Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista)
27.01.2023 |
Mielipiteitä? Ovat 20 ja toinen lapsi tulossa. Luoja päättää lapsiluvun.
Kommentit (10127)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi tietysti, tarkoitus onkin kääntää keskustelu pois uskonyhteisön opeista, kuten kaikenlaiset kiellot mm. ehkäisykielto. Sekä opista, jonka mukaan kaikki muut joutuu helvettiin.
MIELIPIDE
Lukijan mielipide: Suoraa puhetta
Ti 8.2.2022 klo 18:00
Keskipohjanmaa
Oulun piispa Jukka Keskitalo antoi äskettäin 60-vuotissyntymäpäivänsä johdosta useita haastatteluja. Mm. Sl. Keskipohjanmaassa hän otti rohkeasti kantaa vanhoillislestadiolaisten seurakuntaoppiin. Tämä oppi sisältää käsityksen, että vain heille on taivastie avoin, ei muille. Piispa torjui haastattelussa tämän uskonkäsityksen. Se ei ole evankelisluterilaisen kirkon opin mukaista. Myös 1970- ja 1980-luvuilla harjoitetut hoitokokoukset eivät ole piispan mukaan hyväksyttäviä. Myös uusi Turun piispa Mari Lehtinen otti viime vuonna kantaa pelastusoppiin.Viime vuoden puolella eräissä lehdissä, mm. Kotimaassa, Keskipohjanmaassa, Kalajaskassa ja Kalevassa esitettiin SRK:n johdolle suoria kysymyksiä ko. pelastusopista. Vastauksia ei saatu. Myöskään tietoa ei ole, onko SRK:n johto asiaa lainkaan käsitellyt. Pelastusopista keskustelu on heille jostain syystä niin arka asia, että siitä ei uskalleta tulla julkisuuteen. Ehkä siellä pelätään kasvojen menetystä, kun perinteisesti puhujat ovat vuosikymmeniä toistaneet, että vain liikkeen jäsenet pääsevät taivaaseen. Monet odottavat avoimuutta ja rehellisyyttä, jotta kerrottaisiin, miksi vain he, vanhoillislestadiolaiset pääsevät taivaaseen. Liike osoitti vastikään yllättävästi avoimuutta, kun johto kertoi lasten hyväksikäytöstä. Kymmenisen vuotta sitten luettiin käräjätuomioita liikkeeseen kuuluneille jäsenille. Jospa nyt tulisitte julkisuuteen myös seurakuntaoppinne osalta!
Suomen kirkko tarvitsee yhteisöllisyyttä. Olisi toivottavaa, että kaikkien eri herätysliikkeiden jäsenet voisivat kokoontua saman pöytään keskustelemaan ja kertomaan avoimesti, miten kirkkoa hengellä ja rakkaudella rakennetaan. Tässä ja nyt.
Hyvää uutta vuotta kaikille
Tapio Hanhineva
Seurakuntalainen, Ylivieskasta
Nykyään on kyllä sellaisiakin kannanottoja, joissa arvostettu puhuja toteaa omalla nimellään ja kasvoillaan että eihän missään sanota että täytyy olla juuri vanhoillislestadiolainen, vaan kysytään elävää uskoa. Tätä ei kai ole sen kummemmin lähdetty määrittelemään ja vaarallista ehkä olisikin.
Sitä tuttua kiertelyä, kaartelua ja vastuun pakoilua, mihin on jo pitkään totuttukkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi tietysti, tarkoitus onkin kääntää keskustelu pois uskonyhteisön opeista, kuten kaikenlaiset kiellot mm. ehkäisykielto. Sekä opista, jonka mukaan kaikki muut joutuu helvettiin.
MIELIPIDE
Lukijan mielipide: Suoraa puhetta
Ti 8.2.2022 klo 18:00
Keskipohjanmaa
Oulun piispa Jukka Keskitalo antoi äskettäin 60-vuotissyntymäpäivänsä johdosta useita haastatteluja. Mm. Sl. Keskipohjanmaassa hän otti rohkeasti kantaa vanhoillislestadiolaisten seurakuntaoppiin. Tämä oppi sisältää käsityksen, että vain heille on taivastie avoin, ei muille. Piispa torjui haastattelussa tämän uskonkäsityksen. Se ei ole evankelisluterilaisen kirkon opin mukaista. Myös 1970- ja 1980-luvuilla harjoitetut hoitokokoukset eivät ole piispan mukaan hyväksyttäviä. Myös uusi Turun piispa Mari Lehtinen otti viime vuonna kantaa pelastusoppiin.Viime vuoden puolella eräissä lehdissä, mm. Kotimaassa, Keskipohjanmaassa, Kalajaskassa ja Kalevassa esitettiin SRK:n johdolle suoria kysymyksiä ko. pelastusopista. Vastauksia ei saatu. Myöskään tietoa ei ole, onko SRK:n johto asiaa lainkaan käsitellyt. Pelastusopista keskustelu on heille jostain syystä niin arka asia, että siitä ei uskalleta tulla julkisuuteen. Ehkä siellä pelätään kasvojen menetystä, kun perinteisesti puhujat ovat vuosikymmeniä toistaneet, että vain liikkeen jäsenet pääsevät taivaaseen. Monet odottavat avoimuutta ja rehellisyyttä, jotta kerrottaisiin, miksi vain he, vanhoillislestadiolaiset pääsevät taivaaseen. Liike osoitti vastikään yllättävästi avoimuutta, kun johto kertoi lasten hyväksikäytöstä. Kymmenisen vuotta sitten luettiin käräjätuomioita liikkeeseen kuuluneille jäsenille. Jospa nyt tulisitte julkisuuteen myös seurakuntaoppinne osalta!
Suomen kirkko tarvitsee yhteisöllisyyttä. Olisi toivottavaa, että kaikkien eri herätysliikkeiden jäsenet voisivat kokoontua saman pöytään keskustelemaan ja kertomaan avoimesti, miten kirkkoa hengellä ja rakkaudella rakennetaan. Tässä ja nyt.
Hyvää uutta vuotta kaikille
Tapio Hanhineva
Seurakuntalainen, Ylivieskasta
- Piispa Keskitalo vaihtaa nopeasti mielenmaisemaansa pääkaupunkiseudulle ja takavuosien kokemuksiin, kun hän istui seurakuntalaisena usean kirkon penkillä noin kymmenen vuoden ajan. Tuona aikana hän kuunteli monien pappien puheita teologisella korvalla. Yksi hämmästyksen aihe oli siinä, miten usein hän kuuli nimenomaan luterilaisesta pelastuskysymyksestä poikkeavaa puhetta.
Aika yleinen diskurssi siellä rivien välissä oli, että kaikki pääsevät taivaaseen, kun elää hyvän omien arvojen mukaisen elämän. Eihän tämäkään ole luterilaisen opin mukainen käsitys pelastuksesta.
(Seurakuntalainen)
Jukka Keskitalo: Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen, kuten muidenkin herätysliikkeiden, merkittävä anti Oulun hiippakunnalle ja koko kirkolle on se, että ne pitävät evankeliumia esillä ja tarjoavat monelle hengellisen kodin. Omalta osaltaan ne näin rakentavat kansankirkkoamme. Vanhoillislestadiolaisuuden piiristä on noussut paljon kirkon työntekijöitä, joiden kanssa työskentelystä minulla on hyviä kokemuksia. Liikkeen jäsenet kantavat vastuuta myös kirkon hallinnosta sekä paikallisseurakunnissa että hiippakunnissa ja valtakunnallisesti esimerkiksi kirkolliskokouksessa.
