Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista)

https://www.savonlinnanseurakunta.fi/documents/475004/51967915/Ilmestys…

Tässä selitystekstien kanssa tuosta Ilmestyskirjan kohdasta. Ihan netistä, ei mikään vl-lähde.

Minua ei haittaa, jos aikuinen ihminen haluaa elää dokumentissa esiintyneiden ihmisten tavoin tai muillakaan elämäntavoilla. Jokainen saa itse valita ja toivonkin kaikkien löytävän sen oman onnellisen paikkansa. Ainoa minkä koen vääräksi on lasten ja nuorten henkinen painostaminen elää uskonyhteisön tmv. oikeaksi määriteltyä elämää. Eli he itse eivät siinä kohtaa mitenkään pysty hyväksymään toisenlaista valintaa, vaan hätäpäissään käytetään vähintään hengellistä väkivaltaa lasta tai nuorta kohtaan. Hengellistä väkivaltaa ei tunnisteta eikä ehkä halutakaan tunnistaa. Miksi ei voisi esim. kuunnella rauhassa mitä nuorella on sanottavaa ja keskustella miten ja miksi itse kokee oman elämäntavan oikeaksi ja myöntää tosiasia, että nuoruuteen nyt vain kuuluu eri asioiden kyseenalaistaminen ja niiden tutkiminen/kokeileminen ja kaikki eivät sitä omaa elämäntapaa tule kokemaan omakseen ja että jokaisella on vapaa tahto valita miten tämän elämänsä elää. Eikä niin, että mulkoillaan omalle lapselle tai kaverille, joka kokee eri tavoin, "puhutellaan" pätien omasta maailmankatsomuksesta, uhkaillaan miten käy sitä ja tätä jos tämän jätät, itketään ja voivotellaan oman valinnan tehneen kohtaloa lapselle/nuorelle suoraan. Ja sitten, jos heitä ulkopuolelta arvostellaan ollaan vaatimassa, että pitää saada rauhassa elää kukin omalla tavallaan, mutta itse ei kuitenkaan olla sitä suomassa omille läheisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen takiahan niitä lapsia hankitaan jotta lahkon jäsenmäärä kasvaisi.

Sama juttu muisuilla ja katolisilla.

Ja kuitenkaan lestadiolaisten määrä ei kasva vaan pysyy samana. Eli johtopäätös on se, että itse lapsena suurperheessä kasvaneet eivät todellakaan yleisesti ottaen halua altistaa omia lapsiaan samalle, vaan mieluummin lähtevät liikkeestä.

Lestadiolaisissa on myös naimattomaksi jääneitä naisia, joiden syy tähän on se, että eivät halua lapsentekokoneiksi. On aika ikävää, että pitää valita joko perheettömyys ja parisuhteettomuus tai sitten iso lauma lapsia.

Minä olen vl ja tarkoituksella jättäytynyt sinkuksi, koska en olisi kokenut jaksavani mahdollista suurta perhettä vielä parikymppisenä. Voi olla, että en mene koskaan naimisiin, pian en varmaan enää saisikaan lapsia, vaikka vielä haluaisinkin. Voit sääliä minua, jos haluat, mutta koen eläväni tosi onnellista elämää - teen mielenkiintoista asiantuntijatyötä, minulla on harrastuksia, jotka antavat minulle paljon, ystäviä ja sukulaisia ja tuttavia, joiden luona vierailen ja jotka kyläilevät minulla, matkustelen toisinaan ja sisustan kotiani kauniiksi.

