Lue keskustelun säännöt.
Mies syyllistää eikä hyväksy pakkeja. Mitä teen? Ahdistava tilanne
27.01.2023 |
Mulla oli pari kuukautta sitten juttua yhden miehen kanssa, kunnes selvis että hänen edellinen parisuhde ei ollutkaan niin loppuun käsitelty kuin hän antoi ymmärtää. Olemme myös työkavereita, joten asia on hankalampi. Sanoin n. 3vk sitten hänelle, että en halua hänen kanssaan mitään ennen kuin hän on selvittänyt asiansa. Hän reagoi siihen asiallisesti. Eilen illalla hän kuitenkin lähetti pitkän viestin jossa kysyi että onko nyt näin että meidän juttu on ohi yms. Pitkä mutta ihan asiallinen viesti. Vastasin että olen mennyt jo elämässä eteenpäin, enkä ajattele hänestä mitään pahaa, ja juttu on ohi. Siis täysin asiallisesti vastasin.
Sitten hän lähetti suunnilleen näin: Miten v*tussa sä voit sanoa mulle mitään tollasta? Jos sä oisit oikeesti tuntenu sillai niinku sanoit, et vois antaa vaan olla. Tiedä se että sä puhuit pskaa kun taas mä annoin sulle kaiken. Mitä v*ttua? Mä latasin kaiken sun takias. Et v*ttu oo tosissas. Mä rakastuin suhun vaikken sitä halunnut, mä pelasin ihan kaiken sun takias ja nyt sä ite perut ihan kaiken sen mitä sanoit päin mun naamaa. En anna sulle ikinä tätä anteeks, oisit voinu v*ttu vähän paremmin perustella. Tiedätkö sä tyttö yhtään millä korteilla mä pelasin? Onko sulla mitään käryä mitä mä laitoin tähän peliin?
Vastasin sitten tuohon, että sairasta syyttelyä ja että olen pettynyt siihen kuinka hän päätti syyllistää minua noin. Sanoin myös, että en halua olla minkäänlaisissa yhteyksissä. Nyt kuitenkin ahdistaa, kun tuli niin paha tunne tuosta hänen viestistään. Hänestä tuli jo aikaisemmin sellainen olo, että hän on kontrolloiva ja päällekäyvä. Mitä jos hän alkaa töissä käyttäytyä epäasiallisesti? Ei nähdä onneksi kahdestaan siellä kovin usein. Todella inhottava tilanne ja kaduttaa hirveästi että edes alunperin ajauduin hänen seuraansa.
Kommentit (381)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sanoit hänelle "3vk sitten, että en halua hänen kanssaan mitään ennen kuin hän on selvittänyt asiansa" sehän tarkoittaa, että odotat kunnes hän on selvittänyt entiset jutut, jonka jälkeen olet valmis katsomaan yhteistä tulevaisuutta.
Onhan tuo aikamoinen äkkikäännös, jos yhtäkkiä ilmoitatkin että juttu on täysin ohi ja olet jo mennyt eteenpäin (tulee mielikuva että ehkä jopa uuden miehen kanssa).
Ymmärrän että mies on pettynyt, jos on kiireellä hoitanut entiset jutut loppuun jotta pääsette aloittamaan puhtaalta pöydältä, niin kuin itse kehotit. Mielestäni johdit miestä harhaan.
Tämä. Miksi et sanonut alun perin että suhde ohi? Vaan annoit ymmärtää että jäät odottamaan häntä.
Kuinka paljon tuo mies itse antoi aloittajalle tilannetiedoitusta siitä, missä mennään, sen jälkeen, kun hän 3vk aikaisemmin oli aloittajalta saanut tuon ilmoituksen, ettei mitään ole luvassa ennenkuin entiset asiat on selvitetty ?
Jos itse vaikenet koko 3vk siitä missä mennään etkä muutenkaan vaivaudu pitämään ajan tasalla, niin on ihan omissa harhoissasi, että toinen auliisti odottaa moista onnen autuaan tietämättömänä siitä missä edes mennään.
Kyllä aika monikin tekee omat johtopäätöksensä ja suuntaa ihan oikeutetusti katseensa paremmille vesille jättäen tuommoiset "miehet" omaan arvoonsa, aivan kuten hekin ovat tehneet tilannetiedoittamattomuudellaan sen 3vk.
Mies antoi tilannetiedotusta sen verran, että päivä sen jälkeen kun nähtiin viimeisen kerran ja laitoin jutun poikki, hän laittoi viestiä että anteeksi kun lähti ns. ovet paukkuen luotani pois ja että hän ei pysty minua unohtamaan eikä aio unohtaa tms. Ja viikko sitten hän lähetti viestin että ero tapahtui nyt ja peilistä katsoo uusi ihminen jne. Vastasin, että hyvä homma, nyt pääset jatkamaan elämässä eteenpäin. Toki olisi ehkä pitänyt lisätä vielä että minä en siihen elämään kuulu, mutta tuo sama syyttely olisi ollut edessä joka tapauksessa. Muuta viestittelyä ei ole ollut.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sanoit hänelle "3vk sitten, että en halua hänen kanssaan mitään ennen kuin hän on selvittänyt asiansa" sehän tarkoittaa, että odotat kunnes hän on selvittänyt entiset jutut, jonka jälkeen olet valmis katsomaan yhteistä tulevaisuutta.