(Kotimaa)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se minua kiinnostaisi, mistä päin Suomea kirjoittelevat nämä ihmeelliset tyypit, joiden mukaan ei ole mitään ongelmaa lestadiolaisten ehkäisyssä, tv:n katsomisessa, liikkeestä eroamisessa jne. Minä ihan tasan tarkkaan kaikesta itse havainnoimastani tiedän, että on, ja olen itsekin joutunut ties minkä helvettipuheiden kohteeksi.
Oletteko ehkä sitten jostain pk-seudulta, jossa asiat liikkeessä ovat muutenkin toisin. Senhän kuulee ihan vl-seuroistakin radiossa, kun saarnat pidetään jostain Helsingistä: puhenuottikin on täysin normaalin ihmisen puhetta vastaava toisin kuin muilla.
Muistakaa nyt kuitenkin, että teidän liikettänne johdetaan Oulusta käsin ja kaikki pohjalaismaakunnat ovat sitä varsinaista raamattuvyöhykettä eri lahkojen suhteen. Se on se ns. "oikea" totuus tästä liikkeestänne, vaikka teillä olisikin vapaus tehdä eri tavalla kuin siellä pohjoisessa oleva liikkeenne johto yrittää yhä edelleen sanella.
Minä (vl nainen jonka mies+ sisaruksia ja ystäviä eronnut liikkeestä) olen kotoisin etelästä ja mies pohjoisesta. Liikkeestä eronneita stäviä eri puolilla Suomea ja näissä tapauksissa liikkeestä eroamiseen suhtauduttu hyvin, yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. TV:seen ja ehkäisyyn en ole ottanut kantaa mutta otetaan nyt niihinkin. Minun käsitys on, että moni lestadiolainen ei tottumuksesta osta TV:tä, vaikka netistä katsoisi asiaohjelmia esim. urheilua tai perjantaidokkareita (joita itse satunnaisesti katson). Muutamassa lestakodissa olen törmännyt TV:seen ja käsitykseni on että nykyään moni ajattelee, että sama, katsooko tv-ruudulta vai tietokoneen näytöltä. Toki on paheksujia, joilta tulee seökärankareaktiona kauhistus itse TV-laittesta. Netti on laittanut ihmiset tekemään henkilökohtaisempia arvovalintoja ohjelmatarjontaan. Itse olen nuorempana katsonut joskus meienkiinnosta esim temptation Islandia, mutta se on aiheuttanut ainoastaan pahaa mieltä. Olen tehnyt arvovalintoja ohjelmasisältöihin ja tunnistan nykyään paremmin minkälainen ohjelma on hyväksi (esim. opettaa uutta, antaa uusia näkökulmia= dokkarit, keskusteluohjelmat) ja minkälainen vie kauemmaksi Jumalasta (viihde/hömppäelokuvat jotka sisältävät arvojeni vastaista toimintaa, irtosuhteita tms. jotka ruokkivat "lihallista" puolta). "Huonot" ohjelmat erottelen sillä, aiheuttavatko ne minussa rauhaa vai levottomuutta.
Tuntemillani lestadiolaisilla suhtautuminen ehkäisyyn pääasiassa sellainen, että lähtökohtaisesti halutaan ottaa kaikki lapset vastaan mutta on tilanteita joissa suuri osa hyväksyy ehkäisyn. Nuorten parissa tuntuu yleinen ajatus olevan: "en tiedä toisen fyysisiä ja psyykkisiä haasteita, joten en voi arvostella hänen valintojaan. Mielestäni nuorissa ei tässä asiassa ole kyttäämiskulttuuria, mitä ehkä joskus on ollut, vaan annetaan omantunnon vapaus. Tiedän pareja, jotka eivät koe oikeaksi käyttää mitään ehkäisyn muotoja, eivätkä käytäkään ja tiedän pareja jotka käyttävät esim. varmoja päiviä, jos kokevat, etteivät juuri nyt pystyisi olemaan hyviä vanhempia useammalle lapselle. Joillakin tuntemillani psyykkisten haasteiden vuoksi ehkäisyvälineet käytössä. Ajattelisin, että valtavirta -ajatus on, että lapset otetaan vastaan, mutta ihmisille annetaan tila tehdä omat valinnat, ja ymmärretään, että joissain tilanteissa olemassa olevan elämän suojelu tärkeämpää. Toisten lapsimäärää tai valintoja ei ainakaan nuorempien kesken kytätä. Vanhempien ihmisten kanssa en ole itse lähisukua lukuunottamatta tekemisissä ja lähipiiri suhtautuu yleensä iästä riippumatta armollisesti ja hyväksyvästi ihmisten tilanteisiin.
- vl nainen
Armollisuus ei ole asia, joka tulee mieleen lestadiolaisista.
Lestadiolaisia on erilaisia. Minä ajattelen, että sydämen tila ratkaisee paljon; jos esimerkiksi sydän on kova, armollisuutta ei ehkä juuri ole eikä se näy ulospäinkään.
Todella harmi, että sinun kokemuksesi on tuo. Minä olen saanut osakseni rutkasti armollisuutta, ja siihen pyrin itsekin niin omalla kuin muidenkin kohdalla.
Nimim. Kukkanen
Ihmeellistä höpötystä, joku noudattaa opetusta, ja toinen ei!
Kyseessä on kuitenkin ahdas ja rajoittava lahko. Eikö ne lahkon opit ole oleellisempia kuin yksittäisen jäsenen jopa opin vastainen toiminta tai ajattelutapa?
Mielenkiintoinen tapa aloittaa keskustelu kutsumalla toisen tekstiä "ihmeelliseksi höpötykseksi". Keskustelujen tarkoitus lienee vaihtaa ajatuksia, ei vain runnoa väkisin läpi omia oletuksiaan tai näkökantojaan niin, ettei kukaan muu saa ääntään kuuluville.
Onko sinulla omakohtaista kokemusta tämän "ahtaan ja rajoittavan lahkon" yhteydessä elämisestä?
On ihan fakta, että osa vanhoillislestadiolaisista kokee tämän kristillisyyden arvot ja toimintatavat sellaisina, että haluavat elää toisin, ja osa jättää yhteisön.
Täytyy kuitenkin muistaa, että osalle tämä yhteisö on rakas hengellinen koti, eikä asioita koeta rajoittavina, vaan turvallisina. Ymmärrän, että asiat voidaan kokea monin eri tavoin, eikä kumpikaan mitätöi toisen oikeellisuutta - entä sinä?
Vanhoillislestadiolaisessa kristillisyydessä ohjataan kaikkinaiseen armollisuuteen, ei armottomuuteen. Armottomuus siis on nimenomaan vastoin opillisia käsityksiä.
