Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista)
Mielipiteitä? Ovat 20 ja toinen lapsi tulossa. Luoja päättää lapsiluvun.
Kommentit (10127)
Vierailija kirjoitti:
Tuli surullinen olo tuosta dokumentin nuoresta äidistä. Näyttää jo nyt uupuneelta ja puhuu opetettua mantraa. Sääliksi käy.
Sama. Youtube-videoillakin haukottelee paljon ja vaikuttaa väsyneeltä.
Minusta heillä on ihana elämä. Olisin mielelläni yksi heistä. Oikeasti vihaan tätä nykymenoa, tässä ei oo mitään järkeä kun eletään ihan rajattomasti. Oikeesti niin monet ihmiset kärsii tästä sekoilusta.
Olisin halunnut vakaan elämän ja ison perheen. Lopputulos, oon yksin.
Vierailija kirjoitti:
Minusta heillä on ihana elämä. Olisin mielelläni yksi heistä. Oikeasti vihaan tätä nykymenoa, tässä ei oo mitään järkeä kun eletään ihan rajattomasti. Oikeesti niin monet ihmiset kärsii tästä sekoilusta.
Olisin halunnut vakaan elämän ja ison perheen. Lopputulos, oon yksin.
Jumalalta voi rukoilla. Niin tein itse ja nyt olen onnellinen ja elän hyvää vl-elämää, vaikkei isoa perhettä olekaan.
Kaikkea hyvää sinulle <3
Vierailija kirjoitti:
Tuli surullinen olo tuosta dokumentin nuoresta äidistä. Näyttää jo nyt uupuneelta ja puhuu opetettua mantraa. Sääliksi käy.
Hänellä on itsellään 11 sisarusta. Kertoi sen yhdellä videolla. Kai siinäkin on tavallaan kasvanut siihen, että pitää olla iso perhe.
Vierailija kirjoitti:
Minusta heillä on ihana elämä. Olisin mielelläni yksi heistä. Oikeasti vihaan tätä nykymenoa, tässä ei oo mitään järkeä kun eletään ihan rajattomasti. Oikeesti niin monet ihmiset kärsii tästä sekoilusta.
Olisin halunnut vakaan elämän ja ison perheen. Lopputulos, oon yksin.
Tuosta kirjasta voi lukea kokemuksia erilaisissa epätyydyttävissä elämäntilanteissa olleilta ja miten asiat ratkesivat.
https://www.julkaisumyymala.fi/product/917/elamanpolulla-20--takaisin-i…
Toisin kuin kuvitellaan, vl:ksi myös liitytään eikä vain ulos lähdetä ja kutsu kuuluu kaikille.
Tuore video, Reissu Tampereelle. Oliver kysyy Eevalta "Mikä fiilis". Eeva vastaa "Väsyttää." Tummat silmänaluset. Eeva on videolla vaitonainen, väsynyt, mutta onkohan vähän masentuntutkin. Kun hotelliin päästään, ottaa Eeva päikkärit, Oliver vain selostaa videolle, vaikka toinen koittaa nukkua. Valvovat puolilleöin, jotta voivat katsoa Luojan lapst -dokkarin heti, kun se julkaistiin Areenassa. Aamulla Oliver lähtee yksikseen hotellin aamupalalle, koska Eeva jäi nukkumaan, kun ei saanut vauvan kanssa nukuttua yöllä. Seuraavana päivänä valmistaudutaan Perjantai-dokkariin, Eevan tukkaa laitetaan, mutta ei meikkiä. Junalla kotiin, Eeva koko ajan puhelimella ja toteaa "Väsyttää vähän". Päästään kotiin, vanhempi lapsi touhuaa ja ilakoi isänsä kanssa eikä äitiään huomioi.
Itsemääräämisoikeus perustuu vapaaseen tahtoon. Ilman sitä se ei toteudu.
Mikä on vapaa tahto? Se on sitä, kun ihminen voi aidosti valita kaikista vaihtoehdoista. Voi valita Ilman ulkopuolista painostusta, ääneen lausuttua tai sanatonta painostusta. Voi valita Ilman, että tarvitsee pelätä negatiivisia seurauksia yhteisöltä. Tai perheeltä, suvulta, puolisolta. Negatiivinen seuraus voi olla myös se, että yhteisö pitää valintaa vääränä, jopa syntinä, vaikkei siitä tietäisi. Tämmöisen opetuksen kuuleminen olisi varmasti raskasta, jos olisikin valinnut toisin. Harva jaksaisi elää moisessa ristiriidassa.