Onhan tuo aikamoinen äkkikäännös, jos yhtäkkiä ilmoitatkin että juttu on täysin ohi ja olet jo mennyt eteenpäin (tulee mielikuva että ehkä jopa uuden miehen kanssa).
Ymmärrän että mies on pettynyt, jos on kiireellä hoitanut entiset jutut loppuun jotta pääsette aloittamaan puhtaalta pöydältä, niin kuin itse kehotit. Mielestäni johdit miestä harhaan.
Näin minäkin tämän ymmärsin. Asiaa voi miettiä omalta kannalta. Olisin eroamassa miehestäni ja uusi asunto etsinnässä sekä prosessit käynnissä huoltajuussopimusten ja omaisuuden jaon suhteen. Välit ex-kumppaniin ok ja olisi sovittu, että hoidetaan erillemuutot ynnä muut sillä lailla hissukseen, että lapsetkin ehtii sopeutua. Näin itse asiassa juuri erosinkin, asuimme eron jälkeen vielä vuoden yhdessä, omissa makkareissamme.
Noh, tapaisin ja ihastuisin sitten ihmiseen, jota kuvio hieman epäilyttäisi. Hän ilmoittaisi hetken tapailtuamme, että se on sillä lailla, että homma ei jatku ennen kuin entiset kuviot on selvät. Miettisin, ottaisin riskin, että haluan kyllä katsoa tämän homman loppuun, koska tunteita on jne jne. Kamat kasaan, muutto erilleen, lapsille muutokset tuli hieman aiottua nopeammin ja voi olla että uuden asunnon suhteen ym joutui hieman tinkimään kun aikataulu kiristyi äkillisesti. Sitten, vain kolme viikkoa ultimatumin esittämisestä, uusi liekki ilmottaisikin, että ehti jo mennä eteenpäin ja kiitos, mutta tämä oli tässä.
Saattaisihan se vähän sylettää.
Hei alaspäin peukuttajat, kertokaa ihmeessä jos teillä on joku hyvä ehdotus kuinka tuollaisia tilanteita pitäisi hoitaa!
Vain 1 keino: Ei koskaan edes lähtemällä (/vastuuttomasti "päätymällä" hih) tuollaisiin tilanteisiin.
Ihmiset eroaa, tämä pitää ensin hyväksyä, vaikkei juuri itse koskaan aikoisikaan erota. Ihmiset eroaa myös hyvissä väleissä ja vastuullisesti, koska kaikki ero ei aina ole jommalle kummalle osapuolelle maailmanloppu. Uusia suhteitakin saa varmaan erottuaan aloittaa kun ei eletä kuitenkaan Pakistanissa. Mitä jos olet eroprosessissa ja ihastut. Kuinka toimisitte te ketkä aina olette tilanteessa kuin tilanteessa sen tasalla?
Hyvä oman elämänsä kapteeni/kuski selviää tilanteista, joihin taitava kuski ei koskaan edes ajaudu/joudu.
Toivottavasti alaspeukuttajista itkijäutelijauli on kokematon teinixx ja/tai muuten vaan yksinkertainen debiili.
Laitat ukon numeron estoon ja poistat yhteystiedot 👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sanoit hänelle "3vk sitten, että en halua hänen kanssaan mitään ennen kuin hän on selvittänyt asiansa" sehän tarkoittaa, että odotat kunnes hän on selvittänyt entiset jutut, jonka jälkeen olet valmis katsomaan yhteistä tulevaisuutta.
Onhan tuo aikamoinen äkkikäännös, jos yhtäkkiä ilmoitatkin että juttu on täysin ohi ja olet jo mennyt eteenpäin (tulee mielikuva että ehkä jopa uuden miehen kanssa).
Ymmärrän että mies on pettynyt, jos on kiireellä hoitanut entiset jutut loppuun jotta pääsette aloittamaan puhtaalta pöydältä, niin kuin itse kehotit. Mielestäni johdit miestä harhaan.
Näin minäkin tämän ymmärsin. Asiaa voi miettiä omalta kannalta. Olisin eroamassa miehestäni ja uusi asunto etsinnässä sekä prosessit käynnissä huoltajuussopimusten ja omaisuuden jaon suhteen. Välit ex-kumppaniin ok ja olisi sovittu, että hoidetaan erillemuutot ynnä muut sillä lailla hissukseen, että lapsetkin ehtii sopeutua. Näin itse asiassa juuri erosinkin, asuimme eron jälkeen vielä vuoden yhdessä, omissa makkareissamme.
Noh, tapaisin ja ihastuisin sitten ihmiseen, jota kuvio hieman epäilyttäisi. Hän ilmoittaisi hetken tapailtuamme, että se on sillä lailla, että homma ei jatku ennen kuin entiset kuviot on selvät. Miettisin, ottaisin riskin, että haluan kyllä katsoa tämän homman loppuun, koska tunteita on jne jne. Kamat kasaan, muutto erilleen, lapsille muutokset tuli hieman aiottua nopeammin ja voi olla että uuden asunnon suhteen ym joutui hieman tinkimään kun aikataulu kiristyi äkillisesti. Sitten, vain kolme viikkoa ultimatumin esittämisestä, uusi liekki ilmottaisikin, että ehti jo mennä eteenpäin ja kiitos, mutta tämä oli tässä.
