansien vuosien ajan kielteinen, on kyse), on melkeinpä lukijoiden aliarviointia. Niin, toki mainitaan lyhyesti, että kirkon sisällä voi olla eri näkemyksiä, mutta kirkon virallinen kanta esitetään lyhyesti ja toteavasti eikä avata yhtään enempää niin opillista kuin historiallistakaan taustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katolisen kirkon ihmiskäsityksen mukaan Jumala loi ihmisen kuvakseen ja kaltaisekseen. Tästä syystä kirkko opettaa, että ihmiselämä on pyhä, eikä sitä tule arvottaa esimerkiksi taloudellisin tai sosiaalisin perustein. Tästä syystä kirkko suhtautuu kielteisesti aborttiin, eutanasiaan ja kuolemantuomioon. Koska ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, kaikkia ihmisiä tulee kohdella tasavertaisesti rotuun, sukupuoleen, uskontoon tai sosiaaliseen asemaan katsomatta.
Katolinen kirkko opettaa, että seksuaalisuus on erottamaton osa ihmisyyttä ja siten myös pyhä asia. Kirkon kannan mukaan seksi kuuluu avioliittoon ja se tuomitsee kaikenlaisen avioliiton ulkopuolisen seksuaalisen kanssakäymisen, kuten esiaviollisen seksin, aviorikokset, prostituution ja pornografian.
Perhekeskeisyys on yksi katolisen kirkon perusarvoista, joka tulee ilmi jo siinä, että miehen ja naisen välinen avioliitto on yksi kirkon seitsemästä sakramentista. Avioliittoa pidetään Jumalan säätämänä pyhänä instituutiona. Tästä syystä avioeroon suhtaudutaan kielteisesti. Toinen merkittävä syy perhekeskeisyydelle on se, että kirkko painottaa kodin merkitystä kristillisen uskon ja moraalisesti oikeiden toimintamallien välittäjänä. Tästä syystä kristillisestä kodista käytetään nimitystä kotikirkko (ecclesia domestica). Lapsia pidetään Jumalan lahjana, jolla Jumala siunaa avioliittoa. Tästä syystä ehkäisyyn suhtaudutaan kielteisesti.
Uskonnot.fi
Vierailija kirjoitti:
Voi kun tuo Eeva näyttää uupuneelta ja väsyneeltä :(
Uijui, oijoi...mene auttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meitä peloteltiin lapsena tulimerellä seuroissa ja pyhäkouluissa. Sanottiin että se tuli ei lopu koskaan vaan on ikuinen tuska ja hammasten kiristys. Lapseen tämä pelko asettui ydinpeloksi ja olen koko elämän siitä kärsinyt mielenterveyden ongelmina. Nuorina milloin vaikuttaminen osuu syvälle laulettiin nuortenilloissa verestä ja kuolemasta. Laulut oli turvallisia kun sai kokea, ettei tämä kauhu koskea itseä uskovaisena. Laulettiin täysin rinnoin tyytyväisenä osana pelastettujen joukkoa. Näin tämä syvä pelko joutua eroon rakkaasta laumasta juurtui ikiajoiksi mieleen. Se on hyvin traumatisoivaa lapsen ja nuoren mielelle. Laulut olivat tosi kauniita ja toivat lohtua kun itse koki olevansa oikealla polulla. Samalla se toi syvän pelon helvetistä ja sen ikuisesta kauhusta. Tätä samaa saarnaa ja samoja lauluja kuuli monta kertaa viikossa kerhoissa, pyhäkouluissa, ompeluseuroissa, nuortenilloissa, raamattuluokissa ja seuroissa. Vastapainoa sille ei ollut kun kaikki muu kulttuuri ja menot oli kiellettyjä. Myös ei-uskovaiset kaverit. Edelleen uskon mutta muistan Jeesuksen sanat, että hänen usko on kevyttä ja hän on rakkaus. En suostu enää pelkäämään helvettiä ja muita uskovaisia tuomitsevine silmineen, jos olen tehnyt jotain mikä heidän mielestä ei ole oikein. Kuten kuunnellut Johanna Kurkelan rakkauslauluja.
"Maailman ilot alkaa
huvilla hauskalla
vaan niistä kerran palkka
on tuska kuolema.
Mitä siis auttoi hurma
hekuma hetkinen
kun sielun on se surma
ja itku iäinen."