En tiedä, olisinko vielä onnelisempi, jos minulla olisi parisuhde. Joskus sitä kaipaakin. Mutta koen että olen tässäkin tilanteessa ihan riittävän onnellinen

Kirjoitan tähän sivusta mitä ajatuksia mieleeni tuli. Minä en sääli sinua, mutta mietin miksi sinun olisi pitänyt heti suurperhe saada samantien kun olisit naimisiin mennyt. Ehkä se ero näkyy siinä, että jos joku ei uskova pari menee naimisiin niin voivat ehkäistä ja sitten myöhemmin saada lapsia tai sitten saavat vain yhden lapsen. Moni on töissä ja opiskelee ensin. Sitten jos uskova menee naimisiin joskus 20 v:n iässä niin pitää heti hyväksyä se, että on pian lapsia ja heitä tulee paljon. Siinä on näin eroa mihin sitoutuu. En itsekään voisi koskaan mennä tällä jälkimmäisellä "kaavalla" naimisiin. Mietin vaan jos itse olisit halunnut naimisiin ja lapsen niin on väärin jos et voi sitä toteuttaa jos et pysty siihen lestadiolaisten malliin. Sinun pitäisi silti saada mennä naimisiin omalla tavallasi ja aikataulullasi ja saada päättää saatko yhden lapsen vai et jos et suurperhettä halua. Tätä mietin.

Mulla oli joskus lestadiolainen naistyökaveri hoitoalalla. Hän oli naimaton 35-v. . Kysyin joskus hiljaisempana hetkenä, että eikö hän mennyt naimisiin siksi, ettei halunnut suurta perhettä. Hän ei vastannut mitään, mulkoili vain ikävästi.

On tuo kyllä äärettömän surullista. Että vaihtoehdot on se ettei ollenkaan parisuhdetta ennen vaihdevuosia tai sitten suurperhe. Oikeasti järkyttävää.

Miksi? Eikö ole paljon pahempiakin ihmiskohtaloita kuin se, että ei "saa" puolisoa - tai joissain tapauksessa "joudu" parisuhteeseen? Mieluummin olen yksin kuin huonossa suhteessa. Sellaisiakin on, ei se parisuhde-ja perhe-elämä välttämättä takaa onnellista loppuelämää

Niin no tietysti jos tavoitteena on saada elämä joka ei vastaa ihan pahimpia ihmiskohtaloita, niin sittenhän tavoite täyttyy noinkin. Minusta se on kuitenkin surullista että viedään ihmiseltä mahdollisuus onnelliseenkin parisuhteeseen noilla säännöillä. Ja näin ulkopuolisen silmin vielä aivan turhaan. Ihminen pakotetaan luopumaan niin suuresta kokemuksesta kuin rakkaussuhde, vain siksi että haluaisi itse määritellä perhekoon. Toki jos se halu elää yksin olisi lähtöisin itsestä niin ei se olisi surullista, mutta kun se vaatimus tulee ulkopuolelta, se on tyranniaa ja todella todella surullista. Ei voi oikein edes kuvailla miten kammottavalta tuo näin ulkopuolisena tuntuu.

Ihan turhaa energiankäyttöä. Tuo voivottelusi on ihan hukkaan heitettyä, ihminen, jota voivottelet, on ihan tyytyväinen itse ja jos kokisi rakkaussuhteen tärkeimmäksi, lähtisi sitä etsimään (kuten kaikki tiedämme, hyvän rakkaussuhteen löytäminen ei ole mikään helppo tehtävä ja automaatio kenellekään).

Tuo asenteesi on sama kuin lestadiolainen voivottelisi, miten surullista ja kammottavaa elämää elää ihminen, joka eilen kävi viihteellä.

Olen eri mieltä. Ei kyse ole vain tuosta henkilöstä, vaan ilmiöstä joka aiheuttaa turhaa yksinäisyyttä ja surua todennäköisesti tuhansille.

Olen sinkku vl. Kerropa mulle nyt sitten, että miten ratkaiset tämän ongelman. Miehiä ei ole vapaina, avioliitot solmitaan iäksi, usko on elämän kallein asia minulle.

Minä olen oppinut, että Jumala siunaa ja varjelee ja antaa aviopuolison, jos hyväksi katsoo ja minä tyydyn siihen sekä muuhun mitä olen saanut: uskon, hyviä ihmissuhteita, hyvän työn, kauniin kodin, riittävästi terveyttä, harrastuksia, rahaa, mielenrauhan ja onnea sekä koettelemuksia kuten jokainen meistä.