Saattaisihan se vähän sylettää.
Hei alaspäin peukuttajat, kertokaa ihmeessä jos teillä on joku hyvä ehdotus kuinka tuollaisia tilanteita pitäisi hoitaa!
Vain 1 keino: Ei koskaan edes lähtemällä (/vastuuttomasti "päätymällä" hih) tuollaisiin tilanteisiin.
Ihmiset eroaa, tämä pitää ensin hyväksyä, vaikkei juuri itse koskaan aikoisikaan erota. Ihmiset eroaa myös hyvissä väleissä ja vastuullisesti, koska kaikki ero ei aina ole jommalle kummalle osapuolelle maailmanloppu. Uusia suhteitakin saa varmaan erottuaan aloittaa kun ei eletä kuitenkaan Pakistanissa. Mitä jos olet eroprosessissa ja ihastut. Kuinka toimisitte te ketkä aina olette tilanteessa kuin tilanteessa sen tasalla?
Hyvä oman elämänsä kapteeni/kuski selviää tilanteista, joihin taitava kuski ei koskaan edes ajaudu/joudu.
Toivottavasti alaspeukuttajista itkijäutelijauli on kokematon teinixx ja/tai muuten vaan yksinkertainen debiili.
Päin vastoin. Aikuinen ihminen, jolla on kertynyt elämänkokemusta aika monen ystävän ja sisaruksen kokemusten kautta. Joka ikinen tässä keskustelussa yhtä vihaista viestiä suhteettomasti paisutteleva on eroa hysteerisesti pelkäävä, todennäköisesti miehen lompakosta elintasonsa saava, vaimo -tai vaihtoehtoisesti yksinäinen mies, jonka mielestä 'jännämiehillä' on naisia kahden käden sormien verran ja 'kunnollinen' mies jää aina nuolemaan näppejään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olis hyvä puhua hänen kanssaan. Pahinta mitä voi tehdä on yrittää ghostata häntä. Silloin olet ongelmissa.
Sekopään kanssa ei kannata olla missään yhteyksissä. Tuollaiset kuumakallet saavat vain bensaa liekkeihinsä jos niille vastaa. Ap on jo tehnyt selväksi että tämä oli tässä, lisäselityksiä hän ei ole velkaa.
Minulla on kyllä vähän toisenlaista kokemusta. Nimenomaan se ghostaaminen heitti bensaa liekkeihin sillä tavalla että myöhemmin hän sai ghostaamisen seurauksena syyttää kunnianloukkauksesta ja identiteetti varkaudesta, joka taas oli kohtuuton ja johtaa siihen pahimpaan. Asioista kannattaa ehdottomasti puhua, jokainen ymmärtää että ei mennyt niinkuin piti ja sitten on hyvä erota hyvissä väleissä. Ei se uhri hakkaamalla toivu jos toinen jalka on jo poikki.
Ap ei ole ghostannut vaan kertonut miehelle että juttu on ohi. Montako vuotta ap on velvollinen setvimään miehen tunteita ja selittämään hänelle bänksien syitä? Mies on vastuussa omista tunteistaan ja toiminnastaan, ei ap.
Ei vuosia vaan heti pikimmiten. Jokainen ymmärtää että toista ei voi vangita suhteeseen, mutta puhuminen on sekä reilua, että tuo myös arvokkuutta ap lle itselleen.
Ap ja mieshän ovat puhuneet. Tämä on käynyt ilmi ketjusta jo useampaan kertaan. Tietynlaisten kuumakallejen kanssa ei vaan voi puhua asiallisesti ja silloin pitää jättää asia sikseen.
Jos näin niin olen samaa mieltä, moni tai useimmiten se tapahtuu kuitenkin liian nopeasti ja pienestä helposti yli päästävästä ongelmasta onkin tullut oikeusriita,eikä sekään ole auttanut.
En ole se jota lainaat, mutta mikä tapahtuu useimmiten liian nopeasti?
Pienellä kynnyksellä se että ghostataan. Jo jopa samantien kun ei miellytä. Se on pahinta. Ihan eri asia jos on yritetty puhua ja silti jatkaa ja jatkaa.
Eiköhän ihminen ole ihan itse omalla käytöksellään aiheuttanut sen, että toista ei enää kiinnostakaan. Turhaa syyttää ketään muuta. Ei kenelläkään ole mitään velvollisuutta jatkaa tuolla tavalla käyttäytyvän ihmisen kanssa yhtään mitään.
Ei ole velvollisuutta ei. Mutta jos joutuu ghostaamisen seurauksena vainotuksi ja kaltoin kohdelluksi on hyvä katsoa peiliin tekikö jotain väärin.
Semmoset syyllistämiset sieltä.
Vainoaminen tai kaltoinkohtelu ei todellakaan ole kenenkään muun kuin näitä tekevän syytä. Normaali ihminen ei ala vainoamaan tai kaktoinkohdella ketään pakkien takia tai sen takia että toinen ei halua olla tekemisissä hänen kanssaan.
Voihan sitä olla tuota mieltä. Sillä tavallahan voi kiusata vaikka niin kauan että tappaa toisen. Onko ghostaaja sittenkin niin kylmä ettei myönnä syyllisyyttä.