Ei vapaa tahto ole helppo ja yksinkertainen asia.
Olen lukenut raamattua ihan vilpittömästä mielenkiinnosta, mutta se naisen sanalla sanoen paska osa siinä ei kyllä istu arvoihini. Miten joku nainen voi alistua tuollaiseen?
Vierailija kirjoitti:
Mikäs siinä, sopiva pari toisilleen. Ihmettelen kuinka nuoresta lähtien vl- naiset alkavat näyttämään niin raudanpuute aneemisilta. Vl naisen tunnistaa noista ruskeista, syvälle painuneista silmän ympäristöistä. Tässä perheessä mies sentään oli valmis auttamaan, jopa jäämään kotiin hoitamaan lapset, kun vaimo menee töihin. Naisella käväisi siinä vaiheessa vähän nyreä ilme:D
Miltäs itse ja muut naiset näyttää ilman meikkiä? Minusta hän näytti kauniilta ja paljon paremmalta kuin useimmat meikittömät naiset. Melkein kaikki käyttää jotain meikkiä, joten meikittömiä naisia ei juuri näe.
Kuinka ankeaa ja ilotonta elämää. Mies oli selkeä perheen pää ja vaimo uskalsi vain jotain sanoa. Kaikki lapset vastaanotetaan. Onnea vaan valitsemannella tiellä. Vaimo oli nyt jo väsynyt.
Mikä sen Eevan oma Youtube-kanava on. Saisi vähän naisen itsensä näkökulmaa, nuo Oliverin videoilla on niin sivuroolissa.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka ankeaa ja ilotonta elämää. Mies oli selkeä perheen pää ja vaimo uskalsi vain jotain sanoa. Kaikki lapset vastaanotetaan. Onnea vaan valitsemannella tiellä. Vaimo oli nyt jo väsynyt.
Ja jos ne Luojan lahjana tulevat kaikki lapset otetaan vastaan, niin hän on yhtä väsynyt seuraavat 20 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän riippuu ihan ihmisestä, miten asiat kuulee. Minusta hevi on masentavaa ja ahdistavaa.
Kun laulut ja virret säestetään uruilla jo se itsessään tuo jollekin kuvan ankeasta ja surullisesta. Esimerkiksi tämä virsi on minulle sellainen, että sydämeeni tulee lohtua ja iloa ja musiikki tuntuu voimaakkalta, elvyttävältä ja kauniilta. Joku toinen ehkä kuulee vain ankeutta.
Pidän kovasti urkumusiikista, enkä koe sen itsestään olevan melankolista. En myöskään pidä lestadiolaislauluja ahdistavina tai masentavina. Mutta kyllähän sen kuulee, että mollissa ovat.
Silti lestadiolaiset ovat keskimäärin onnellisia ja tyytyväisiä. Musiikki koetaan rauhallisena ja tyynnyttävänä, tyynen ja rauhallisen onnellista mielialaa vahvistavana, lohduttavana jne.
Ei kai ole mikään ihme, että vl:t eivät tykkää iskelmistä, kun iskelmistä tykkääjät eivät tykkää vl-musiikista. Maut eivät kohtaa.
tarkoitukseni ei ollutkaan arvosella, ja vaan kysyi kiinnostuksesta. Olen kyllä myös kuullut entisten lestadiolaisten kertovan , että muun kuin tuon virsimusiikin katsottiin johdattavan pois Jumalan luota. ITse kuuntelen kaikenlaista musiikkia ja uskon myös Jumalaan. Enkä usko Jumalan minua hylkäään musiikin vuoksi . Mutta tottakai ymmärrän, että siihen uskotaan mihin on opetettu.
Jumala ei hylkää minua koskaan. Uskon kuitenkin oppimme mukaisesti, että ihmisessä asuu myös ns. vanha osa, joka on erittäin viehtynyt maailmalliseen menoon ja syntiin ja näin on itsellänikin. Puhutaan kaksiosaisesta ihmisestä. Se Pyhän Hengen osa on se, jossa asuu pyhyys ja hyvyys, mutta se toinen puoli olisi vetämässä meitä kohti itseään. Sielunvihollinen haluaisi voittaa jokaisen sielun itselleen.