"Muista luojaa nuoruudessa
pahat päivät lähestyy¨
jolloin paatumuksen yössä
kallis sielu menehtyy
Pimenevät yö ja tähdet
aurinko ja valkeus
pian täältä poies lähdet
näe armon kalleus
Moni mukaan himojensa
lihan mieltä noudattaa
ethän tahdo heidän kanssaan
vihaa päälles langettaa"
"Oi,muistathan,lapseni,Golgatan
ja kärsivän Jumalan Karitsan,
verin tahratun ristinpuun.Oi, muistathan katseista hellimmän,
kun haavoitti kulmia kärsijän
oas pistävä ruusupuun.Sun syntisi uhria poltti niin,
sun velkasi ristillä maksettiin,
ovi taivahan auki sai.""Oi Jeesus, veljen' suloinen,
sydämeni on iloinen,
kun tähtein kärsit katkeran
verisen piinan, kuoleman.Se on nyt minun turvani,
sun kylkihaavas linnani,
kun pyhä uhriveresi
virtasi, pesi syntini.""Näin ristinpuussa riippuvan
karitsan verisen
muotonsa muistan kärsineen
särjetyn
Saako kysyä, minkä ikäluokan edustaja olet? Kuulostaa tosi vieraalta tuo tulimerellä pelottelu, nyt kun omia lapsia useampi on. Vanhemmilta ihmisiltä tätä puhetta vielä kuulee, enkä hyväksy sitä alkuunkaan, vaikka tarkoitusperät ovat pohjimmiltaan kuinka hyvät.
Viime vuoden aiheita olivat viikon aiheiden lisäksi esim. ystävyys, koulu, kiusaaminen,..
Eihän tuosta Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n selvityksestä aivan hirveän kauaa ole, se on tehty vuonna 2015
Maailmanlopun pelkoa, väkivaltaa... Uskonyhteisöjen lasten karut tarinat
Lapset joutuvat kokemaan pelkoja ja traumoja joissakin uskonyhteisöissä, kertoo tuore selvitys.Lestadiolaisuushan lakkaa olemasta, jos oppi muiden tulimereen joutumisesta poistetaan. Jäljelle jäisi vain ne kiellot, mitä on pyritty kieltämään.
Ja ne kiellotkin menettäisivät merkityksensä, jos myös niitä rikkovat pääsisivät taivaaseen. Yleensäkin se että myös lahkon ulkopuoliset voisivat päästä taivaaseen, mihin silloin tätä lahkoa tarvittaisiin? Vastaus on ei mihinkään, ja siksi oppi kadotuksesta/helvetistä/tulimeresta on ja pysyy. Ja lasten pelottelu😥
Toisin sanoen opissa jonka mukaan muut joutuvat tulimereen, on kyseessä lestadiolaisuuden osalta perustavaa laatua oleva ydinkysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kun tuo Eeva näyttää uupuneelta ja väsyneeltä :(
Uijui, oijoi...mene auttamaan.
En ole tämä jolle vastasit mutta minä menisin mielelläni auttamaan
Minulla olisi aikaa, mutta tuntuu ettei suurperheelliset halua ottaa apua vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun siellä Raamatussa ei edelleenkään ole mitään perusteltua ehkäisykieltoa. Uskonnot jo uskovaiset ovat siis tulkinneet kirjaa väärin jo satojen vuosien ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se minua kiinnostaisi, mistä päin Suomea kirjoittelevat nämä ihmeelliset tyypit, joiden mukaan ei ole mitään ongelmaa lestadiolaisten ehkäisyssä, tv:n katsomisessa, liikkeestä eroamisessa jne. Minä ihan tasan tarkkaan kaikesta itse havainnoimastani tiedän, että on, ja olen itsekin joutunut ties minkä helvettipuheiden kohteeksi.
Oletteko ehkä sitten jostain pk-seudulta, jossa asiat liikkeessä ovat muutenkin toisin. Senhän kuulee ihan vl-seuroistakin radiossa, kun saarnat pidetään jostain Helsingistä: puhenuottikin on täysin normaalin ihmisen puhetta vastaava toisin kuin muilla.
Muistakaa nyt kuitenkin, että teidän liikettänne johdetaan Oulusta käsin ja kaikki pohjalaismaakunnat ovat sitä varsinaista raamattuvyöhykettä eri lahkojen suhteen. Se on se ns. "oikea" totuus tästä liikkeestänne, vaikka teillä olisikin vapaus tehdä eri tavalla kuin siellä pohjoisessa oleva liikkeenne johto yrittää yhä edelleen sanella.