Nyt ghostaaja on sinusta syypää jo omaan murhaansa? Hakeudu ihminen pikaisesti hoitoon, olet pahasti harhainen kävelevä aikapommi.
Omaan? Ei vaan ghostatun. Jossain vaiheessa kun se menee jo käräjöintiin, eikä syytteet ole kohtuullisia ghostattu päätyy itsemurhaan. Sitä voi ghostattu ajatella että se on häntä vastaan erittäin harkiten suunniteltu murha. Ajaa tilanteeseen josta ei ikinä voi selvitä. Näin ajattelin itse. Kyllä minä ainakin koin sen minua vastaan erittäin pahasi kiusaamisena. En missään vaiheessa tuntenut syyllisyyttä. Olinhan alusta asti ollut sitä mieltä että puhutaan nopeasti asiat selviksi ja jatketaan omia elämiä, eihän se aina voi eikä tarvitse mätsätä, uusia kumppaneita löytyy aina.
Ghostaaja ei toisen ihmisen itsemurhaan voi vaikuttaa. Olet sekaisin.
Ai että kiusatuksi tuleminen ei ole itsemurhan syy... Kyllä on ja usein.
Ghostaaminen ei ole kiusaamista, etenkään, kun tässäkään tapauksessa ei ole edes ghostattu. Jokaisella on oikeus päättää, kenen kanssa on suhteessa ja kenen kanssa kommunikoi.
Uhri voi ottaa sen kiusaamisena. Minäkin otin. Ja jos kiusatuksi tultua joutuu vielä maksamaan,eikä toinen tunne minkäänlaista syyllisyyttä on todella lähellä itsemurha.
Aion sanoa nyt jotain mitä kukaan muu ei uskalla: Tee se. Nyt heti. Minä voin puolestani ilolla maksaa valtiolle sakkoja siitä että olen kannustanut sinua tekemään sen, tehden samalla maailmasta himpun verran paremman paikan elää kaikille.
Minun neljän lapsen itku on pitkä ja loputon. Muistathan käydä heidätkin iltaisin peittelemässä vuoteeseensa ja kerrothan samalla että tapoit heidän isänsä?
Kyllä lapset pärjää jos heillä on edes yksi hyvä ja rakastava vanhempi tai muu huoltaja. Kokemuksesta sanoisin että jopa paremmin jos kuviossa ei ole sellaista aikuista joka on päästään niin pahasti vinksallaan, että esimerkillään opettaa heillekin sairaita parisuhde- ja toimistamalleja kuten vainoaminen. Ties kuinka paljon heitäkin olet satuttanut.
Tee kuule ihan itse, älä ole laiska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yritän nyt vielä selventää:
3 viikkoa sitten tavattiin ja annoin hänelle vaihtoehdot; joko hän jättää naisen nyt tai sitten meidän juttu loppuu nyt. Hän totesi ettei pysty siihen ja näytti ns. todistusaineistona, että hän oli lähettänyt lakimiehelle viestejä eroon liittyen ja hän näytti myös pitkän erokirjeen jonka oli naiselle kirjoittanut, mutta ei kuitenkaan ollut sitä pystynyt jostain syystä antamaan hänelle. Hän kysyi kauanko hänellä on aikaa selvittää asiat, vastasin että tämä hetki. Hän sanoi ettei siihen pysty ja kysyi onko juttu nyt ohi, sanoin että on. Hän kysyi että saako lähettää edes mitään viestiä. Sanoin että on parempi ettei laiteta mitään viestejä. Hän lähti kotiin ja thats it. Tässä se tilanne niin hyvin kuin vain muistan.
Ap
sulla on syytäkin tuntea syyllisyyttä. ehdollistit sun suhteen häneen siihe et hänen pitää "jättää nainen nyt". Mikset sanonut ettet varattujen kanssa pelaile ja se on moikka ILMAN MITÄÄN EHTOJA?
en löydä tosta sun kirjottamasta viestistä sitä uhkailua, joten noi narsistivihjailut ja pomolla uhkailut voisit ainakin jättää pois
Eikö aloittaja kertonut, että vain viestittelivät, eivät tapailleet? Ei sen perusteella nyt mitään kovin vakavaa uutta suhdetta voi vielä edes luvata kumpikaan.
Jos mies nyt kuitenkin asuu vielä vaimonsa kanssa yhdessä niin hän voi nyt alkaa lämmitellä suhdetta vaimon suuntaan. Ehkä ei ole vielä tapahtunut niin peruuttamatonta etteikö yhteenpaluu vaimon kanssa onnistuisi. Useille se onnistuu.
Miehen ongelma olisi selvitetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näitä on itsellä, miehet eivät jätä rauhaan. On ollut pelottavaa seuraamista jne. Sellaisetkin joiden kanssa ei ole ollut edes kahvilla käyntiä.
Joku vielä ihmettelee kun naiset ovat mieluummin yksin.
Miehet ovat pelottavia.
Sinulle suosittelen, että katsot vähän minkälaisia miehiä lähestyt aloitteen kanssa. Ja aloitteen tekevä mies on aina ahdistelija eli näitä varo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sanoit hänelle "3vk sitten, että en halua hänen kanssaan mitään ennen kuin hän on selvittänyt asiansa" sehän tarkoittaa, että odotat kunnes hän on selvittänyt entiset jutut, jonka jälkeen olet valmis katsomaan yhteistä tulevaisuutta.