Asia erikseen on se, että uskovainenkin ihminen (kuului sitten mihin tahansa yhteisöön) on lopulta ihminen vikoineen, virheineen ja kasvuprosesseineen. Jokainen toimii väärin jossain kohden, joskus tahtomattaankin. Ajattelen, että armottomuus ei välttämättä aina ole sitä, miltä näyttää ja toisaalta kertonee jotain ihmisen omasta keskeneräisyydestä tai hyvinvoinnista :)
- Kukkanen
"Vanhoillislestadiolaisessa kristillisyydessä ohjataan kaikkinaiseen armollisuuteen, ei armottomuuteen. Armottomuus siis on nimenomaan vastoin opillisia käsityksiä."
Miksi muilla lestadiolaisilla on sellainen käsitys, että vain Jumalan valtakuntaan"=lestadiolaiset) kuuluva pelastuu?
Noin ajateltuna kaikki uskonnot ovat armottomia, kristinusko kokonaisuudessaan myös.
Vierailija kirjoitti:
Kun siellä Raamatussa ei edelleenkään ole mitään perusteltua ehkäisykieltoa. Uskonnot jo uskovaiset ovat siis tulkinneet kirjaa väärin jo satojen vuosien ajan.
Itseä kiinnostaisi vain kuulla, että miksi aikoinaan päädyttiin siihen, että aiempi tulkinta oli väärin. Minua kiinnostaa tämä asia, miksi tästä ei puhuta ikinä kirkon piirissä? Mitkä olivat perustelut sille, että tulkinta oli ollut väärä niin pitkään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se minua kiinnostaisi, mistä päin Suomea kirjoittelevat nämä ihmeelliset tyypit, joiden mukaan ei ole mitään ongelmaa lestadiolaisten ehkäisyssä, tv:n katsomisessa, liikkeestä eroamisessa jne. Minä ihan tasan tarkkaan kaikesta itse havainnoimastani tiedän, että on, ja olen itsekin joutunut ties minkä helvettipuheiden kohteeksi.
Oletteko ehkä sitten jostain pk-seudulta, jossa asiat liikkeessä ovat muutenkin toisin. Senhän kuulee ihan vl-seuroistakin radiossa, kun saarnat pidetään jostain Helsingistä: puhenuottikin on täysin normaalin ihmisen puhetta vastaava toisin kuin muilla.
Muistakaa nyt kuitenkin, että teidän liikettänne johdetaan Oulusta käsin ja kaikki pohjalaismaakunnat ovat sitä varsinaista raamattuvyöhykettä eri lahkojen suhteen. Se on se ns. "oikea" totuus tästä liikkeestänne, vaikka teillä olisikin vapaus tehdä eri tavalla kuin siellä pohjoisessa oleva liikkeenne johto yrittää yhä edelleen sanella.
Minä (vl nainen jonka mies+ sisaruksia ja ystäviä eronnut liikkeestä) olen kotoisin etelästä ja mies pohjoisesta. Liikkeestä eronneita stäviä eri puolilla Suomea ja näissä tapauksissa liikkeestä eroamiseen suhtauduttu hyvin, yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. TV:seen ja ehkäisyyn en ole ottanut kantaa mutta otetaan nyt niihinkin. Minun käsitys on, että moni lestadiolainen ei tottumuksesta osta TV:tä, vaikka netistä katsoisi asiaohjelmia esim. urheilua tai perjantaidokkareita (joita itse satunnaisesti katson). Muutamassa lestakodissa olen törmännyt TV:seen ja käsitykseni on että nykyään moni ajattelee, että sama, katsooko tv-ruudulta vai tietokoneen näytöltä. Toki on paheksujia, joilta tulee seökärankareaktiona kauhistus itse TV-laittesta. Netti on laittanut ihmiset tekemään henkilökohtaisempia arvovalintoja ohjelmatarjontaan. Itse olen nuorempana katsonut joskus meienkiinnosta esim temptation Islandia, mutta se on aiheuttanut ainoastaan pahaa mieltä. Olen tehnyt arvovalintoja ohjelmasisältöihin ja tunnistan nykyään paremmin minkälainen ohjelma on hyväksi (esim. opettaa uutta, antaa uusia näkökulmia= dokkarit, keskusteluohjelmat) ja minkälainen vie kauemmaksi Jumalasta (viihde/hömppäelokuvat jotka sisältävät arvojeni vastaista toimintaa, irtosuhteita tms. jotka ruokkivat "lihallista" puolta). "Huonot" ohjelmat erottelen sillä, aiheuttavatko ne minussa rauhaa vai levottomuutta.
Tuntemillani lestadiolaisilla suhtautuminen ehkäisyyn pääasiassa sellainen, että lähtökohtaisesti halutaan ottaa kaikki lapset vastaan mutta on tilanteita joissa suuri osa hyväksyy ehkäisyn. Nuorten parissa tuntuu yleinen ajatus olevan: "en tiedä toisen fyysisiä ja psyykkisiä haasteita, joten en voi arvostella hänen valintojaan. Mielestäni nuorissa ei tässä asiassa ole kyttäämiskulttuuria, mitä ehkä joskus on ollut, vaan annetaan omantunnon vapaus. Tiedän pareja, jotka eivät koe oikeaksi käyttää mitään ehkäisyn muotoja, eivätkä käytäkään ja tiedän pareja jotka käyttävät esim. varmoja päiviä, jos kokevat, etteivät juuri nyt pystyisi olemaan hyviä vanhempia useammalle lapselle. Joillakin tuntemillani psyykkisten haasteiden vuoksi ehkäisyvälineet käytössä. Ajattelisin, että valtavirta -ajatus on, että lapset otetaan vastaan, mutta ihmisille annetaan tila tehdä omat valinnat, ja ymmärretään, että joissain tilanteissa olemassa olevan elämän suojelu tärkeämpää. Toisten lapsimäärää tai valintoja ei ainakaan nuorempien kesken kytätä. Vanhempien ihmisten kanssa en ole itse lähisukua lukuunottamatta tekemisissä ja lähipiiri suhtautuu yleensä iästä riippumatta armollisesti ja hyväksyvästi ihmisten tilanteisiin.
- vl nainen
Armollisuus ei ole asia, joka tulee mieleen lestadiolaisista.
Lestadiolaisia on erilaisia. Minä ajattelen, että sydämen tila ratkaisee paljon; jos esimerkiksi sydän on kova, armollisuutta ei ehkä juuri ole eikä se näy ulospäinkään.
Todella harmi, että sinun kokemuksesi on tuo. Minä olen saanut osakseni rutkasti armollisuutta, ja siihen pyrin itsekin niin omalla kuin muidenkin kohdalla.
Nimim. Kukkanen
Ihmeellistä höpötystä, joku noudattaa opetusta, ja toinen ei!
Kyseessä on kuitenkin ahdas ja rajoittava lahko. Eikö ne lahkon opit ole oleellisempia kuin yksittäisen jäsenen jopa opin vastainen toiminta tai ajattelutapa?
Mielenkiintoinen tapa aloittaa keskustelu kutsumalla toisen tekstiä "ihmeelliseksi höpötykseksi". Keskustelujen tarkoitus lienee vaihtaa ajatuksia, ei vain runnoa väkisin läpi omia oletuksiaan tai näkökantojaan niin, ettei kukaan muu saa ääntään kuuluville.
Onko sinulla omakohtaista kokemusta tämän "ahtaan ja rajoittavan lahkon" yhteydessä elämisestä?