Minä (vl nainen jonka mies+ sisaruksia ja ystäviä eronnut liikkeestä) olen kotoisin etelästä ja mies pohjoisesta. Liikkeestä eronneita stäviä eri puolilla Suomea ja näissä tapauksissa liikkeestä eroamiseen suhtauduttu hyvin, yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. TV:seen ja ehkäisyyn en ole ottanut kantaa mutta otetaan nyt niihinkin. Minun käsitys on, että moni lestadiolainen ei tottumuksesta osta TV:tä, vaikka netistä katsoisi asiaohjelmia esim. urheilua tai perjantaidokkareita (joita itse satunnaisesti katson). Muutamassa lestakodissa olen törmännyt TV:seen ja käsitykseni on että nykyään moni ajattelee, että sama, katsooko tv-ruudulta vai tietokoneen näytöltä. Toki on paheksujia, joilta tulee seökärankareaktiona kauhistus itse TV-laittesta. Netti on laittanut ihmiset tekemään henkilökohtaisempia arvovalintoja ohjelmatarjontaan. Itse olen nuorempana katsonut joskus meienkiinnosta esim temptation Islandia, mutta se on aiheuttanut ainoastaan pahaa mieltä. Olen tehnyt arvovalintoja ohjelmasisältöihin ja tunnistan nykyään paremmin minkälainen ohjelma on hyväksi (esim. opettaa uutta, antaa uusia näkökulmia= dokkarit, keskusteluohjelmat) ja minkälainen vie kauemmaksi Jumalasta (viihde/hömppäelokuvat jotka sisältävät arvojeni vastaista toimintaa, irtosuhteita tms. jotka ruokkivat "lihallista" puolta). "Huonot" ohjelmat erottelen sillä, aiheuttavatko ne minussa rauhaa vai levottomuutta.
Tuntemillani lestadiolaisilla suhtautuminen ehkäisyyn pääasiassa sellainen, että lähtökohtaisesti halutaan ottaa kaikki lapset vastaan mutta on tilanteita joissa suuri osa hyväksyy ehkäisyn. Nuorten parissa tuntuu yleinen ajatus olevan: "en tiedä toisen fyysisiä ja psyykkisiä haasteita, joten en voi arvostella hänen valintojaan. Mielestäni nuorissa ei tässä asiassa ole kyttäämiskulttuuria, mitä ehkä joskus on ollut, vaan annetaan omantunnon vapaus. Tiedän pareja, jotka eivät koe oikeaksi käyttää mitään ehkäisyn muotoja, eivätkä käytäkään ja tiedän pareja jotka käyttävät esim. varmoja päiviä, jos kokevat, etteivät juuri nyt pystyisi olemaan hyviä vanhempia useammalle lapselle. Joillakin tuntemillani psyykkisten haasteiden vuoksi ehkäisyvälineet käytössä. Ajattelisin, että valtavirta -ajatus on, että lapset otetaan vastaan, mutta ihmisille annetaan tila tehdä omat valinnat, ja ymmärretään, että joissain tilanteissa olemassa olevan elämän suojelu tärkeämpää. Toisten lapsimäärää tai valintoja ei ainakaan nuorempien kesken kytätä. Vanhempien ihmisten kanssa en ole itse lähisukua lukuunottamatta tekemisissä ja lähipiiri suhtautuu yleensä iästä riippumatta armollisesti ja hyväksyvästi ihmisten tilanteisiin.
- vl nainen
Armollisuus ei ole asia, joka tulee mieleen lestadiolaisista.
Lestadiolaisia on erilaisia. Minä ajattelen, että sydämen tila ratkaisee paljon; jos esimerkiksi sydän on kova, armollisuutta ei ehkä juuri ole eikä se näy ulospäinkään.
Todella harmi, että sinun kokemuksesi on tuo. Minä olen saanut osakseni rutkasti armollisuutta, ja siihen pyrin itsekin niin omalla kuin muidenkin kohdalla.
Nimim. Kukkanen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kun tuo Eeva näyttää uupuneelta ja väsyneeltä :(
Uijui, oijoi...mene auttamaan.
En ole tämä jolle vastasit mutta minä menisin mielelläni auttamaan
Minulla olisi aikaa, mutta tuntuu ettei suurperheelliset halua ottaa apua vastaan.
Voi miksi täällä nyt kritisoidaan Eevan ulkonäköä. Eikö ole muutakaan mistä puhua? Eeva voi näyttää väsyneeltä siksikin, että ei meikkaa, mistä sitä tietää kuinka väsynyt joku toinen on meikkinsä alla. Eevalla oli rauta-arvot pielessä ja pieni lapsi, odotti toista. Jos on väsynyt kohta kahden pienen lapsen äiti, niin saa kai sitä näyttää väsyneeltä pikkulasten äidiltä? Ei se silti tarkoita, että olisi jaksamisen kanssa ongelmia, asiat ei hoituisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se minua kiinnostaisi, mistä päin Suomea kirjoittelevat nämä ihmeelliset tyypit, joiden mukaan ei ole mitään ongelmaa lestadiolaisten ehkäisyssä, tv:n katsomisessa, liikkeestä eroamisessa jne. Minä ihan tasan tarkkaan kaikesta itse havainnoimastani tiedän, että on, ja olen itsekin joutunut ties minkä helvettipuheiden kohteeksi.