Onhan tuo aikamoinen äkkikäännös, jos yhtäkkiä ilmoitatkin että juttu on täysin ohi ja olet jo mennyt eteenpäin (tulee mielikuva että ehkä jopa uuden miehen kanssa).
Ymmärrän että mies on pettynyt, jos on kiireellä hoitanut entiset jutut loppuun jotta pääsette aloittamaan puhtaalta pöydältä, niin kuin itse kehotit. Mielestäni johdit miestä harhaan.
Näin minäkin tämän ymmärsin. Asiaa voi miettiä omalta kannalta. Olisin eroamassa miehestäni ja uusi asunto etsinnässä sekä prosessit käynnissä huoltajuussopimusten ja omaisuuden jaon suhteen. Välit ex-kumppaniin ok ja olisi sovittu, että hoidetaan erillemuutot ynnä muut sillä lailla hissukseen, että lapsetkin ehtii sopeutua. Näin itse asiassa juuri erosinkin, asuimme eron jälkeen vielä vuoden yhdessä, omissa makkareissamme.
Noh, tapaisin ja ihastuisin sitten ihmiseen, jota kuvio hieman epäilyttäisi. Hän ilmoittaisi hetken tapailtuamme, että se on sillä lailla, että homma ei jatku ennen kuin entiset kuviot on selvät. Miettisin, ottaisin riskin, että haluan kyllä katsoa tämän homman loppuun, koska tunteita on jne jne. Kamat kasaan, muutto erilleen, lapsille muutokset tuli hieman aiottua nopeammin ja voi olla että uuden asunnon suhteen ym joutui hieman tinkimään kun aikataulu kiristyi äkillisesti. Sitten, vain kolme viikkoa ultimatumin esittämisestä, uusi liekki ilmottaisikin, että ehti jo mennä eteenpäin ja kiitos, mutta tämä oli tässä.
Saattaisihan se vähän sylettää.
Hei alaspäin peukuttajat, kertokaa ihmeessä jos teillä on joku hyvä ehdotus kuinka tuollaisia tilanteita pitäisi hoitaa!
Ihmiset eroaa, tämä pitää ensin hyväksyä, vaikkei juuri itse koskaan aikoisikaan erota. Ihmiset eroaa myös hyvissä väleissä ja vastuullisesti, koska kaikki ero ei aina ole jommalle kummalle osapuolelle maailmanloppu. Uusia suhteitakin saa varmaan erottuaan aloittaa kun ei eletä kuitenkaan Pakistanissa. Mitä jos olet eroprosessissa ja ihastut. Kuinka toimisitte te ketkä aina olette tilanteessa kuin tilanteessa sen tasalla?
A) Vain totaalinen täysmuusinuija kiirehtii eroa lasten kustannuksella siksi, että on mahdollisesti sauma tapailuun jonkun uuden kanssa. Jos on ensin päättänyt että joku ihmeellinen hidas ero on lasten kannalta paras, ei voi syyttää muita jos sitten itse sössii kuitenkin homman lopulta itse ja hosuu.
B) Kukaan ei ole ikinä missään milloinkaan koskaan (Suomessa) velvollinen tapailemaan, olemaan suhteessa tai edes kommunikoimaan kenenkään kanssa siksi, että on menneisyydessä sanonut "kattellaan syssymmällä". Muista se. Aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olis hyvä puhua hänen kanssaan. Pahinta mitä voi tehdä on yrittää ghostata häntä. Silloin olet ongelmissa.
Sekopään kanssa ei kannata olla missään yhteyksissä. Tuollaiset kuumakallet saavat vain bensaa liekkeihinsä jos niille vastaa. Ap on jo tehnyt selväksi että tämä oli tässä, lisäselityksiä hän ei ole velkaa.
Minulla on kyllä vähän toisenlaista kokemusta. Nimenomaan se ghostaaminen heitti bensaa liekkeihin sillä tavalla että myöhemmin hän sai ghostaamisen seurauksena syyttää kunnianloukkauksesta ja identiteetti varkaudesta, joka taas oli kohtuuton ja johtaa siihen pahimpaan. Asioista kannattaa ehdottomasti puhua, jokainen ymmärtää että ei mennyt niinkuin piti ja sitten on hyvä erota hyvissä väleissä. Ei se uhri hakkaamalla toivu jos toinen jalka on jo poikki.
Ap ei ole ghostannut vaan kertonut miehelle että juttu on ohi. Montako vuotta ap on velvollinen setvimään miehen tunteita ja selittämään hänelle bänksien syitä? Mies on vastuussa omista tunteistaan ja toiminnastaan, ei ap.
Ei vuosia vaan heti pikimmiten. Jokainen ymmärtää että toista ei voi vangita suhteeseen, mutta puhuminen on sekä reilua, että tuo myös arvokkuutta ap lle itselleen.
Ap ja mieshän ovat puhuneet. Tämä on käynyt ilmi ketjusta jo useampaan kertaan. Tietynlaisten kuumakallejen kanssa ei vaan voi puhua asiallisesti ja silloin pitää jättää asia sikseen.