On ihan fakta, että osa vanhoillislestadiolaisista kokee tämän kristillisyyden arvot ja toimintatavat sellaisina, että haluavat elää toisin, ja osa jättää yhteisön.
Täytyy kuitenkin muistaa, että osalle tämä yhteisö on rakas hengellinen koti, eikä asioita koeta rajoittavina, vaan turvallisina. Ymmärrän, että asiat voidaan kokea monin eri tavoin, eikä kumpikaan mitätöi toisen oikeellisuutta - entä sinä?
Vanhoillislestadiolaisessa kristillisyydessä ohjataan kaikkinaiseen armollisuuteen, ei armottomuuteen. Armottomuus siis on nimenomaan vastoin opillisia käsityksiä.
Asia erikseen on se, että uskovainenkin ihminen (kuului sitten mihin tahansa yhteisöön) on lopulta ihminen vikoineen, virheineen ja kasvuprosesseineen. Jokainen toimii väärin jossain kohden, joskus tahtomattaankin. Ajattelen, että armottomuus ei välttämättä aina ole sitä, miltä näyttää ja toisaalta kertonee jotain ihmisen omasta keskeneräisyydestä tai hyvinvoinnista :)
- Kukkanen
"Vanhoillislestadiolaisessa kristillisyydessä ohjataan kaikkinaiseen armollisuuteen, ei armottomuuteen. Armottomuus siis on nimenomaan vastoin opillisia käsityksiä."
Miksi muilla lestadiolaisilla on sellainen käsitys, että vain Jumalan valtakuntaan"=lestadiolaiset) kuuluva pelastuu?
Tosiaanko olet jutellut joka ikisen meikäläisen kanssa, että osaat kertoa, mitä "kaikilla muilla" on mielessä?
Ei meille suorastaan opeteta niin että pitää olla vanhoillislestadiolainen tai kuulua rauhanyhdistykseen. Mutta uskonelämän on oltava kunnossa. Mikä tälle sitten on se määritelmä, sitä en tiedä, eikä minun tarvitsekaan koska en ole se, joka ihmiset tuomitsee.
- Kukkanen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi tietysti, tarkoitus onkin kääntää keskustelu pois uskonyhteisön opeista, kuten kaikenlaiset kiellot mm. ehkäisykielto. Sekä opista, jonka mukaan kaikki muut joutuu helvettiin.
MIELIPIDE
Lukijan mielipide: Suoraa puhetta
Ti 8.2.2022 klo 18:00
Keskipohjanmaa
Oulun piispa Jukka Keskitalo antoi äskettäin 60-vuotissyntymäpäivänsä johdosta useita haastatteluja. Mm. Sl. Keskipohjanmaassa hän otti rohkeasti kantaa vanhoillislestadiolaisten seurakuntaoppiin. Tämä oppi sisältää käsityksen, että vain heille on taivastie avoin, ei muille. Piispa torjui haastattelussa tämän uskonkäsityksen. Se ei ole evankelisluterilaisen kirkon opin mukaista. Myös 1970- ja 1980-luvuilla harjoitetut hoitokokoukset eivät ole piispan mukaan hyväksyttäviä. Myös uusi Turun piispa Mari Lehtinen otti viime vuonna kantaa pelastusoppiin.Viime vuoden puolella eräissä lehdissä, mm. Kotimaassa, Keskipohjanmaassa, Kalajaskassa ja Kalevassa esitettiin SRK:n johdolle suoria kysymyksiä ko. pelastusopista. Vastauksia ei saatu. Myöskään tietoa ei ole, onko SRK:n johto asiaa lainkaan käsitellyt. Pelastusopista keskustelu on heille jostain syystä niin arka asia, että siitä ei uskalleta tulla julkisuuteen. Ehkä siellä pelätään kasvojen menetystä, kun perinteisesti puhujat ovat vuosikymmeniä toistaneet, että vain liikkeen jäsenet pääsevät taivaaseen. Monet odottavat avoimuutta ja rehellisyyttä, jotta kerrottaisiin, miksi vain he, vanhoillislestadiolaiset pääsevät taivaaseen. Liike osoitti vastikään yllättävästi avoimuutta, kun johto kertoi lasten hyväksikäytöstä. Kymmenisen vuotta sitten luettiin käräjätuomioita liikkeeseen kuuluneille jäsenille. Jospa nyt tulisitte julkisuuteen myös seurakuntaoppinne osalta!
Suomen kirkko tarvitsee yhteisöllisyyttä. Olisi toivottavaa, että kaikkien eri herätysliikkeiden jäsenet voisivat kokoontua saman pöytään keskustelemaan ja kertomaan avoimesti, miten kirkkoa hengellä ja rakkaudella rakennetaan. Tässä ja nyt.
Hyvää uutta vuotta kaikille
Tapio Hanhineva
Seurakuntalainen, Ylivieskasta
Nykyään on kyllä sellaisiakin kannanottoja, joissa arvostettu puhuja toteaa omalla nimellään ja kasvoillaan että eihän missään sanota että täytyy olla juuri vanhoillislestadiolainen, vaan kysytään elävää uskoa. Tätä ei kai ole sen kummemmin lähdetty määrittelemään ja vaarallista ehkä olisikin.
Sitä tuttua kiertelyä, kaartelua ja vastuun pakoilua, mihin on jo pitkään totuttukkin.
Tai ehkä kyse on siitä, ettei asiaa voida kovin tarkoin määritellä. Mistä tietää, mitä ihmisellä on sydämessä? Hedelmistään puu tunnetaan, mutta joskus ulkoisesti joku asia voi olla ristiriidassa sisimmän kanssa.
Toki aika moni uskonyhteisö tai uskontokunta julistaa olevansa juuri se, minkä kautta pelastus on tarjolla, että siinä mielessä voi kysyä miksi juuri tuo on se punainen vaate.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meitä peloteltiin lapsena tulimerellä seuroissa ja pyhäkouluissa. Sanottiin että se tuli ei lopu koskaan vaan on ikuinen tuska ja hammasten kiristys. Lapseen tämä pelko asettui ydinpeloksi ja olen koko elämän siitä kärsinyt mielenterveyden ongelmina. Nuorina milloin vaikuttaminen osuu syvälle laulettiin nuortenilloissa verestä ja kuolemasta. Laulut oli turvallisia kun sai kokea, ettei tämä kauhu koskea itseä uskovaisena. Laulettiin täysin rinnoin tyytyväisenä osana pelastettujen joukkoa. Näin tämä syvä pelko joutua eroon rakkaasta laumasta juurtui ikiajoiksi mieleen. Se on hyvin traumatisoivaa lapsen ja nuoren mielelle. Laulut olivat tosi kauniita ja toivat lohtua kun itse koki olevansa oikealla polulla. Samalla se toi syvän pelon helvetistä ja sen ikuisesta kauhusta. Tätä samaa saarnaa ja samoja lauluja kuuli monta kertaa viikossa kerhoissa, pyhäkouluissa, ompeluseuroissa, nuortenilloissa, raamattuluokissa ja seuroissa. Vastapainoa sille ei ollut kun kaikki muu kulttuuri ja menot oli kiellettyjä. Myös ei-uskovaiset kaverit. Edelleen uskon mutta muistan Jeesuksen sanat, että hänen usko on kevyttä ja hän on rakkaus. En suostu enää pelkäämään helvettiä ja muita uskovaisia tuomitsevine silmineen, jos olen tehnyt jotain mikä heidän mielestä ei ole oikein. Kuten kuunnellut Johanna Kurkelan rakkauslauluja.