Oletteko ehkä sitten jostain pk-seudulta, jossa asiat liikkeessä ovat muutenkin toisin. Senhän kuulee ihan vl-seuroistakin radiossa, kun saarnat pidetään jostain Helsingistä: puhenuottikin on täysin normaalin ihmisen puhetta vastaava toisin kuin muilla.
Muistakaa nyt kuitenkin, että teidän liikettänne johdetaan Oulusta käsin ja kaikki pohjalaismaakunnat ovat sitä varsinaista raamattuvyöhykettä eri lahkojen suhteen. Se on se ns. "oikea" totuus tästä liikkeestänne, vaikka teillä olisikin vapaus tehdä eri tavalla kuin siellä pohjoisessa oleva liikkeenne johto yrittää yhä edelleen sanella.
Minä (vl nainen jonka mies+ sisaruksia ja ystäviä eronnut liikkeestä) olen kotoisin etelästä ja mies pohjoisesta. Liikkeestä eronneita stäviä eri puolilla Suomea ja näissä tapauksissa liikkeestä eroamiseen suhtauduttu hyvin, yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. TV:seen ja ehkäisyyn en ole ottanut kantaa mutta otetaan nyt niihinkin. Minun käsitys on, että moni lestadiolainen ei tottumuksesta osta TV:tä, vaikka netistä katsoisi asiaohjelmia esim. urheilua tai perjantaidokkareita (joita itse satunnaisesti katson). Muutamassa lestakodissa olen törmännyt TV:seen ja käsitykseni on että nykyään moni ajattelee, että sama, katsooko tv-ruudulta vai tietokoneen näytöltä. Toki on paheksujia, joilta tulee seökärankareaktiona kauhistus itse TV-laittesta. Netti on laittanut ihmiset tekemään henkilökohtaisempia arvovalintoja ohjelmatarjontaan. Itse olen nuorempana katsonut joskus meienkiinnosta esim temptation Islandia, mutta se on aiheuttanut ainoastaan pahaa mieltä. Olen tehnyt arvovalintoja ohjelmasisältöihin ja tunnistan nykyään paremmin minkälainen ohjelma on hyväksi (esim. opettaa uutta, antaa uusia näkökulmia= dokkarit, keskusteluohjelmat) ja minkälainen vie kauemmaksi Jumalasta (viihde/hömppäelokuvat jotka sisältävät arvojeni vastaista toimintaa, irtosuhteita tms. jotka ruokkivat "lihallista" puolta). "Huonot" ohjelmat erottelen sillä, aiheuttavatko ne minussa rauhaa vai levottomuutta.
Tuntemillani lestadiolaisilla suhtautuminen ehkäisyyn pääasiassa sellainen, että lähtökohtaisesti halutaan ottaa kaikki lapset vastaan mutta on tilanteita joissa suuri osa hyväksyy ehkäisyn. Nuorten parissa tuntuu yleinen ajatus olevan: "en tiedä toisen fyysisiä ja psyykkisiä haasteita, joten en voi arvostella hänen valintojaan. Mielestäni nuorissa ei tässä asiassa ole kyttäämiskulttuuria, mitä ehkä joskus on ollut, vaan annetaan omantunnon vapaus. Tiedän pareja, jotka eivät koe oikeaksi käyttää mitään ehkäisyn muotoja, eivätkä käytäkään ja tiedän pareja jotka käyttävät esim. varmoja päiviä, jos kokevat, etteivät juuri nyt pystyisi olemaan hyviä vanhempia useammalle lapselle. Joillakin tuntemillani psyykkisten haasteiden vuoksi ehkäisyvälineet käytössä. Ajattelisin, että valtavirta -ajatus on, että lapset otetaan vastaan, mutta ihmisille annetaan tila tehdä omat valinnat, ja ymmärretään, että joissain tilanteissa olemassa olevan elämän suojelu tärkeämpää. Toisten lapsimäärää tai valintoja ei ainakaan nuorempien kesken kytätä. Vanhempien ihmisten kanssa en ole itse lähisukua lukuunottamatta tekemisissä ja lähipiiri suhtautuu yleensä iästä riippumatta armollisesti ja hyväksyvästi ihmisten tilanteisiin.
- vl nainen
Armollisuus ei ole asia, joka tulee mieleen lestadiolaisista.
Lestadiolaisia on erilaisia. Minä ajattelen, että sydämen tila ratkaisee paljon; jos esimerkiksi sydän on kova, armollisuutta ei ehkä juuri ole eikä se näy ulospäinkään.
Todella harmi, että sinun kokemuksesi on tuo. Minä olen saanut osakseni rutkasti armollisuutta, ja siihen pyrin itsekin niin omalla kuin muidenkin kohdalla.
Nimim. Kukkanen
Ihmeellistä höpötystä, joku noudattaa opetusta, ja toinen ei!