Jos näin niin olen samaa mieltä, moni tai useimmiten se tapahtuu kuitenkin liian nopeasti ja pienestä helposti yli päästävästä ongelmasta onkin tullut oikeusriita,eikä sekään ole auttanut.
En ole se jota lainaat, mutta mikä tapahtuu useimmiten liian nopeasti?
Pienellä kynnyksellä se että ghostataan. Jo jopa samantien kun ei miellytä. Se on pahinta. Ihan eri asia jos on yritetty puhua ja silti jatkaa ja jatkaa.
Eiköhän ihminen ole ihan itse omalla käytöksellään aiheuttanut sen, että toista ei enää kiinnostakaan. Turhaa syyttää ketään muuta. Ei kenelläkään ole mitään velvollisuutta jatkaa tuolla tavalla käyttäytyvän ihmisen kanssa yhtään mitään.
Ei ole velvollisuutta ei. Mutta jos joutuu ghostaamisen seurauksena vainotuksi ja kaltoin kohdelluksi on hyvä katsoa peiliin tekikö jotain väärin.
Semmoset syyllistämiset sieltä.
Vainoaminen tai kaltoinkohtelu ei todellakaan ole kenenkään muun kuin näitä tekevän syytä. Normaali ihminen ei ala vainoamaan tai kaktoinkohdella ketään pakkien takia tai sen takia että toinen ei halua olla tekemisissä hänen kanssaan.
Voihan sitä olla tuota mieltä. Sillä tavallahan voi kiusata vaikka niin kauan että tappaa toisen. Onko ghostaaja sittenkin niin kylmä ettei myönnä syyllisyyttä.
Nyt ghostaaja on sinusta syypää jo omaan murhaansa? Hakeudu ihminen pikaisesti hoitoon, olet pahasti harhainen kävelevä aikapommi.
Omaan? Ei vaan ghostatun. Jossain vaiheessa kun se menee jo käräjöintiin, eikä syytteet ole kohtuullisia ghostattu päätyy itsemurhaan. Sitä voi ghostattu ajatella että se on häntä vastaan erittäin harkiten suunniteltu murha. Ajaa tilanteeseen josta ei ikinä voi selvitä. Näin ajattelin itse. Kyllä minä ainakin koin sen minua vastaan erittäin pahasi kiusaamisena. En missään vaiheessa tuntenut syyllisyyttä. Olinhan alusta asti ollut sitä mieltä että puhutaan nopeasti asiat selviksi ja jatketaan omia elämiä, eihän se aina voi eikä tarvitse mätsätä, uusia kumppaneita löytyy aina.
Ghostaaja ei toisen ihmisen itsemurhaan voi vaikuttaa. Olet sekaisin.
Ai että kiusatuksi tuleminen ei ole itsemurhan syy... Kyllä on ja usein.
Ghostaaminen ei ole kiusaamista, etenkään, kun tässäkään tapauksessa ei ole edes ghostattu. Jokaisella on oikeus päättää, kenen kanssa on suhteessa ja kenen kanssa kommunikoi.
Uhri voi ottaa sen kiusaamisena. Minäkin otin. Ja jos kiusatuksi tultua joutuu vielä maksamaan,eikä toinen tunne minkäänlaista syyllisyyttä on todella lähellä itsemurha.
Aion sanoa nyt jotain mitä kukaan muu ei uskalla: Tee se. Nyt heti. Minä voin puolestani ilolla maksaa valtiolle sakkoja siitä että olen kannustanut sinua tekemään sen, tehden samalla maailmasta himpun verran paremman paikan elää kaikille.
Minun neljän lapsen itku on pitkä ja loputon. Muistathan käydä heidätkin iltaisin peittelemässä vuoteeseensa ja kerrothan samalla että tapoit heidän isänsä?
Todella pelottava ajatus että sinullakin on ehkä oikeasti lapsia. Opetatko heillekin että rikokset heitä kohtaan ovat ok, jos he eivät ole halunneet seurustella rikoksen tekijän kanssa?
Nyt olisi lasuilmoituksen paikka ehdottomasti. Tuollainen vanhempi ei voi mitenkään tarjota lapsilleen turvallisia puitteita elämään.
Vierailija kirjoitti:
Voihan olla että hän on oikeasti lopettamassa suhdettaan takiasi ja tekee sen nyt turhaan koska annoit ymmärtää että haluat hänet sitten kun vapaa . Keskustelkaa ettei jää epäselvyyksiä jos olette samassa työyhteisössäkin .
Voihan olla, että oikeasti. Höh.
Ensin irti edellisistä ja sitten vasta uuteen.
Aapee on ollut varalla.
Ei ole väärti tuollainen notkuja.
Kyllä pitää olla rehti sille omalle kumppanille.
Ei ole reilua pelata selän takana jotain varalla olijaa itselleen.
Alkuunsa jo ihan paska asetelma. Valheellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sanoit hänelle "3vk sitten, että en halua hänen kanssaan mitään ennen kuin hän on selvittänyt asiansa" sehän tarkoittaa, että odotat kunnes hän on selvittänyt entiset jutut, jonka jälkeen olet valmis katsomaan yhteistä tulevaisuutta.
Onhan tuo aikamoinen äkkikäännös, jos yhtäkkiä ilmoitatkin että juttu on täysin ohi ja olet jo mennyt eteenpäin (tulee mielikuva että ehkä jopa uuden miehen kanssa).