"Maailman ilot alkaa
huvilla hauskalla
vaan niistä kerran palkka
on tuska kuolema.
Mitä siis auttoi hurma
hekuma hetkinen
kun sielun on se surma
ja itku iäinen."
"Muista luojaa nuoruudessa
pahat päivät lähestyy¨
jolloin paatumuksen yössä
kallis sielu menehtyy
Pimenevät yö ja tähdet
aurinko ja valkeus
pian täältä poies lähdet
näe armon kalleus
Moni mukaan himojensa
lihan mieltä noudattaa
ethän tahdo heidän kanssaan
vihaa päälles langettaa"
"Oi,muistathan,lapseni,Golgatan
ja kärsivän Jumalan Karitsan,
verin tahratun ristinpuun.Oi, muistathan katseista hellimmän,
kun haavoitti kulmia kärsijän
oas pistävä ruusupuun.Sun syntisi uhria poltti niin,
sun velkasi ristillä maksettiin,
ovi taivahan auki sai.""Oi Jeesus, veljen' suloinen,
sydämeni on iloinen,
kun tähtein kärsit katkeran
verisen piinan, kuoleman.Se on nyt minun turvani,
sun kylkihaavas linnani,
kun pyhä uhriveresi
virtasi, pesi syntini.""Näin ristinpuussa riippuvan
karitsan verisen
muotonsa muistan kärsineen
särjetyn
Saako kysyä, minkä ikäluokan edustaja olet? Kuulostaa tosi vieraalta tuo tulimerellä pelottelu, nyt kun omia lapsia useampi on. Vanhemmilta ihmisiltä tätä puhetta vielä kuulee, enkä hyväksy sitä alkuunkaan, vaikka tarkoitusperät ovat pohjimmiltaan kuinka hyvät.
Viime vuoden aiheita olivat viikon aiheiden lisäksi esim. ystävyys, koulu, kiusaaminen,..
Eihän tuosta Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n selvityksestä aivan hirveän kauaa ole, se on tehty vuonna 2015
Maailmanlopun pelkoa, väkivaltaa... Uskonyhteisöjen lasten karut tarinat
Lapset joutuvat kokemaan pelkoja ja traumoja joissakin uskonyhteisöissä, kertoo tuore selvitys.Lestadiolaisuushan lakkaa olemasta, jos oppi muiden tulimereen joutumisesta poistetaan. Jäljelle jäisi vain ne kiellot, mitä on pyritty kieltämään.
Mun mielestä Raaamatussa ei edes puhuta tulimerestä vaan tulisesta järvestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kun tuo Eeva näyttää uupuneelta ja väsyneeltä :(
Uijui, oijoi...mene auttamaan.
En ole tämä jolle vastasit mutta minä menisin mielelläni auttamaan
Minulla olisi aikaa, mutta tuntuu ettei suurperheelliset halua ottaa apua vastaan.Voi miksi täällä nyt kritisoidaan Eevan ulkonäköä. Eikö ole muutakaan mistä puhua? Eeva voi näyttää väsyneeltä siksikin, että ei meikkaa, mistä sitä tietää kuinka väsynyt joku toinen on meikkinsä alla. Eevalla oli rauta-arvot pielessä ja pieni lapsi, odotti toista. Jos on väsynyt kohta kahden pienen lapsen äiti, niin saa kai sitä näyttää väsyneeltä pikkulasten äidiltä? Ei se silti tarkoita, että olisi jaksamisen kanssa ongelmia, asiat ei hoituisi.
Nätti nainenhan tuo on. Ei siinä kukaan hänen ulkonäköään arvostele, jos todetaan ihmisen olevan silmin nähden väsynyt Nukkuu tai yrittää nukkua niillä miehensä tekemillä videoillakin ja valittelee väsymystään useampaan otteeseen. Muuta ei oikeastaan puhu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kun tuo Eeva näyttää uupuneelta ja väsyneeltä :(
Uijui, oijoi...mene auttamaan.
En ole tämä jolle vastasit mutta minä menisin mielelläni auttamaan
Minulla olisi aikaa, mutta tuntuu ettei suurperheelliset halua ottaa apua vastaan.Voi miksi täällä nyt kritisoidaan Eevan ulkonäköä. Eikö ole muutakaan mistä puhua? Eeva voi näyttää väsyneeltä siksikin, että ei meikkaa, mistä sitä tietää kuinka väsynyt joku toinen on meikkinsä alla. Eevalla oli rauta-arvot pielessä ja pieni lapsi, odotti toista. Jos on väsynyt kohta kahden pienen lapsen äiti, niin saa kai sitä näyttää väsyneeltä pikkulasten äidiltä? Ei se silti tarkoita, että olisi jaksamisen kanssa ongelmia, asiat ei hoituisi.
Nätti nainenhan tuo on. Ei siinä kukaan hänen ulkonäköään arvostele, jos todetaan ihmisen olevan silmin nähden väsynyt Nukkuu tai yrittää nukkua niillä miehensä tekemillä videoillakin ja valittelee väsymystään useampaan otteeseen. Muuta ei oikeastaan puhu.
Jospa hän ei muutenkaan ole esilläolijatyyppiä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meitä peloteltiin lapsena tulimerellä seuroissa ja pyhäkouluissa. Sanottiin että se tuli ei lopu koskaan vaan on ikuinen tuska ja hammasten kiristys. Lapseen tämä pelko asettui ydinpeloksi ja olen koko elämän siitä kärsinyt mielenterveyden ongelmina. Nuorina milloin vaikuttaminen osuu syvälle laulettiin nuortenilloissa verestä ja kuolemasta. Laulut oli turvallisia kun sai kokea, ettei tämä kauhu koskea itseä uskovaisena. Laulettiin täysin rinnoin tyytyväisenä osana pelastettujen joukkoa. Näin tämä syvä pelko joutua eroon rakkaasta laumasta juurtui ikiajoiksi mieleen. Se on hyvin traumatisoivaa lapsen ja nuoren mielelle. Laulut olivat tosi kauniita ja toivat lohtua kun itse koki olevansa oikealla polulla. Samalla se toi syvän pelon helvetistä ja sen ikuisesta kauhusta. Tätä samaa saarnaa ja samoja lauluja kuuli monta kertaa viikossa kerhoissa, pyhäkouluissa, ompeluseuroissa, nuortenilloissa, raamattuluokissa ja seuroissa. Vastapainoa sille ei ollut kun kaikki muu kulttuuri ja menot oli kiellettyjä. Myös ei-uskovaiset kaverit. Edelleen uskon mutta muistan Jeesuksen sanat, että hänen usko on kevyttä ja hän on rakkaus. En suostu enää pelkäämään helvettiä ja muita uskovaisia tuomitsevine silmineen, jos olen tehnyt jotain mikä heidän mielestä ei ole oikein. Kuten kuunnellut Johanna Kurkelan rakkauslauluja.
"Maailman ilot alkaa
huvilla hauskalla
vaan niistä kerran palkka
on tuska kuolema.