Kyseessä on kuitenkin ahdas ja rajoittava lahko. Eikö ne lahkon opit ole oleellisempia kuin yksittäisen jäsenen jopa opin vastainen toiminta tai ajattelutapa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se minua kiinnostaisi, mistä päin Suomea kirjoittelevat nämä ihmeelliset tyypit, joiden mukaan ei ole mitään ongelmaa lestadiolaisten ehkäisyssä, tv:n katsomisessa, liikkeestä eroamisessa jne. Minä ihan tasan tarkkaan kaikesta itse havainnoimastani tiedän, että on, ja olen itsekin joutunut ties minkä helvettipuheiden kohteeksi.
Oletteko ehkä sitten jostain pk-seudulta, jossa asiat liikkeessä ovat muutenkin toisin. Senhän kuulee ihan vl-seuroistakin radiossa, kun saarnat pidetään jostain Helsingistä: puhenuottikin on täysin normaalin ihmisen puhetta vastaava toisin kuin muilla.
Muistakaa nyt kuitenkin, että teidän liikettänne johdetaan Oulusta käsin ja kaikki pohjalaismaakunnat ovat sitä varsinaista raamattuvyöhykettä eri lahkojen suhteen. Se on se ns. "oikea" totuus tästä liikkeestänne, vaikka teillä olisikin vapaus tehdä eri tavalla kuin siellä pohjoisessa oleva liikkeenne johto yrittää yhä edelleen sanella.
Minä (vl nainen jonka mies+ sisaruksia ja ystäviä eronnut liikkeestä) olen kotoisin etelästä ja mies pohjoisesta. Liikkeestä eronneita stäviä eri puolilla Suomea ja näissä tapauksissa liikkeestä eroamiseen suhtauduttu hyvin, yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. TV:seen ja ehkäisyyn en ole ottanut kantaa mutta otetaan nyt niihinkin. Minun käsitys on, että moni lestadiolainen ei tottumuksesta osta TV:tä, vaikka netistä katsoisi asiaohjelmia esim. urheilua tai perjantaidokkareita (joita itse satunnaisesti katson). Muutamassa lestakodissa olen törmännyt TV:seen ja käsitykseni on että nykyään moni ajattelee, että sama, katsooko tv-ruudulta vai tietokoneen näytöltä. Toki on paheksujia, joilta tulee seökärankareaktiona kauhistus itse TV-laittesta. Netti on laittanut ihmiset tekemään henkilökohtaisempia arvovalintoja ohjelmatarjontaan. Itse olen nuorempana katsonut joskus meienkiinnosta esim temptation Islandia, mutta se on aiheuttanut ainoastaan pahaa mieltä. Olen tehnyt arvovalintoja ohjelmasisältöihin ja tunnistan nykyään paremmin minkälainen ohjelma on hyväksi (esim. opettaa uutta, antaa uusia näkökulmia= dokkarit, keskusteluohjelmat) ja minkälainen vie kauemmaksi Jumalasta (viihde/hömppäelokuvat jotka sisältävät arvojeni vastaista toimintaa, irtosuhteita tms. jotka ruokkivat "lihallista" puolta). "Huonot" ohjelmat erottelen sillä, aiheuttavatko ne minussa rauhaa vai levottomuutta.
Tuntemillani lestadiolaisilla suhtautuminen ehkäisyyn pääasiassa sellainen, että lähtökohtaisesti halutaan ottaa kaikki lapset vastaan mutta on tilanteita joissa suuri osa hyväksyy ehkäisyn. Nuorten parissa tuntuu yleinen ajatus olevan: "en tiedä toisen fyysisiä ja psyykkisiä haasteita, joten en voi arvostella hänen valintojaan. Mielestäni nuorissa ei tässä asiassa ole kyttäämiskulttuuria, mitä ehkä joskus on ollut, vaan annetaan omantunnon vapaus. Tiedän pareja, jotka eivät koe oikeaksi käyttää mitään ehkäisyn muotoja, eivätkä käytäkään ja tiedän pareja jotka käyttävät esim. varmoja päiviä, jos kokevat, etteivät juuri nyt pystyisi olemaan hyviä vanhempia useammalle lapselle. Joillakin tuntemillani psyykkisten haasteiden vuoksi ehkäisyvälineet käytössä. Ajattelisin, että valtavirta -ajatus on, että lapset otetaan vastaan, mutta ihmisille annetaan tila tehdä omat valinnat, ja ymmärretään, että joissain tilanteissa olemassa olevan elämän suojelu tärkeämpää. Toisten lapsimäärää tai valintoja ei ainakaan nuorempien kesken kytätä. Vanhempien ihmisten kanssa en ole itse lähisukua lukuunottamatta tekemisissä ja lähipiiri suhtautuu yleensä iästä riippumatta armollisesti ja hyväksyvästi ihmisten tilanteisiin.
- vl nainen
Armollisuus ei ole asia, joka tulee mieleen lestadiolaisista.