Ymmärrän että mies on pettynyt, jos on kiireellä hoitanut entiset jutut loppuun jotta pääsette aloittamaan puhtaalta pöydältä, niin kuin itse kehotit. Mielestäni johdit miestä harhaan.
Näin minäkin tämän ymmärsin. Asiaa voi miettiä omalta kannalta. Olisin eroamassa miehestäni ja uusi asunto etsinnässä sekä prosessit käynnissä huoltajuussopimusten ja omaisuuden jaon suhteen. Välit ex-kumppaniin ok ja olisi sovittu, että hoidetaan erillemuutot ynnä muut sillä lailla hissukseen, että lapsetkin ehtii sopeutua. Näin itse asiassa juuri erosinkin, asuimme eron jälkeen vielä vuoden yhdessä, omissa makkareissamme.
Noh, tapaisin ja ihastuisin sitten ihmiseen, jota kuvio hieman epäilyttäisi. Hän ilmoittaisi hetken tapailtuamme, että se on sillä lailla, että homma ei jatku ennen kuin entiset kuviot on selvät. Miettisin, ottaisin riskin, että haluan kyllä katsoa tämän homman loppuun, koska tunteita on jne jne. Kamat kasaan, muutto erilleen, lapsille muutokset tuli hieman aiottua nopeammin ja voi olla että uuden asunnon suhteen ym joutui hieman tinkimään kun aikataulu kiristyi äkillisesti. Sitten, vain kolme viikkoa ultimatumin esittämisestä, uusi liekki ilmottaisikin, että ehti jo mennä eteenpäin ja kiitos, mutta tämä oli tässä.
Saattaisihan se vähän sylettää.
Hei alaspäin peukuttajat, kertokaa ihmeessä jos teillä on joku hyvä ehdotus kuinka tuollaisia tilanteita pitäisi hoitaa!
Ihmiset eroaa, tämä pitää ensin hyväksyä, vaikkei juuri itse koskaan aikoisikaan erota. Ihmiset eroaa myös hyvissä väleissä ja vastuullisesti, koska kaikki ero ei aina ole jommalle kummalle osapuolelle maailmanloppu. Uusia suhteitakin saa varmaan erottuaan aloittaa kun ei eletä kuitenkaan Pakistanissa. Mitä jos olet eroprosessissa ja ihastut. Kuinka toimisitte te ketkä aina olette tilanteessa kuin tilanteessa sen tasalla?
A) Vain totaalinen täysmuusinuija kiirehtii eroa lasten kustannuksella siksi, että on mahdollisesti sauma tapailuun jonkun uuden kanssa. Jos on ensin päättänyt että joku ihmeellinen hidas ero on lasten kannalta paras, ei voi syyttää muita jos sitten itse sössii kuitenkin homman lopulta itse ja hosuu.
B) Kukaan ei ole ikinä missään milloinkaan koskaan (Suomessa) velvollinen tapailemaan, olemaan suhteessa tai edes kommunikoimaan kenenkään kanssa siksi, että on menneisyydessä sanonut "kattellaan syssymmällä". Muista se. Aina.
Juu. Ja niin kauan kun toimii tuolla tavalla ajattelemattomasti kuin ap on toiminut, on jokaisella oikeus ilmaista mielipiteensä, ihan kuule vaikka kirosanojen ryydittämänä.
Elämässä joutuu joskus valitsemaan kahden huonon vaihtoehdon väliltä vähemmän huonon. Joskus se on vaikkapa särkeä ydinperhe ja jatkaa elämää sopivamman naisen kanssa. Kuten itsekin sanoit: kukaan ei ole ikinä missään milloinkaan koskaan velvollinen olemaan suhteessa kenenkään kanssa siksi että on joskus menneisyydessä ollut siihen halukas. Koittakaa te muistaa se. Aina.
Vierailija kirjoitti:
Laitat ukon numeron estoon ja poistat yhteystiedot 👍
Mitä se hyödyttää. Luuletteko että se on se ratkaisu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap: mistä päättelet, ettei mies hyväksynyt pakkeja?
Joku viesti vielä mitä et tuonut vielä esille?
Mene juttelemaan. Ole selkeä. Kerro, että tämä meni niin solmuun koko homma, että et halua sekoittaa oma elämääsi enempää. Minusta kirjoitit ihan hyvin sen mitä kirjoitit. Pysy siinä.
Ei sitä
Pelkäämään pidä ruveta.
Jos kerran on samassa talossa töissä, niin älä rupea välttelemään.
Vierailija kirjoitti:
Ap: mistä päättelet, ettei mies hyväksynyt pakkeja?
Joku viesti vielä mitä et tuonut vielä esille?
Luitko sä TÄN aloituksen? Vai jonkun muun?
Ihan selkeä teksti.