Oletko sinä sinkku siksi ettet halua lapsia? Jos olet sinkku siksi niin se on minusta nurinkurista. Jos taas olet sinkku siksi ettet vain ole löytänyt vielä lastesi isää niin ei tämä nyt liity sinuun mitenkään. Jatka odottelua.

Miksi "jatka odottelua"? Ärsyttää, kun yhteiskunnassa on tämä asenne niin vahvasti edelleen, että sinkkuus on jokin "välivaihe", ja että parisuhde/perhe on se mitä kaikkien pitäisi tavoitella.

Tässä tapauksessa se sinkkuus ei ole tavoitetila. Nämä naiset haluaisivat puolison, mutta eivät saa, koska vapaita vl-miehiä ei käytännössä ole tarpeeksi.

Kuinka moni ei vl nainen on sinkkuna tai epätyydyttävässä suhteessa, kun hyvää miestä ei löydy? Se on ihan yhtä surullista eikä hyvä suhde ole mikään automaatio kenellekään.

Ei, mutta on se nyt vähän helpompi löytää joku kun ei ole rajannut sitä mahdollista kumppania ihan pelkästään omaan kylään ja kirkkoon. Eikö tuosta seuraa jo geneettisiä sairauksiakin, jos ei koskaan ketään oteta yhteisön ulkopuolelta?

En minä halua jotain, joka on joku vaan puolison, jonka Jumala on minulle tarkoittanut ja Jumalan silmien edessä solmitaan avioliitto.

Ihan kuten Kangastiet sanoivat, että he ottavat vastaan heille siunattavat lapset, mutta tyytyvät siihenkin, jos se jää näihin kahteen. Samoin minä olen tyytynyt siihen, ettei minulle ole siunattu puolisoa. Ja minä osaan itse tyytyä osaani ja viettää hyvää elämää ja nauttia siitä silti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen takiahan niitä lapsia hankitaan jotta lahkon jäsenmäärä kasvaisi.

Sama juttu muisuilla ja katolisilla.

Ja kuitenkaan lestadiolaisten määrä ei kasva vaan pysyy samana. Eli johtopäätös on se, että itse lapsena suurperheessä kasvaneet eivät todellakaan yleisesti ottaen halua altistaa omia lapsiaan samalle, vaan mieluummin lähtevät liikkeestä.

Lestadiolaisissa on myös naimattomaksi jääneitä naisia, joiden syy tähän on se, että eivät halua lapsentekokoneiksi. On aika ikävää, että pitää valita joko perheettömyys ja parisuhteettomuus tai sitten iso lauma lapsia.

Minä olen vl ja tarkoituksella jättäytynyt sinkuksi, koska en olisi kokenut jaksavani mahdollista suurta perhettä vielä parikymppisenä. Voi olla, että en mene koskaan naimisiin, pian en varmaan enää saisikaan lapsia, vaikka vielä haluaisinkin. Voit sääliä minua, jos haluat, mutta koen eläväni tosi onnellista elämää - teen mielenkiintoista asiantuntijatyötä, minulla on harrastuksia, jotka antavat minulle paljon, ystäviä ja sukulaisia ja tuttavia, joiden luona vierailen ja jotka kyläilevät minulla, matkustelen toisinaan ja sisustan kotiani kauniiksi.