Lestadiolaisia on erilaisia. Minä ajattelen, että sydämen tila ratkaisee paljon; jos esimerkiksi sydän on kova, armollisuutta ei ehkä juuri ole eikä se näy ulospäinkään.
Todella harmi, että sinun kokemuksesi on tuo. Minä olen saanut osakseni rutkasti armollisuutta, ja siihen pyrin itsekin niin omalla kuin muidenkin kohdalla.
Nimim. Kukkanen
Ihmeellistä höpötystä, joku noudattaa opetusta, ja toinen ei!
Kyseessä on kuitenkin ahdas ja rajoittava lahko. Eikö ne lahkon opit ole oleellisempia kuin yksittäisen jäsenen jopa opin vastainen toiminta tai ajattelutapa?
Olisi tietysti, tarkoitus onkin kääntää keskustelu pois uskonyhteisön opeista, kuten kaikenlaiset kiellot mm. ehkäisykielto. Sekä opista, jonka mukaan kaikki muut joutuu helvettiin.
Vierailija kirjoitti:
Olisi tietysti, tarkoitus onkin kääntää keskustelu pois uskonyhteisön opeista, kuten kaikenlaiset kiellot mm. ehkäisykielto. Sekä opista, jonka mukaan kaikki muut joutuu helvettiin.
MIELIPIDE
Lukijan mielipide: Suoraa puhetta
Ti 8.2.2022 klo 18:00
Keskipohjanmaa
Oulun piispa Jukka Keskitalo antoi äskettäin 60-vuotissyntymäpäivänsä johdosta useita haastatteluja. Mm. Sl. Keskipohjanmaassa hän otti rohkeasti kantaa vanhoillislestadiolaisten seurakuntaoppiin. Tämä oppi sisältää käsityksen, että vain heille on taivastie avoin, ei muille. Piispa torjui haastattelussa tämän uskonkäsityksen. Se ei ole evankelisluterilaisen kirkon opin mukaista. Myös 1970- ja 1980-luvuilla harjoitetut hoitokokoukset eivät ole piispan mukaan hyväksyttäviä. Myös uusi Turun piispa Mari Lehtinen otti viime vuonna kantaa pelastusoppiin.
Viime vuoden puolella eräissä lehdissä, mm. Kotimaassa, Keskipohjanmaassa, Kalajaskassa ja Kalevassa esitettiin SRK:n johdolle suoria kysymyksiä ko. pelastusopista. Vastauksia ei saatu. Myöskään tietoa ei ole, onko SRK:n johto asiaa lainkaan käsitellyt. Pelastusopista keskustelu on heille jostain syystä niin arka asia, että siitä ei uskalleta tulla julkisuuteen. Ehkä siellä pelätään kasvojen menetystä, kun perinteisesti puhujat ovat vuosikymmeniä toistaneet, että vain liikkeen jäsenet pääsevät taivaaseen. Monet odottavat avoimuutta ja rehellisyyttä, jotta kerrottaisiin, miksi vain he, vanhoillislestadiolaiset pääsevät taivaaseen. Liike osoitti vastikään yllättävästi avoimuutta, kun johto kertoi lasten hyväksikäytöstä. Kymmenisen vuotta sitten luettiin käräjätuomioita liikkeeseen kuuluneille jäsenille. Jospa nyt tulisitte julkisuuteen myös seurakuntaoppinne osalta!
Suomen kirkko tarvitsee yhteisöllisyyttä. Olisi toivottavaa, että kaikkien eri herätysliikkeiden jäsenet voisivat kokoontua saman pöytään keskustelemaan ja kertomaan avoimesti, miten kirkkoa hengellä ja rakkaudella rakennetaan. Tässä ja nyt.
Hyvää uutta vuotta kaikille
Tapio Hanhineva
Seurakuntalainen, Ylivieskasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se minua kiinnostaisi, mistä päin Suomea kirjoittelevat nämä ihmeelliset tyypit, joiden mukaan ei ole mitään ongelmaa lestadiolaisten ehkäisyssä, tv:n katsomisessa, liikkeestä eroamisessa jne. Minä ihan tasan tarkkaan kaikesta itse havainnoimastani tiedän, että on, ja olen itsekin joutunut ties minkä helvettipuheiden kohteeksi.
Oletteko ehkä sitten jostain pk-seudulta, jossa asiat liikkeessä ovat muutenkin toisin. Senhän kuulee ihan vl-seuroistakin radiossa, kun saarnat pidetään jostain Helsingistä: puhenuottikin on täysin normaalin ihmisen puhetta vastaava toisin kuin muilla.