Mitä siis auttoi hurma
hekuma hetkinen
kun sielun on se surma
ja itku iäinen."
"Muista luojaa nuoruudessa
pahat päivät lähestyy¨
jolloin paatumuksen yössä
kallis sielu menehtyy
Pimenevät yö ja tähdet
aurinko ja valkeus
pian täältä poies lähdet
näe armon kalleus
Moni mukaan himojensa
lihan mieltä noudattaa
ethän tahdo heidän kanssaan
vihaa päälles langettaa"
"Oi,muistathan,lapseni,Golgatan
ja kärsivän Jumalan Karitsan,
verin tahratun ristinpuun.Oi, muistathan katseista hellimmän,
kun haavoitti kulmia kärsijän
oas pistävä ruusupuun.Sun syntisi uhria poltti niin,
sun velkasi ristillä maksettiin,
ovi taivahan auki sai.""Oi Jeesus, veljen' suloinen,
sydämeni on iloinen,
kun tähtein kärsit katkeran
verisen piinan, kuoleman.Se on nyt minun turvani,
sun kylkihaavas linnani,
kun pyhä uhriveresi
virtasi, pesi syntini.""Näin ristinpuussa riippuvan
karitsan verisen
muotonsa muistan kärsineen
särjetyn
Saako kysyä, minkä ikäluokan edustaja olet? Kuulostaa tosi vieraalta tuo tulimerellä pelottelu, nyt kun omia lapsia useampi on. Vanhemmilta ihmisiltä tätä puhetta vielä kuulee, enkä hyväksy sitä alkuunkaan, vaikka tarkoitusperät ovat pohjimmiltaan kuinka hyvät.
Viime vuoden aiheita olivat viikon aiheiden lisäksi esim. ystävyys, koulu, kiusaaminen,..
Eihän tuosta Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n selvityksestä aivan hirveän kauaa ole, se on tehty vuonna 2015
Maailmanlopun pelkoa, väkivaltaa... Uskonyhteisöjen lasten karut tarinat
Lapset joutuvat kokemaan pelkoja ja traumoja joissakin uskonyhteisöissä, kertoo tuore selvitys.Lestadiolaisuushan lakkaa olemasta, jos oppi muiden tulimereen joutumisesta poistetaan. Jäljelle jäisi vain ne kiellot, mitä on pyritty kieltämään.
Mun mielestä Raaamatussa ei edes puhuta tulimerestä vaan tulisesta järvestä.
Tulimeriopetus ei ole vanhoillislestadiolaisuuden ydin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi tietysti, tarkoitus onkin kääntää keskustelu pois uskonyhteisön opeista, kuten kaikenlaiset kiellot mm. ehkäisykielto. Sekä opista, jonka mukaan kaikki muut joutuu helvettiin.
MIELIPIDE
Lukijan mielipide: Suoraa puhetta
Ti 8.2.2022 klo 18:00
Keskipohjanmaa
Oulun piispa Jukka Keskitalo antoi äskettäin 60-vuotissyntymäpäivänsä johdosta useita haastatteluja. Mm. Sl. Keskipohjanmaassa hän otti rohkeasti kantaa vanhoillislestadiolaisten seurakuntaoppiin. Tämä oppi sisältää käsityksen, että vain heille on taivastie avoin, ei muille. Piispa torjui haastattelussa tämän uskonkäsityksen. Se ei ole evankelisluterilaisen kirkon opin mukaista. Myös 1970- ja 1980-luvuilla harjoitetut hoitokokoukset eivät ole piispan mukaan hyväksyttäviä. Myös uusi Turun piispa Mari Lehtinen otti viime vuonna kantaa pelastusoppiin.Viime vuoden puolella eräissä lehdissä, mm. Kotimaassa, Keskipohjanmaassa, Kalajaskassa ja Kalevassa esitettiin SRK:n johdolle suoria kysymyksiä ko. pelastusopista. Vastauksia ei saatu. Myöskään tietoa ei ole, onko SRK:n johto asiaa lainkaan käsitellyt. Pelastusopista keskustelu on heille jostain syystä niin arka asia, että siitä ei uskalleta tulla julkisuuteen. Ehkä siellä pelätään kasvojen menetystä, kun perinteisesti puhujat ovat vuosikymmeniä toistaneet, että vain liikkeen jäsenet pääsevät taivaaseen. Monet odottavat avoimuutta ja rehellisyyttä, jotta kerrottaisiin, miksi vain he, vanhoillislestadiolaiset pääsevät taivaaseen. Liike osoitti vastikään yllättävästi avoimuutta, kun johto kertoi lasten hyväksikäytöstä. Kymmenisen vuotta sitten luettiin käräjätuomioita liikkeeseen kuuluneille jäsenille. Jospa nyt tulisitte julkisuuteen myös seurakuntaoppinne osalta!
Suomen kirkko tarvitsee yhteisöllisyyttä. Olisi toivottavaa, että kaikkien eri herätysliikkeiden jäsenet voisivat kokoontua saman pöytään keskustelemaan ja kertomaan avoimesti, miten kirkkoa hengellä ja rakkaudella rakennetaan. Tässä ja nyt.
Hyvää uutta vuotta kaikille
Tapio Hanhineva
Seurakuntalainen, Ylivieskasta
- Piispa Keskitalo vaihtaa nopeasti mielenmaisemaansa pääkaupunkiseudulle ja takavuosien kokemuksiin, kun hän istui seurakuntalaisena usean kirkon penkillä noin kymmenen vuoden ajan. Tuona aikana hän kuunteli monien pappien puheita teologisella korvalla. Yksi hämmästyksen aihe oli siinä, miten usein hän kuuli nimenomaan luterilaisesta pelastuskysymyksestä poikkeavaa puhetta.
Aika yleinen diskurssi siellä rivien välissä oli, että kaikki pääsevät taivaaseen, kun elää hyvän omien arvojen mukaisen elämän. Eihän tämäkään ole luterilaisen opin mukainen käsitys pelastuksesta.
(Seurakuntalainen)
Tuo on mielenkiintoinen asia piispan lausumana, että luterilaisen opin mukaan kaikki eivät pääse taivaaseen, vaikka elää hyvän elämän. Mitenhän piispa määrittelee, kuka pääsee taivaaseen, kun yleensä ev.lut. kirkossa on katto korkealla ja seinät leveällä?
Kuuma on kummassakin paikassa, onko meri vai järvi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi tietysti, tarkoitus onkin kääntää keskustelu pois uskonyhteisön opeista, kuten kaikenlaiset kiellot mm. ehkäisykielto. Sekä opista, jonka mukaan kaikki muut joutuu helvettiin.