En tiedä, olisinko vielä onnelisempi, jos minulla olisi parisuhde. Joskus sitä kaipaakin. Mutta koen että olen tässäkin tilanteessa ihan riittävän onnellinen

Kirjoitan tähän sivusta mitä ajatuksia mieleeni tuli. Minä en sääli sinua, mutta mietin miksi sinun olisi pitänyt heti suurperhe saada samantien kun olisit naimisiin mennyt. Ehkä se ero näkyy siinä, että jos joku ei uskova pari menee naimisiin niin voivat ehkäistä ja sitten myöhemmin saada lapsia tai sitten saavat vain yhden lapsen. Moni on töissä ja opiskelee ensin. Sitten jos uskova menee naimisiin joskus 20 v:n iässä niin pitää heti hyväksyä se, että on pian lapsia ja heitä tulee paljon. Siinä on näin eroa mihin sitoutuu. En itsekään voisi koskaan mennä tällä jälkimmäisellä "kaavalla" naimisiin. Mietin vaan jos itse olisit halunnut naimisiin ja lapsen niin on väärin jos et voi sitä toteuttaa jos et pysty siihen lestadiolaisten malliin. Sinun pitäisi silti saada mennä naimisiin omalla tavallasi ja aikataulullasi ja saada päättää saatko yhden lapsen vai et jos et suurperhettä halua. Tätä mietin.

Mulla oli joskus lestadiolainen naistyökaveri hoitoalalla. Hän oli naimaton 35-v. . Kysyin joskus hiljaisempana hetkenä, että eikö hän mennyt naimisiin siksi, ettei halunnut suurta perhettä. Hän ei vastannut mitään, mulkoili vain ikävästi.

On tuo kyllä äärettömän surullista. Että vaihtoehdot on se ettei ollenkaan parisuhdetta ennen vaihdevuosia tai sitten suurperhe. Oikeasti järkyttävää.

Miksi? Eikö ole paljon pahempiakin ihmiskohtaloita kuin se, että ei "saa" puolisoa - tai joissain tapauksessa "joudu" parisuhteeseen? Mieluummin olen yksin kuin huonossa suhteessa. Sellaisiakin on, ei se parisuhde-ja perhe-elämä välttämättä takaa onnellista loppuelämää

Niin no tietysti jos tavoitteena on saada elämä joka ei vastaa ihan pahimpia ihmiskohtaloita, niin sittenhän tavoite täyttyy noinkin. Minusta se on kuitenkin surullista että viedään ihmiseltä mahdollisuus onnelliseenkin parisuhteeseen noilla säännöillä. Ja näin ulkopuolisen silmin vielä aivan turhaan. Ihminen pakotetaan luopumaan niin suuresta kokemuksesta kuin rakkaussuhde, vain siksi että haluaisi itse määritellä perhekoon. Toki jos se halu elää yksin olisi lähtöisin itsestä niin ei se olisi surullista, mutta kun se vaatimus tulee ulkopuolelta, se on tyranniaa ja todella todella surullista. Ei voi oikein edes kuvailla miten kammottavalta tuo näin ulkopuolisena tuntuu.

Ihan turhaa energiankäyttöä. Tuo voivottelusi on ihan hukkaan heitettyä, ihminen, jota voivottelet, on ihan tyytyväinen itse ja jos kokisi rakkaussuhteen tärkeimmäksi, lähtisi sitä etsimään (kuten kaikki tiedämme, hyvän rakkaussuhteen löytäminen ei ole mikään helppo tehtävä ja automaatio kenellekään).

Tuo asenteesi on sama kuin lestadiolainen voivottelisi, miten surullista ja kammottavaa elämää elää ihminen, joka eilen kävi viihteellä.

Olen eri mieltä. Ei kyse ole vain tuosta henkilöstä, vaan ilmiöstä joka aiheuttaa turhaa yksinäisyyttä ja surua todennäköisesti tuhansille.

Olen sinkku vl. Kerropa mulle nyt sitten, että miten ratkaiset tämän ongelman. Miehiä ei ole vapaina, avioliitot solmitaan iäksi, usko on elämän kallein asia minulle.

Minä olen oppinut, että Jumala siunaa ja varjelee ja antaa aviopuolison, jos hyväksi katsoo ja minä tyydyn siihen sekä muuhun mitä olen saanut: uskon, hyviä ihmissuhteita, hyvän työn, kauniin kodin, riittävästi terveyttä, harrastuksia, rahaa, mielenrauhan ja onnea sekä koettelemuksia kuten jokainen meistä.