Muistakaa nyt kuitenkin, että teidän liikettänne johdetaan Oulusta käsin ja kaikki pohjalaismaakunnat ovat sitä varsinaista raamattuvyöhykettä eri lahkojen suhteen. Se on se ns. "oikea" totuus tästä liikkeestänne, vaikka teillä olisikin vapaus tehdä eri tavalla kuin siellä pohjoisessa oleva liikkeenne johto yrittää yhä edelleen sanella.
Minä (vl nainen jonka mies+ sisaruksia ja ystäviä eronnut liikkeestä) olen kotoisin etelästä ja mies pohjoisesta. Liikkeestä eronneita stäviä eri puolilla Suomea ja näissä tapauksissa liikkeestä eroamiseen suhtauduttu hyvin, yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. TV:seen ja ehkäisyyn en ole ottanut kantaa mutta otetaan nyt niihinkin. Minun käsitys on, että moni lestadiolainen ei tottumuksesta osta TV:tä, vaikka netistä katsoisi asiaohjelmia esim. urheilua tai perjantaidokkareita (joita itse satunnaisesti katson). Muutamassa lestakodissa olen törmännyt TV:seen ja käsitykseni on että nykyään moni ajattelee, että sama, katsooko tv-ruudulta vai tietokoneen näytöltä. Toki on paheksujia, joilta tulee seökärankareaktiona kauhistus itse TV-laittesta. Netti on laittanut ihmiset tekemään henkilökohtaisempia arvovalintoja ohjelmatarjontaan. Itse olen nuorempana katsonut joskus meienkiinnosta esim temptation Islandia, mutta se on aiheuttanut ainoastaan pahaa mieltä. Olen tehnyt arvovalintoja ohjelmasisältöihin ja tunnistan nykyään paremmin minkälainen ohjelma on hyväksi (esim. opettaa uutta, antaa uusia näkökulmia= dokkarit, keskusteluohjelmat) ja minkälainen vie kauemmaksi Jumalasta (viihde/hömppäelokuvat jotka sisältävät arvojeni vastaista toimintaa, irtosuhteita tms. jotka ruokkivat "lihallista" puolta). "Huonot" ohjelmat erottelen sillä, aiheuttavatko ne minussa rauhaa vai levottomuutta.
Tuntemillani lestadiolaisilla suhtautuminen ehkäisyyn pääasiassa sellainen, että lähtökohtaisesti halutaan ottaa kaikki lapset vastaan mutta on tilanteita joissa suuri osa hyväksyy ehkäisyn. Nuorten parissa tuntuu yleinen ajatus olevan: "en tiedä toisen fyysisiä ja psyykkisiä haasteita, joten en voi arvostella hänen valintojaan. Mielestäni nuorissa ei tässä asiassa ole kyttäämiskulttuuria, mitä ehkä joskus on ollut, vaan annetaan omantunnon vapaus. Tiedän pareja, jotka eivät koe oikeaksi käyttää mitään ehkäisyn muotoja, eivätkä käytäkään ja tiedän pareja jotka käyttävät esim. varmoja päiviä, jos kokevat, etteivät juuri nyt pystyisi olemaan hyviä vanhempia useammalle lapselle. Joillakin tuntemillani psyykkisten haasteiden vuoksi ehkäisyvälineet käytössä. Ajattelisin, että valtavirta -ajatus on, että lapset otetaan vastaan, mutta ihmisille annetaan tila tehdä omat valinnat, ja ymmärretään, että joissain tilanteissa olemassa olevan elämän suojelu tärkeämpää. Toisten lapsimäärää tai valintoja ei ainakaan nuorempien kesken kytätä. Vanhempien ihmisten kanssa en ole itse lähisukua lukuunottamatta tekemisissä ja lähipiiri suhtautuu yleensä iästä riippumatta armollisesti ja hyväksyvästi ihmisten tilanteisiin.
- vl nainen
Armollisuus ei ole asia, joka tulee mieleen lestadiolaisista.
Lestadiolaisia on erilaisia. Minä ajattelen, että sydämen tila ratkaisee paljon; jos esimerkiksi sydän on kova, armollisuutta ei ehkä juuri ole eikä se näy ulospäinkään.
Todella harmi, että sinun kokemuksesi on tuo. Minä olen saanut osakseni rutkasti armollisuutta, ja siihen pyrin itsekin niin omalla kuin muidenkin kohdalla.
Nimim. Kukkanen
Ihmeellistä höpötystä, joku noudattaa opetusta, ja toinen ei!
Kyseessä on kuitenkin ahdas ja rajoittava lahko. Eikö ne lahkon opit ole oleellisempia kuin yksittäisen jäsenen jopa opin vastainen toiminta tai ajattelutapa?
Mielenkiintoinen tapa aloittaa keskustelu kutsumalla toisen tekstiä "ihmeelliseksi höpötykseksi". Keskustelujen tarkoitus lienee vaihtaa ajatuksia, ei vain runnoa väkisin läpi omia oletuksiaan tai näkökantojaan niin, ettei kukaan muu saa ääntään kuuluville.