MIELIPIDE
Lukijan mielipide: Suoraa puhetta
Ti 8.2.2022 klo 18:00
Keskipohjanmaa
Oulun piispa Jukka Keskitalo antoi äskettäin 60-vuotissyntymäpäivänsä johdosta useita haastatteluja. Mm. Sl. Keskipohjanmaassa hän otti rohkeasti kantaa vanhoillislestadiolaisten seurakuntaoppiin. Tämä oppi sisältää käsityksen, että vain heille on taivastie avoin, ei muille. Piispa torjui haastattelussa tämän uskonkäsityksen. Se ei ole evankelisluterilaisen kirkon opin mukaista. Myös 1970- ja 1980-luvuilla harjoitetut hoitokokoukset eivät ole piispan mukaan hyväksyttäviä. Myös uusi Turun piispa Mari Lehtinen otti viime vuonna kantaa pelastusoppiin.Viime vuoden puolella eräissä lehdissä, mm. Kotimaassa, Keskipohjanmaassa, Kalajaskassa ja Kalevassa esitettiin SRK:n johdolle suoria kysymyksiä ko. pelastusopista. Vastauksia ei saatu. Myöskään tietoa ei ole, onko SRK:n johto asiaa lainkaan käsitellyt. Pelastusopista keskustelu on heille jostain syystä niin arka asia, että siitä ei uskalleta tulla julkisuuteen. Ehkä siellä pelätään kasvojen menetystä, kun perinteisesti puhujat ovat vuosikymmeniä toistaneet, että vain liikkeen jäsenet pääsevät taivaaseen. Monet odottavat avoimuutta ja rehellisyyttä, jotta kerrottaisiin, miksi vain he, vanhoillislestadiolaiset pääsevät taivaaseen. Liike osoitti vastikään yllättävästi avoimuutta, kun johto kertoi lasten hyväksikäytöstä. Kymmenisen vuotta sitten luettiin käräjätuomioita liikkeeseen kuuluneille jäsenille. Jospa nyt tulisitte julkisuuteen myös seurakuntaoppinne osalta!
Suomen kirkko tarvitsee yhteisöllisyyttä. Olisi toivottavaa, että kaikkien eri herätysliikkeiden jäsenet voisivat kokoontua saman pöytään keskustelemaan ja kertomaan avoimesti, miten kirkkoa hengellä ja rakkaudella rakennetaan. Tässä ja nyt.
Hyvää uutta vuotta kaikille
Tapio Hanhineva
Seurakuntalainen, Ylivieskasta
- Piispa Keskitalo vaihtaa nopeasti mielenmaisemaansa pääkaupunkiseudulle ja takavuosien kokemuksiin, kun hän istui seurakuntalaisena usean kirkon penkillä noin kymmenen vuoden ajan. Tuona aikana hän kuunteli monien pappien puheita teologisella korvalla. Yksi hämmästyksen aihe oli siinä, miten usein hän kuuli nimenomaan luterilaisesta pelastuskysymyksestä poikkeavaa puhetta.
Aika yleinen diskurssi siellä rivien välissä oli, että kaikki pääsevät taivaaseen, kun elää hyvän omien arvojen mukaisen elämän. Eihän tämäkään ole luterilaisen opin mukainen käsitys pelastuksesta.
(Seurakuntalainen)
Tuo on mielenkiintoinen asia piispan lausumana, että luterilaisen opin mukaan kaikki eivät pääse taivaaseen, vaikka elää hyvän elämän. Mitenhän piispa määrittelee, kuka pääsee taivaaseen, kun yleensä ev.lut. kirkossa on katto korkealla ja seinät leveällä?
Ei ole piispan eikä (huom VL:t!) kenenkään ihmisen tehtävä määritellä, kuka pääsee taivaaseen. Sellaista valtaa ei ole annettu ihmiselle. Mutta evlut opin mukaan ihminen pelastuu yksin uskosta, yksin armosta, Kristuksen tähden. Eli usko siis tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se minua kiinnostaisi, mistä päin Suomea kirjoittelevat nämä ihmeelliset tyypit, joiden mukaan ei ole mitään ongelmaa lestadiolaisten ehkäisyssä, tv:n katsomisessa, liikkeestä eroamisessa jne. Minä ihan tasan tarkkaan kaikesta itse havainnoimastani tiedän, että on, ja olen itsekin joutunut ties minkä helvettipuheiden kohteeksi.
Oletteko ehkä sitten jostain pk-seudulta, jossa asiat liikkeessä ovat muutenkin toisin. Senhän kuulee ihan vl-seuroistakin radiossa, kun saarnat pidetään jostain Helsingistä: puhenuottikin on täysin normaalin ihmisen puhetta vastaava toisin kuin muilla.
Muistakaa nyt kuitenkin, että teidän liikettänne johdetaan Oulusta käsin ja kaikki pohjalaismaakunnat ovat sitä varsinaista raamattuvyöhykettä eri lahkojen suhteen. Se on se ns. "oikea" totuus tästä liikkeestänne, vaikka teillä olisikin vapaus tehdä eri tavalla kuin siellä pohjoisessa oleva liikkeenne johto yrittää yhä edelleen sanella.
Minä (vl nainen jonka mies+ sisaruksia ja ystäviä eronnut liikkeestä) olen kotoisin etelästä ja mies pohjoisesta. Liikkeestä eronneita stäviä eri puolilla Suomea ja näissä tapauksissa liikkeestä eroamiseen suhtauduttu hyvin, yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. TV:seen ja ehkäisyyn en ole ottanut kantaa mutta otetaan nyt niihinkin. Minun käsitys on, että moni lestadiolainen ei tottumuksesta osta TV:tä, vaikka netistä katsoisi asiaohjelmia esim. urheilua tai perjantaidokkareita (joita itse satunnaisesti katson). Muutamassa lestakodissa olen törmännyt TV:seen ja käsitykseni on että nykyään moni ajattelee, että sama, katsooko tv-ruudulta vai tietokoneen näytöltä. Toki on paheksujia, joilta tulee seökärankareaktiona kauhistus itse TV-laittesta. Netti on laittanut ihmiset tekemään henkilökohtaisempia arvovalintoja ohjelmatarjontaan. Itse olen nuorempana katsonut joskus meienkiinnosta esim temptation Islandia, mutta se on aiheuttanut ainoastaan pahaa mieltä. Olen tehnyt arvovalintoja ohjelmasisältöihin ja tunnistan nykyään paremmin minkälainen ohjelma on hyväksi (esim. opettaa uutta, antaa uusia näkökulmia= dokkarit, keskusteluohjelmat) ja minkälainen vie kauemmaksi Jumalasta (viihde/hömppäelokuvat jotka sisältävät arvojeni vastaista toimintaa, irtosuhteita tms. jotka ruokkivat "lihallista" puolta). "Huonot" ohjelmat erottelen sillä, aiheuttavatko ne minussa rauhaa vai levottomuutta.
Tuntemillani lestadiolaisilla suhtautuminen ehkäisyyn pääasiassa sellainen, että lähtökohtaisesti halutaan ottaa kaikki lapset vastaan mutta on tilanteita joissa suuri osa hyväksyy ehkäisyn. Nuorten parissa tuntuu yleinen ajatus olevan: "en tiedä toisen fyysisiä ja psyykkisiä haasteita, joten en voi arvostella hänen valintojaan. Mielestäni nuorissa ei tässä asiassa ole kyttäämiskulttuuria, mitä ehkä joskus on ollut, vaan annetaan omantunnon vapaus. Tiedän pareja, jotka eivät koe oikeaksi käyttää mitään ehkäisyn muotoja, eivätkä käytäkään ja tiedän pareja jotka käyttävät esim. varmoja päiviä, jos kokevat, etteivät juuri nyt pystyisi olemaan hyviä vanhempia useammalle lapselle. Joillakin tuntemillani psyykkisten haasteiden vuoksi ehkäisyvälineet käytössä. Ajattelisin, että valtavirta -ajatus on, että lapset otetaan vastaan, mutta ihmisille annetaan tila tehdä omat valinnat, ja ymmärretään, että joissain tilanteissa olemassa olevan elämän suojelu tärkeämpää. Toisten lapsimäärää tai valintoja ei ainakaan nuorempien kesken kytätä. Vanhempien ihmisten kanssa en ole itse lähisukua lukuunottamatta tekemisissä ja lähipiiri suhtautuu yleensä iästä riippumatta armollisesti ja hyväksyvästi ihmisten tilanteisiin.