Jos kuuntelen maailman musiikkia, josta pidän (disco-tyyppinen musiikki), se alkaa helposti vetää minua puoleensa ja tehdä mieleni levottomaksi ja vääriin asioihin kiintyväksi. Sitten on musiikkia, josta ihan aidosti en pidä (hevi, raskas ja levoton musiikki). Usko on kuitenkin minulle tärkein asia, enkä halua antaa vääränlaisen mielentilan kasvaa sisälleni ja viedä tilaa siltä rauhan, tyyneyden ja onnen omaavalta osalta, vaikka välillä olisikin kiva irrotella. Joskus pitää vaan tehdä valintoja ja joku valinta sulkee pois toisen.
Minusta taas on vaikeaa ajatella sitä, että jokin toinen musiikki on "pahaa" mitä pitäisi välttää. Ehkä uskonnon mukana tulee joillekin se "pakko" tehdä jyrkkiä valintoja. Ynmärrän toisaalta sen. Silti vaikeaa on käsittää sitä niin suurta jaottelua musiikin perusteella. Toinen on hyvää ja puhdasta, mutta toinen pahaa. Itse en pärjäisi ilman musiikkia. Harrastin jo lapsuudessa soittimien soittoa ja pidän klassisesta musiikista. Silti kuuntelen myös ns maallista musiikkia. Oikeastaan melkein kaikkea genrejä. Lapsuudessa jo radio aina auki. Itselle tärkeää on jokaisen biisin sanat ja mietin niitä. En kuuntele musiikkia missä ikävät sanat tai kiroillaan tai on esim seksin yms pyörivä sanoitus. Tämä sulkee pois monia biisejä. Silti en voisi luopua musiikista. Se auttaa minua rauhoittamaan mieleni ja tuo iloa. Olisi julmaa toisaalta pakottaa itsensä luopumaan siitä jos pitäisi nämä biisit jättää pois. Jokaisella tietysti omat ajatuksensa.
Kirjoitin tuohon ylemmäs siitä, että olen elänyt normaalissa perheessä ja tehnyt kaikkia normaaleja juttuja mitä lapset, nuoret ja aikuiset tekevät. Sitten ns. "sain parannuksen armon" ja asiat muuttuivat. Joskus elämä on "julmaa" ja yksi valinta sulkee toisen pois. Harrastin tanssia ja se sitten vaan oli tehtävä valinta. Omalla kohdalla valinta ei ollut lainkaan vaikea. Sitten on asioita, joita en edes kaipaa (esim. alkoholi, meikki, elokuvat, kiroilu). Sain kuitenkin paljon, paljon enemmän kuin mistä luovuin ja valintahan oli täysin vapaa ja omani. Vapaa olisin vaihtamaan takaisinkin, jos niin haluaisin tehdä.
Elämäni nyt on jo muutenkin monesti julmaa ja tapahtuu kaikkea ikävää. Tämä nyt tuli tuosta julmuudesta mieleen. Silti en ymmärrä miksi pitäisi tavallaan tehdä siitä vielä julmempaa ja jättää omia kiinnostuksen kohteita pois. Toki itsellekään ei ole koskaan tupakka, alkoholi yms maistunut. En oikeastaan ole niitä edes kokeillut. Silti esim tanssihan on vaan liikuntaa jos sen yksinkertaisesti ajattelee. Moni tanssii yksinäänkin. Sen syntinä pitoa en käsitä varmaan koskaan.
Taitoluisteluakin katsoo niin minusta se on vaan taidetta. Ei mitään paheellista. Toki menni jo toiseen lajiin. Silti siinäkin sitten monta pahaa asiaa uskovaisen mielestä. Kilpaileminen, ns tanssi, väärä musiikki monesti, niukat esiintymispuvut, meikit yms. Niin paljon juttuja, ettei tavallinen ihminen edes ymmärrä miettiä uskovaisen silmin sitä. Sori kun siirryin jo toiseen lajiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Itsemääräämisoikeus perustuu vapaaseen tahtoon. Ilman sitä se ei toteudu.
Mikä on vapaa tahto? Se on sitä, kun ihminen voi aidosti valita kaikista vaihtoehdoista. Voi valita Ilman ulkopuolista painostusta, ääneen lausuttua tai sanatonta painostusta. Voi valita Ilman, että tarvitsee pelätä negatiivisia seurauksia yhteisöltä. Tai perheeltä, suvulta, puolisolta. Negatiivinen seuraus voi olla myös se, että yhteisö pitää valintaa vääränä, jopa syntinä, vaikkei siitä tietäisi. Tämmöisen opetuksen kuuleminen olisi varmasti raskasta, jos olisikin valinnut toisin. Harva jaksaisi elää moisessa ristiriidassa.
Ei vapaa tahto ole helppo ja yksinkertainen asia.