Onko sinulla omakohtaista kokemusta tämän "ahtaan ja rajoittavan lahkon" yhteydessä elämisestä?
On ihan fakta, että osa vanhoillislestadiolaisista kokee tämän kristillisyyden arvot ja toimintatavat sellaisina, että haluavat elää toisin, ja osa jättää yhteisön.
Täytyy kuitenkin muistaa, että osalle tämä yhteisö on rakas hengellinen koti, eikä asioita koeta rajoittavina, vaan turvallisina. Ymmärrän, että asiat voidaan kokea monin eri tavoin, eikä kumpikaan mitätöi toisen oikeellisuutta - entä sinä?
Vanhoillislestadiolaisessa kristillisyydessä ohjataan kaikkinaiseen armollisuuteen, ei armottomuuteen. Armottomuus siis on nimenomaan vastoin opillisia käsityksiä.
Asia erikseen on se, että uskovainenkin ihminen (kuului sitten mihin tahansa yhteisöön) on lopulta ihminen vikoineen, virheineen ja kasvuprosesseineen. Jokainen toimii väärin jossain kohden, joskus tahtomattaankin. Ajattelen, että armottomuus ei välttämättä aina ole sitä, miltä näyttää ja toisaalta kertonee jotain ihmisen omasta keskeneräisyydestä tai hyvinvoinnista :)
- Kukkanen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi tietysti, tarkoitus onkin kääntää keskustelu pois uskonyhteisön opeista, kuten kaikenlaiset kiellot mm. ehkäisykielto. Sekä opista, jonka mukaan kaikki muut joutuu helvettiin.
MIELIPIDE
Lukijan mielipide: Suoraa puhetta
Ti 8.2.2022 klo 18:00
Keskipohjanmaa
Oulun piispa Jukka Keskitalo antoi äskettäin 60-vuotissyntymäpäivänsä johdosta useita haastatteluja. Mm. Sl. Keskipohjanmaassa hän otti rohkeasti kantaa vanhoillislestadiolaisten seurakuntaoppiin. Tämä oppi sisältää käsityksen, että vain heille on taivastie avoin, ei muille. Piispa torjui haastattelussa tämän uskonkäsityksen. Se ei ole evankelisluterilaisen kirkon opin mukaista. Myös 1970- ja 1980-luvuilla harjoitetut hoitokokoukset eivät ole piispan mukaan hyväksyttäviä. Myös uusi Turun piispa Mari Lehtinen otti viime vuonna kantaa pelastusoppiin.Viime vuoden puolella eräissä lehdissä, mm. Kotimaassa, Keskipohjanmaassa, Kalajaskassa ja Kalevassa esitettiin SRK:n johdolle suoria kysymyksiä ko. pelastusopista. Vastauksia ei saatu. Myöskään tietoa ei ole, onko SRK:n johto asiaa lainkaan käsitellyt. Pelastusopista keskustelu on heille jostain syystä niin arka asia, että siitä ei uskalleta tulla julkisuuteen. Ehkä siellä pelätään kasvojen menetystä, kun perinteisesti puhujat ovat vuosikymmeniä toistaneet, että vain liikkeen jäsenet pääsevät taivaaseen. Monet odottavat avoimuutta ja rehellisyyttä, jotta kerrottaisiin, miksi vain he, vanhoillislestadiolaiset pääsevät taivaaseen. Liike osoitti vastikään yllättävästi avoimuutta, kun johto kertoi lasten hyväksikäytöstä. Kymmenisen vuotta sitten luettiin käräjätuomioita liikkeeseen kuuluneille jäsenille. Jospa nyt tulisitte julkisuuteen myös seurakuntaoppinne osalta!
Suomen kirkko tarvitsee yhteisöllisyyttä. Olisi toivottavaa, että kaikkien eri herätysliikkeiden jäsenet voisivat kokoontua saman pöytään keskustelemaan ja kertomaan avoimesti, miten kirkkoa hengellä ja rakkaudella rakennetaan. Tässä ja nyt.
Hyvää uutta vuotta kaikille
Tapio Hanhineva
Seurakuntalainen, Ylivieskasta
Nykyään on kyllä sellaisiakin kannanottoja, joissa arvostettu puhuja toteaa omalla nimellään ja kasvoillaan että eihän missään sanota että täytyy olla juuri vanhoillislestadiolainen, vaan kysytään elävää uskoa. Tätä ei kai ole sen kummemmin lähdetty määrittelemään ja vaarallista ehkä olisikin.
Ketju on lukittu.
Alue: Aihe vapaa
Lestadiolaisuushan lakkaa olemasta, jos oppi muiden tulimereen joutumisesta poistetaan. Jäljelle jäisi vain ne kiellot, mitä on pyritty kieltämään.