Oletko sinä sinkku siksi ettet halua lapsia? Jos olet sinkku siksi niin se on minusta nurinkurista. Jos taas olet sinkku siksi ettet vain ole löytänyt vielä lastesi isää niin ei tämä nyt liity sinuun mitenkään. Jatka odottelua.

Miksi "jatka odottelua"? Ärsyttää, kun yhteiskunnassa on tämä asenne niin vahvasti edelleen, että sinkkuus on jokin "välivaihe", ja että parisuhde/perhe on se mitä kaikkien pitäisi tavoitella.

Tässä tapauksessa se sinkkuus ei ole tavoitetila. Nämä naiset haluaisivat puolison, mutta eivät saa, koska vapaita vl-miehiä ei käytännössä ole tarpeeksi.

Kuinka moni ei vl nainen on sinkkuna tai epätyydyttävässä suhteessa, kun hyvää miestä ei löydy? Se on ihan yhtä surullista eikä hyvä suhde ole mikään automaatio kenellekään.

Ei, mutta on se nyt vähän helpompi löytää joku kun ei ole rajannut sitä mahdollista kumppania ihan pelkästään omaan kylään ja kirkkoon. Eikö tuosta seuraa jo geneettisiä sairauksiakin, jos ei koskaan ketään oteta yhteisön ulkopuolelta?

Ei seuraa. Vl-porukkaa on kymmeniä tuhansia ja liike on saanut alkunsa vasta 1800-luvulla. Sen rajat ei ole ikinä olleet muuttumattomat, vaan ihmisiä on lähtenyt ja heitä on tullut ulkopuolelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä eräs etäisyyttä yhteisöön ottanut vl.

Katsoin dokkarin. Pariskunta oli valoisa ja ihanan oloinen, dokumentti oli kiva. Tuli mieleen, että tuossa vaiheessa on vielä helppoa ajatella että ottaa kaikki lapset vastaan; silloin ei välttämättä ole, kun on monta pientä ja mahdollinen uusi raskaus on vaikea. Toki eiväthän hekään sanoneet, että se on helppoa, mutta tulipahan vain mieleen.

On myös totta, ettei tavallaan ole sääntöjä. Mutta tavallaan kuitenkin on. Ja on aika karuakin, että joku täysin ulkopuolella henkilö voi puuttua siihen, miten elämääsi elät. Ehkä voisi ajatella, että sääntöjä ei ole niille, jotka eivät koe vetoa ihan sinänsä normaaleihin, mutta maallisina, jopa synniksi katsottaviin asioihin. Ne, jotka ovat liberaalimpia, kuulevat varmasti hyvinkin paljon siitä, mikä on tai ei ole sopivaa. Usko on kuitenkin omakohtainen asia, eikä uskon pitäisi olla jotain teoilla suorittamista. Tämä on ristiriitaista.

Nykyään monessa vl-kodissa myös on tv, vaikka sen paikka ruukaa olla muualla kuin olohuoneessa.

Mutta kaikkiin uskonntoihin sisältyy oppeja ja kehotuksia siitä, että miten uskon näkökulmasta olisi hyvä ihmisen elää. Jos on siis karua elää jonkin opin mukaan, sitten maailman kaikki johonkin uskontoon kuuluvat elävät karulla tavalla. Okei, voit olla sitä mieltä, kyllähän sitä joissakin asioissa voi varmaan sanoa karuksikin, sillä ei uskon mukaan eläminen ole aina helppoa. Joskin siitä myös usein saakin paljon.