- vl nainen
Armollisuus ei ole asia, joka tulee mieleen lestadiolaisista.
Lestadiolaisia on erilaisia. Minä ajattelen, että sydämen tila ratkaisee paljon; jos esimerkiksi sydän on kova, armollisuutta ei ehkä juuri ole eikä se näy ulospäinkään.
Todella harmi, että sinun kokemuksesi on tuo. Minä olen saanut osakseni rutkasti armollisuutta, ja siihen pyrin itsekin niin omalla kuin muidenkin kohdalla.
Nimim. Kukkanen
Ihmeellistä höpötystä, joku noudattaa opetusta, ja toinen ei!
Kyseessä on kuitenkin ahdas ja rajoittava lahko. Eikö ne lahkon opit ole oleellisempia kuin yksittäisen jäsenen jopa opin vastainen toiminta tai ajattelutapa?
Mielenkiintoinen tapa aloittaa keskustelu kutsumalla toisen tekstiä "ihmeelliseksi höpötykseksi". Keskustelujen tarkoitus lienee vaihtaa ajatuksia, ei vain runnoa väkisin läpi omia oletuksiaan tai näkökantojaan niin, ettei kukaan muu saa ääntään kuuluville.
Onko sinulla omakohtaista kokemusta tämän "ahtaan ja rajoittavan lahkon" yhteydessä elämisestä?
On ihan fakta, että osa vanhoillislestadiolaisista kokee tämän kristillisyyden arvot ja toimintatavat sellaisina, että haluavat elää toisin, ja osa jättää yhteisön.
Täytyy kuitenkin muistaa, että osalle tämä yhteisö on rakas hengellinen koti, eikä asioita koeta rajoittavina, vaan turvallisina. Ymmärrän, että asiat voidaan kokea monin eri tavoin, eikä kumpikaan mitätöi toisen oikeellisuutta - entä sinä?
Vanhoillislestadiolaisessa kristillisyydessä ohjataan kaikkinaiseen armollisuuteen, ei armottomuuteen. Armottomuus siis on nimenomaan vastoin opillisia käsityksiä.
Asia erikseen on se, että uskovainenkin ihminen (kuului sitten mihin tahansa yhteisöön) on lopulta ihminen vikoineen, virheineen ja kasvuprosesseineen. Jokainen toimii väärin jossain kohden, joskus tahtomattaankin. Ajattelen, että armottomuus ei välttämättä aina ole sitä, miltä näyttää ja toisaalta kertonee jotain ihmisen omasta keskeneräisyydestä tai hyvinvoinnista :)
- Kukkanen
"Vanhoillislestadiolaisessa kristillisyydessä ohjataan kaikkinaiseen armollisuuteen, ei armottomuuteen. Armottomuus siis on nimenomaan vastoin opillisia käsityksiä."
Miksi muilla lestadiolaisilla on sellainen käsitys, että vain Jumalan valtakuntaan"=lestadiolaiset) kuuluva pelastuu?
Juuri tätä samaa kohtaa tulin itsekin viestistä lainanneeksi eli: "Vanhoillislestadiolaisessa kristillisyydessä ohjataan kaikkinaiseen armollisuuteen, ei armottomuuteen. Armottomuus siis on nimenomaan vastoin opillisia käsityksiä."
Mietin miten tuo kappale sopii kyseiseen liikkeeseen jos he opettavat, että vain ns heidän porukkansa pääsee taivaaseen ja muut "tavalliset" kristitytkin joutuvat kadotukseen. Ja mietin kaikkia sääntöjä (tv:n katselu, tanssiminen, maallinen musiikki yms) ja heidän tiukkaa Raamatun tulkintaansa ja opetuksiaan. Ei kuulosta armolliselta toista eikä edes omaa porukkaa kohtaan. Jumala, kun itse Raamatussa toteaa, että joka häneen uskoo niin pelastuu. Ei siellä lue, että sinun pitää olla lestadiolainen, että pelastut.
Mutta täytyy kyllä näin yhden, 15v teinin viisikymppisenä äitinä todeta, että elämä on tyhjää. Lestadiolaisilla ei varmaan tällaista tyhjyyden tunnetta ole, koska aina on lapsia tai lapsenlapsia jotka tarvitsevat apua.
Vierailija kirjoitti:
Mutta täytyy kyllä näin yhden, 15v teinin viisikymppisenä äitinä todeta, että elämä on tyhjää. Lestadiolaisilla ei varmaan tällaista tyhjyyden tunnetta ole, koska aina on lapsia tai lapsenlapsia jotka tarvitsevat apua.
Eikö sinulla ole omaa elämää lainkaan, kun pitäisi elää lasten kautta? Varmaan jokin sosiaalituilla elävä työtön työnvälttelijä ja juoppo yh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta täytyy kyllä näin yhden, 15v teinin viisikymppisenä äitinä todeta, että elämä on tyhjää. Lestadiolaisilla ei varmaan tällaista tyhjyyden tunnetta ole, koska aina on lapsia tai lapsenlapsia jotka tarvitsevat apua.
Eikö sinulla ole omaa elämää lainkaan, kun pitäisi elää lasten kautta? Varmaan jokin sosiaalituilla elävä työtön työnvälttelijä ja juoppo yh.
On minulla pienipalkkainen työ enkä ole juoppo enkä edes yh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta täytyy kyllä näin yhden, 15v teinin viisikymppisenä äitinä todeta, että elämä on tyhjää. Lestadiolaisilla ei varmaan tällaista tyhjyyden tunnetta ole, koska aina on lapsia tai lapsenlapsia jotka tarvitsevat apua.
Eikö sinulla ole omaa elämää lainkaan, kun pitäisi elää lasten kautta? Varmaan jokin sosiaalituilla elävä työtön työnvälttelijä ja juoppo yh.
Oletpas sinä epäystävällinen! Teit muutaman sanan perusteella diagnoosin toisesta ihmisestä. Kyllä ihmisellä on ainakin oman kokemukseni perusteella tarve kuulua sukupolvien ketjuun. Olen vanhemmalla iällä oppinut uudestaan tuntemaan mm. serkkuja ja on monta kertaa todettu, että veri on vettä sakeampaa.
Ketju on lukittu.
Alue: Aihe vapaa
"Vanhoillislestadiolaisessa kristillisyydessä ohjataan kaikkinaiseen armollisuuteen, ei armottomuuteen. Armottomuus siis on nimenomaan vastoin opillisia käsityksiä."
Miksi muilla lestadiolaisilla on sellainen käsitys, että vain Jumalan valtakuntaan"=lestadiolaiset) kuuluva pelastuu?