Ei tosiaan ole. Vaihdoin omasta vapaasta tahdostani normaalin elämän lestadiolaisuuteen, enkä koskaan elämäni aikana oo kokenut niin paljon painostusta, omien ajatusteni, mielenterveyteni ja järkeni kyseenalaistamista kuin silloin. Ja tietysti nyt, kun aina joku ulkopuolinen tietää todelliset haaveeni ja alitajuntaiset ajatukset paremmin kuin minä itse.
Olen samaa mieltä sun kanssa siitä, että noi asiat on monimutkaisia heillä, jotka on tähän uskoon kasvaneet. Varmasti on.
Lopulta aidosti vapaa tahto on heillä, jotka eivät muiden mielipiteistä välitä. Se on helpommin sanottu kuin tehty, vakauksesta riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs siinä, sopiva pari toisilleen. Ihmettelen kuinka nuoresta lähtien vl- naiset alkavat näyttämään niin raudanpuute aneemisilta. Vl naisen tunnistaa noista ruskeista, syvälle painuneista silmän ympäristöistä. Tässä perheessä mies sentään oli valmis auttamaan, jopa jäämään kotiin hoitamaan lapset, kun vaimo menee töihin. Naisella käväisi siinä vaiheessa vähän nyreä ilme:D
Miltäs itse ja muut naiset näyttää ilman meikkiä? Minusta hän näytti kauniilta ja paljon paremmalta kuin useimmat meikittömät naiset. Melkein kaikki käyttää jotain meikkiä, joten meikittömiä naisia ei juuri näe.
No normaaleilta myös naiset näyttävät ilman meikkiä. Minä näytän suunnilleen tuolta ilman meikkiä jos olen kärsinyt unettomuudesta ja ollut sairaana. Ei kukaan ole sanonut etteikö hän olisi kaunis, mutta hyvin riutuneelta ja ilottomalta hän näyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän riippuu ihan ihmisestä, miten asiat kuulee. Minusta hevi on masentavaa ja ahdistavaa.
Kun laulut ja virret säestetään uruilla jo se itsessään tuo jollekin kuvan ankeasta ja surullisesta. Esimerkiksi tämä virsi on minulle sellainen, että sydämeeni tulee lohtua ja iloa ja musiikki tuntuu voimaakkalta, elvyttävältä ja kauniilta. Joku toinen ehkä kuulee vain ankeutta.
Pidän kovasti urkumusiikista, enkä koe sen itsestään olevan melankolista. En myöskään pidä lestadiolaislauluja ahdistavina tai masentavina. Mutta kyllähän sen kuulee, että mollissa ovat.
Silti lestadiolaiset ovat keskimäärin onnellisia ja tyytyväisiä. Musiikki koetaan rauhallisena ja tyynnyttävänä, tyynen ja rauhallisen onnellista mielialaa vahvistavana, lohduttavana jne.
Ei kai ole mikään ihme, että vl:t eivät tykkää iskelmistä, kun iskelmistä tykkääjät eivät tykkää vl-musiikista. Maut eivät kohtaa.
tarkoitukseni ei ollutkaan arvosella, ja vaan kysyi kiinnostuksesta. Olen kyllä myös kuullut entisten lestadiolaisten kertovan , että muun kuin tuon virsimusiikin katsottiin johdattavan pois Jumalan luota. ITse kuuntelen kaikenlaista musiikkia ja uskon myös Jumalaan. Enkä usko Jumalan minua hylkäään musiikin vuoksi . Mutta tottakai ymmärrän, että siihen uskotaan mihin on opetettu.
Jumala ei hylkää minua koskaan. Uskon kuitenkin oppimme mukaisesti, että ihmisessä asuu myös ns. vanha osa, joka on erittäin viehtynyt maailmalliseen menoon ja syntiin ja näin on itsellänikin. Puhutaan kaksiosaisesta ihmisestä. Se Pyhän Hengen osa on se, jossa asuu pyhyys ja hyvyys, mutta se toinen puoli olisi vetämässä meitä kohti itseään. Sielunvihollinen haluaisi voittaa jokaisen sielun itselleen.
Jos kuuntelen maailman musiikkia, josta pidän (disco-tyyppinen musiikki), se alkaa helposti vetää minua puoleensa ja tehdä mieleni levottomaksi ja vääriin asioihin kiintyväksi. Sitten on musiikkia, josta ihan aidosti en pidä (hevi, raskas ja levoton musiikki). Usko on kuitenkin minulle tärkein asia, enkä halua antaa vääränlaisen mielentilan kasvaa sisälleni ja viedä tilaa siltä rauhan, tyyneyden ja onnen omaavalta osalta, vaikka välillä olisikin kiva irrotella. Joskus pitää vaan tehdä valintoja ja joku valinta sulkee pois toisen.