Ja häh, ei ole tv:ta vl-kodeissa, suurimmassa osassa ainakaan. Niitä ohjelmia katsotaan muilta laitteilta, jos katsotaan (ja siinä ei ole mitään erikoista, vl:tkin nykyään ajattelevat, että koska se tv on käytännössä nyt puhelimessa, on entistä tärkeämpi tarkkailla sitä, jos jokin ohjelma tms. Tuntuu haitalliselta uskolle)

En oikein käsitä, mitä nämä ihmiset saavat, jotka kirjoittavat tänne täysiä epätotuuksia ihan kuin faktoina töksäyttämällä. Yleistäviä kommentteja ilman perusteluja, tosi ärsyttävää lukea ihan sen takia, kun halutaan nyt vain levittää disinformaatiota

Kyllä, jokaisella uskonnolla on tietyt painotuksensa ja sääntönsä. Enhän minä missään sanonut, että vl:n tapa elää on karu. Kannattaa lukea viesti uudelleen, varmasti ajattelevana ihmisenä saat kiinni langan päästä.

Suosittelen myös muistamaan, että sinun lähipiriissäsi joku asia on tietyllä tavalla, ei ole synonyymi sille että asiaa ei ole olemassa. Se, että jonkun asian olemassaolo ilmiönä kielletään, on disinformaatiota pahimmillaan.

No, en sitten itsekään ymmärrä, miten voit sanoa että useimmissa vl-kodeissa on tv. Olisit muotoillut vaikka että tietämissäsi vl-kodeissa on tv.

Joo, oli kyllä huonosti muotoiltu. Anteeksi, en halunnut pahoittaa kenenkään mieltä.

Voi, ei se mitään! Vastasin itsekin aika kärkkäästi, pahoittelut siitä! Mukavaa päivää sinulle!

Arvo ja sääntö. Arvo on oma ja yksityinen. Säännöksi se muuttuu, kun yhteisö seuraa, noudatatko yhteistä arvoa ja sen rikkomisesta seuraa negatiivista palautetta yhteisöltä.

Eivät katoliset opeta, että kaikki muut ovat matkalla kadotukseen. Kirkoilla on ekumeenista yhteistyötä.

Vain lahkot, kuten vl, opettavat, että vain heillä on oikea usko. Vl on lahko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lyhyesti sanottuna sinkkunaisten tilanne on surkea. Esimerkiksi kolmekymppisiä vl-sinkkumiehiä ei juuri ole, naisia taas vaikka kuinka paljon.

Käytännössä sinkkunaisten pariutuminen tuossa iässä vaatisi puolison hakua yhteisön ulkopuolelta. Sitä taas ei pidetä hyvänä asiana, joten käytännössä kolmekymppinen sinkkunainen on tuomittu olemaan yksin.

Luulisi että joku muukin uskovainen kävisi kuin lestadiolainen. Uskovaisiahan maailmassa riittää. Liiaksikin jos minulta kysytään. Esim. katolilaisethan uskoo hyvin samalla tavoin. Että lapsia tulee jne.

Eiköhän jokainen saa pitää rimansa missä haluaa ja jos joku muu kävisi yhtä hyvin, se olisi ilmiö, jota nyt ei ole. Naiset pysyvät mielummin naimattomina, koska puoliso nähdään Jumalan lahjana kuten lapsetkin ja yksi oleellisen tärkeä tehtävä puolisolle on olla läheisin ns. saattomies. Sitä tehtävää voi hoitaa vain samoin uskova.

No se oli vinkki, ei moite. Kannattaisi tehdä joku Irlannin matka. Kuinka tarkkaan siis pitää uskoa samoin? Eikö nyt riitä että on yhteinen usko ja sama tapa toteuttaa uskoa? Lapset otetaan vastaan jne. Pitääkö tunnustaa joku Lars Leevi? Uskotteko te siis oikeasti että esim. kaikki maailman katolilaiset, joiden usko eroaa teidän uskosta lähinnä nyansseilla, ei pääse taivaaseen?

Ei katolilainen ja vl ole sama usko.