Minusta taas on vaikeaa ajatella sitä, että jokin toinen musiikki on "pahaa" mitä pitäisi välttää. Ehkä uskonnon mukana tulee joillekin se "pakko" tehdä jyrkkiä valintoja. Ynmärrän toisaalta sen. Silti vaikeaa on käsittää sitä niin suurta jaottelua musiikin perusteella. Toinen on hyvää ja puhdasta, mutta toinen pahaa. Itse en pärjäisi ilman musiikkia. Harrastin jo lapsuudessa soittimien soittoa ja pidän klassisesta musiikista. Silti kuuntelen myös ns maallista musiikkia. Oikeastaan melkein kaikkea genrejä. Lapsuudessa jo radio aina auki. Itselle tärkeää on jokaisen biisin sanat ja mietin niitä. En kuuntele musiikkia missä ikävät sanat tai kiroillaan tai on esim seksin yms pyörivä sanoitus. Tämä sulkee pois monia biisejä. Silti en voisi luopua musiikista. Se auttaa minua rauhoittamaan mieleni ja tuo iloa. Olisi julmaa toisaalta pakottaa itsensä luopumaan siitä jos pitäisi nämä biisit jättää pois. Jokaisella tietysti omat ajatuksensa.
Kirjoitin tuohon ylemmäs siitä, että olen elänyt normaalissa perheessä ja tehnyt kaikkia normaaleja juttuja mitä lapset, nuoret ja aikuiset tekevät. Sitten ns. "sain parannuksen armon" ja asiat muuttuivat. Joskus elämä on "julmaa" ja yksi valinta sulkee toisen pois. Harrastin tanssia ja se sitten vaan oli tehtävä valinta. Omalla kohdalla valinta ei ollut lainkaan vaikea. Sitten on asioita, joita en edes kaipaa (esim. alkoholi, meikki, elokuvat, kiroilu). Sain kuitenkin paljon, paljon enemmän kuin mistä luovuin ja valintahan oli täysin vapaa ja omani. Vapaa olisin vaihtamaan takaisinkin, jos niin haluaisin tehdä.
Elämäni nyt on jo muutenkin monesti julmaa ja tapahtuu kaikkea ikävää. Tämä nyt tuli tuosta julmuudesta mieleen. Silti en ymmärrä miksi pitäisi tavallaan tehdä siitä vielä julmempaa ja jättää omia kiinnostuksen kohteita pois. Toki itsellekään ei ole koskaan tupakka, alkoholi yms maistunut. En oikeastaan ole niitä edes kokeillut. Silti esim tanssihan on vaan liikuntaa jos sen yksinkertaisesti ajattelee. Moni tanssii yksinäänkin. Sen syntinä pitoa en käsitä varmaan koskaan.
Taitoluisteluakin katsoo niin minusta se on vaan taidetta. Ei mitään paheellista. Toki menni jo toiseen lajiin. Silti siinäkin sitten monta pahaa asiaa uskovaisen mielestä. Kilpaileminen, ns tanssi, väärä musiikki monesti, niukat esiintymispuvut, meikit yms. Niin paljon juttuja, ettei tavallinen ihminen edes ymmärrä miettiä uskovaisen silmin sitä. Sori kun siirryin jo toiseen lajiinkin.
Kun ei se ole oikeasti mitenkään julmaa. Sitä saa niin paljon parempaa tilalle, ettei se tunnu mitenkään julmalta. Eikä se voima asioihin tule itsestä vaan laskeutuu päälle Jumalalta.
Muistan, kun itse olin peruskoulussa, ajattelin lestadiolaisten olevan jotain satuolentoja, joita ei voi olla olemassakaan tai joku kajahtanut kylällinen ihmisiä jossain Lapin nurkassa. Miten toisin näenkään asiat nyt...
Onneksi en hirveästi tiennyt itse etukäteen niin ei järki muodostunut liikaa esteeksi. Sain synnit anteeksi ja päälle laskeutui rauha ja onni, ihan pohjattoman ja käsittämättömän hyvä olo. Sitten piti vaan alkaa selvittää, miten sen kanssa eletään. Jopa perheenjäseneni sanoivat, että "uuden minän" kanssa on paljon mukavampaa ja ystäviä on molemmista piireistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsemääräämisoikeus perustuu vapaaseen tahtoon. Ilman sitä se ei toteudu.