Te siis ihan oikeasti uskotte että kaikki maailman miljardit ihmiset joutuu kadotukseen ja vain ne mitä 400 000? oikein uskovaa lestadiolaista pääsee iänkaikkiseen taivaaseen? Mikä paskapää Jumala tekisi tuollaista? Mitä mahdollisuuksia jollakin paragualaisella pikkutytöllä vaikka olisi kuulla teidän Lars Leevistä? Jumala siis ensin itse synnyttelee lapsia pitkin poikin maailmaa muualle kuin Pohjois-Pohjanmaalle ja sitten laittaa ne kadotukseen kun ne ei kuule Lars Leevistä koko ikänään? Kiero Jumala.

Oon ite 30v ex-vl, lähtenyt liikkeestä 10v sitten, ja vertailin kokemuksia vastikään liikkeestä lähteneen parikymppisen kanssa. Hänen mukaansa nykyään ehkäisyä käytetään, mutta siitä ei julkisesti puhuta. Ehkä pitää odottaa että hänen ikäisensä ovat valtaosana puhujissa ja muissa vaikuttajissa, että asian voi julkisestikin hyväksyä.

Nuori nainen painottanut monestikin, että viihtyy kropassaan nimenomaan parhaiten, kun on raskaana. En tiedä mutta jotenkin tuli opitun mantran tunne tuosta. Anemiaa jne.

Vierailija kirjoitti:

Nämä puheet "olemme ihan tavallisia" on sormet korvissa hokemista, ettei vaan huomaisikaan mitä todellisuuteen oikeasti kuuluu.  Kaksoistandardi puheissa ja käytöksessä ulospäin ja omien keskuudessa.  Koko ajan pitää sovittaa puheensa niin, ettei kärähdä vääristä mielipiteistä ja se näkyy sulkeutuneena katseena ja pälyilynä.  Tämä mielipideilmaston skannaus on sitä, mitä he kuvaavat J-malan tahdon mukaan elämiseksi "uskovaisena minä en halua", kun pitää kieltää itsensä, ettei tule yhteisössä sanomista.  On helppo sanoa, että lähde sitten pois yhteisöstä, jos et tunne voivasi elää niin, mutta ei se varmasti helppoa ole, kun on pienet lapset, muu suku ja kaikki siihen astiset ystävät siellä.  Vaatii älytöntä psyykkistä vahvuutta lähteä, joten on helpompi tukahduttaa itsensä ja hokea noita yhteisön totuuksia ominaan.

Sitä aivopesua tämä on, eivät vaan ehkä itse edes tajua sitä.

Vierailija kirjoitti:

Oon ite 30v ex-vl, lähtenyt liikkeestä 10v sitten, ja vertailin kokemuksia vastikään liikkeestä lähteneen parikymppisen kanssa. Hänen mukaansa nykyään ehkäisyä käytetään, mutta siitä ei julkisesti puhuta. Ehkä pitää odottaa että hänen ikäisensä ovat valtaosana puhujissa ja muissa vaikuttajissa, että asian voi julkisestikin hyväksyä.

Mä olen myös havainnut, että muutoksia on tapahtunut. Samoin meikkaamista (aika kevyttä) esiintyy, koulussa osallistutaan enemmän myös sellaiseen, mikä aikaisemmin oli täysin no-no.

Miksi muuten lestadiolaisia toimii politiikassakin ja miksi yritätte vaikuttaa asioihin kuten aborttioikeus, homojen oikeudet tms. Jos me kaikki muut nyt joka tapauksessa ollaan menossa kadotukseen niin onko tuolla hevon huilun väliä jos me abortoidaan niitä joka tapauksessa kadotukseen meneviä lapsiamme tai ollaan naispareja tai miespareja tai vaihdellaan sukupuolia?

Vierailija kirjoitti:

Nuori nainen painottanut monestikin, että viihtyy kropassaan nimenomaan parhaiten, kun on raskaana. En tiedä mutta jotenkin tuli opitun mantran tunne tuosta. Anemiaa jne.

Osalle kropan muutokset on vaikeita, osa kokee ne niin kuin dokkarin nainen.

Nää on lapsesta asti opetettu siihen että tulee raskauksia ja lapsia. Häitä aletaan suunnittelemaan jo alakoulussa ja haaveillaan niistä. Kai se nyt sitten 18-vuotiaana tuntuu ihan omalta ajatukselta mennä naimisiin ja saada heti ensimmäinen lapsi. Aivopesty pikkulapsesta asti siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuori nainen painottanut monestikin, että viihtyy kropassaan nimenomaan parhaiten, kun on raskaana. En tiedä mutta jotenkin tuli opitun mantran tunne tuosta. Anemiaa jne.

Osalle kropan muutokset on vaikeita, osa kokee ne niin kuin dokkarin nainen.

No totta mutta kyllähän raskaus nyt aina tuo kroppaan rasitetta ja ikäviäkin muutoksia vaikkei sairaus olekaan. Väsymystä, pahounvountia, anemiaa jne. Ei se nyt oman kokemukseni mukaan mikään hirvittävän upea olotila ole.

Onnistuisiko tälläinen keskustelu muslimeista, joita on maassamme jo aimoannos. Pelkään että tukittaisiin suut jo parista lauseesta. 😬 Ovatko maamme lestadiolaiset siis vapaata riistaa😬

Vierailija kirjoitti:

Eivät katoliset opeta, että kaikki muut ovat matkalla kadotukseen. Kirkoilla on ekumeenista yhteistyötä.

Vain lahkot, kuten vl, opettavat, että vain heillä on oikea usko. Vl on lahko.

Juuri näin. Tämä on se tärkein ja vakavin ja ahdistavin asia! Sen rinnalla telkkarit ja tanssit ovat pientä.

Vierailija kirjoitti:

Onnistuisiko tälläinen keskustelu muslimeista, joita on maassamme jo aimoannos. Pelkään että tukittaisiin suut jo parista lauseesta. 😬 Ovatko maamme lestadiolaiset siis vapaata riistaa😬

Millainen keskustelu? Tässä on ihan asiallisia kysymyksiä esitetty. Se että te koette sen loukkaavaksi että kysymyksiin ei ole mitään järkeviä vastauksia ei tee niistä loukkaavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on paljon lestadiolaisia suvussa vaikkei meidän perhe olekaan.

En voi kuin ihmetellä mistä kumpuaa tämä viha heitä kohtaan. Ovathan he erilaisia vakaumuksensa takia, mutta tuntuu ettei mitään muuta ryhmää vihata yhtä paljon.

Ainakaan minulle ei ole kukaan lesta koskaan uskoaan tuputtanut, eli luulen ettei se siitä johdu.

Ei minua liikuta se jos he uskovat yksin pääsevänsä taivaaseen. Tuskin heitäkään minun uskomukseni liikuttaa.

Erilaisia ihmisiä inhotaan, varsinkin jos ovat valtaväestöä onnellisempia.

Ja teloitettiinhan se Jeesuskin aikoinaan. Varmasti uskovaisetkin pyrittäisiin nykyäänkin hävittämään yhteiskunnasta aika nopeasti, jos vain lainsäädäntö sen sallisi. Nyt se on kielletty, joten pitää tyytyä vain vihaamaan.

En minä ainakaan vihaa näitä ihmisiä, mutta en vain voi arvostaa ketään, joka haluaa uskoa lähes koko maailman (itseään ja läheisiään lukuunottamatta tietenkin) joutuvan kuoleman jälkeen johonkin ikuiseen kärsimykseen. Ja tämä siis riippumatta siitä, onko tämä väärään uskontoon kuuluva ihminen vaikka lapsi tai muuten vain hyvä ihminen. Minä en tällaiseen Jumalaan haluaisi uskoa.

Et sitten arvosta kristinuskoa, koska niin kristinusko opettaa. Jos uskot kristinuskon oppeihin, enemmistö maailman ihmisistä on oppiesi mukaan matkalla kadotukseen.

En arvostakaan, sama ongelma on kaikissa uskonnoissa. Ja lestadiolaisuushan on kristinuskon alahaara.