Mikä on vapaa tahto? Se on sitä, kun ihminen voi aidosti valita kaikista vaihtoehdoista. Voi valita Ilman ulkopuolista painostusta, ääneen lausuttua tai sanatonta painostusta. Voi valita Ilman, että tarvitsee pelätä negatiivisia seurauksia yhteisöltä. Tai perheeltä, suvulta, puolisolta. Negatiivinen seuraus voi olla myös se, että yhteisö pitää valintaa vääränä, jopa syntinä, vaikkei siitä tietäisi. Tämmöisen opetuksen kuuleminen olisi varmasti raskasta, jos olisikin valinnut toisin. Harva jaksaisi elää moisessa ristiriidassa.
Ei vapaa tahto ole helppo ja yksinkertainen asia.
Ei tosiaan ole. Vaihdoin omasta vapaasta tahdostani normaalin elämän lestadiolaisuuteen, enkä koskaan elämäni aikana oo kokenut niin paljon painostusta, omien ajatusteni, mielenterveyteni ja järkeni kyseenalaistamista kuin silloin. Ja tietysti nyt, kun aina joku ulkopuolinen tietää todelliset haaveeni ja alitajuntaiset ajatukset paremmin kuin minä itse.
Olen samaa mieltä sun kanssa siitä, että noi asiat on monimutkaisia heillä, jotka on tähän uskoon kasvaneet. Varmasti on.
Lopulta aidosti vapaa tahto on heillä, jotka eivät muiden mielipiteistä välitä. Se on helpommin sanottu kuin tehty, vakauksesta riippumatta.
Oli pakko lukea kahteen kertaan, että miten joku toinen kirjoitti oman kokemukseni, että olenko minä huomaamattani kirjoittanut tuon. Niinpä. Itse joskus ajattelin, että sinänsä hyvä, että elin "normaalin" teini-iän ja aikuistumisen niin tietää, että valinta on aidosti oma ja tietää mistä luopui ja mitä sai tilalle. Ikävä ei ole takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Tuore video, Reissu Tampereelle. Oliver kysyy Eevalta "Mikä fiilis". Eeva vastaa "Väsyttää." Tummat silmänaluset. Eeva on videolla vaitonainen, väsynyt, mutta onkohan vähän masentuntutkin. Kun hotelliin päästään, ottaa Eeva päikkärit, Oliver vain selostaa videolle, vaikka toinen koittaa nukkua. Valvovat puolilleöin, jotta voivat katsoa Luojan lapst -dokkarin heti, kun se julkaistiin Areenassa. Aamulla Oliver lähtee yksikseen hotellin aamupalalle, koska Eeva jäi nukkumaan, kun ei saanut vauvan kanssa nukuttua yöllä. Seuraavana päivänä valmistaudutaan Perjantai-dokkariin, Eevan tukkaa laitetaan, mutta ei meikkiä. Junalla kotiin, Eeva koko ajan puhelimella ja toteaa "Väsyttää vähän". Päästään kotiin, vanhempi lapsi touhuaa ja ilakoi isänsä kanssa eikä äitiään huomioi.
Juuri tätä mietin itsekin. Tuo mies on vaan niin pirteän oloinen. Toisaalta sen ymmärtää ja nainenhan on sen "työn" tehnyt ja niin pieni vauva heillä on. Vielä toinen aktiivinen lapsi siihen lisäksi. Sen vuoksi tuon miehen pitäisi oppia hidastamaan tahtia. Itse ainakin miettisin voinko kuvata ja puhua jos toinen on uupunut. Nyt pitäisi miettiä äidin jaksamista, koska hän vastaa lapsista myös, kun isä on koulussa. Minusta tuo kuvaaminen oli sitten kyseessä minkälainen perhe vaan on vähän ikävää jos toinen ei jaksa. Lisäksi kuvaaminen synnytyksen jälkeen yms on vähän ikävää. Antoi toinen luvan tai ei. Siinä kuvataan ihmistä kuitenkin ns herkässä tilanteessa.
Ai oliko ihan väsynyt? Hänellä on aivan vastasyntynyt vauva, eiköhän kuka vain ole silloin väsynyt! Ja saa olla.
Tuli surullinen olo tuosta dokumentin nuoresta äidistä. Näyttää jo nyt uupuneelta ja puhuu opetettua mantraa. Sääliksi käy.