Mies käyttäytyi tökerösti se on selvä. Tosin mielestäni sinä jätit hänet aluksi roikkumaan ja vasta kysyttäessä sanoitkin yhtäkkiä että suhde on kokonaan ohi, se siitä. Se ihan ymmärrettävästi herättää toisessa tunteita (vaikkakin tyyli oli täysin väärä.) Seuraavalla kerralla, jos oikeasti haluat pistää jutun kunnolla poikki, tee se heti kerrasta kunnolla äläkä venkoile. Toki sellaisestakin saattaa saada reaktion irti toisesta, mutta ainakin se lyhentää tuota välitilaa ja eroprosessia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sanoit hänelle "3vk sitten, että en halua hänen kanssaan mitään ennen kuin hän on selvittänyt asiansa" sehän tarkoittaa, että odotat kunnes hän on selvittänyt entiset jutut, jonka jälkeen olet valmis katsomaan yhteistä tulevaisuutta.
Onhan tuo aikamoinen äkkikäännös, jos yhtäkkiä ilmoitatkin että juttu on täysin ohi ja olet jo mennyt eteenpäin (tulee mielikuva että ehkä jopa uuden miehen kanssa).
Ymmärrän että mies on pettynyt, jos on kiireellä hoitanut entiset jutut loppuun jotta pääsette aloittamaan puhtaalta pöydältä, niin kuin itse kehotit. Mielestäni johdit miestä harhaan.
Näin minäkin tämän ymmärsin. Asiaa voi miettiä omalta kannalta. Olisin eroamassa miehestäni ja uusi asunto etsinnässä sekä prosessit käynnissä huoltajuussopimusten ja omaisuuden jaon suhteen. Välit ex-kumppaniin ok ja olisi sovittu, että hoidetaan erillemuutot ynnä muut sillä lailla hissukseen, että lapsetkin ehtii sopeutua. Näin itse asiassa juuri erosinkin, asuimme eron jälkeen vielä vuoden yhdessä, omissa makkareissamme.
Noh, tapaisin ja ihastuisin sitten ihmiseen, jota kuvio hieman epäilyttäisi. Hän ilmoittaisi hetken tapailtuamme, että se on sillä lailla, että homma ei jatku ennen kuin entiset kuviot on selvät. Miettisin, ottaisin riskin, että haluan kyllä katsoa tämän homman loppuun, koska tunteita on jne jne. Kamat kasaan, muutto erilleen, lapsille muutokset tuli hieman aiottua nopeammin ja voi olla että uuden asunnon suhteen ym joutui hieman tinkimään kun aikataulu kiristyi äkillisesti. Sitten, vain kolme viikkoa ultimatumin esittämisestä, uusi liekki ilmottaisikin, että ehti jo mennä eteenpäin ja kiitos, mutta tämä oli tässä.
Saattaisihan se vähän sylettää.
Hei alaspäin peukuttajat, kertokaa ihmeessä jos teillä on joku hyvä ehdotus kuinka tuollaisia tilanteita pitäisi hoitaa!
Ihmiset eroaa, tämä pitää ensin hyväksyä, vaikkei juuri itse koskaan aikoisikaan erota. Ihmiset eroaa myös hyvissä väleissä ja vastuullisesti, koska kaikki ero ei aina ole jommalle kummalle osapuolelle maailmanloppu. Uusia suhteitakin saa varmaan erottuaan aloittaa kun ei eletä kuitenkaan Pakistanissa. Mitä jos olet eroprosessissa ja ihastut. Kuinka toimisitte te ketkä aina olette tilanteessa kuin tilanteessa sen tasalla?
A) Vain totaalinen täysmuusinuija kiirehtii eroa lasten kustannuksella siksi, että on mahdollisesti sauma tapailuun jonkun uuden kanssa. Jos on ensin päättänyt että joku ihmeellinen hidas ero on lasten kannalta paras, ei voi syyttää muita jos sitten itse sössii kuitenkin homman lopulta itse ja hosuu.
B) Kukaan ei ole ikinä missään milloinkaan koskaan (Suomessa) velvollinen tapailemaan, olemaan suhteessa tai edes kommunikoimaan kenenkään kanssa siksi, että on menneisyydessä sanonut "kattellaan syssymmällä". Muista se. Aina.
Juu. Ja niin kauan kun toimii tuolla tavalla ajattelemattomasti kuin ap on toiminut, on jokaisella oikeus ilmaista mielipiteensä, ihan kuule vaikka kirosanojen ryydittämänä.
Elämässä joutuu joskus valitsemaan kahden huonon vaihtoehdon väliltä vähemmän huonon. Joskus se on vaikkapa särkeä ydinperhe ja jatkaa elämää sopivamman naisen kanssa. Kuten itsekin sanoit: kukaan ei ole ikinä missään milloinkaan koskaan velvollinen olemaan suhteessa kenenkään kanssa siksi että on joskus menneisyydessä ollut siihen halukas. Koittakaa te muistaa se. Aina.
Kannattaa tarkistaa, että se vaihtoehtosuhde on oikeasti odottamassa ja, että se "varanainen" itse pitää miestä itselleen sopivana kumppanina, eikä olettaa, että on taivaanlahja naisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sanoit hänelle "3vk sitten, että en halua hänen kanssaan mitään ennen kuin hän on selvittänyt asiansa" sehän tarkoittaa, että odotat kunnes hän on selvittänyt entiset jutut, jonka jälkeen olet valmis katsomaan yhteistä tulevaisuutta.
Onhan tuo aikamoinen äkkikäännös, jos yhtäkkiä ilmoitatkin että juttu on täysin ohi ja olet jo mennyt eteenpäin (tulee mielikuva että ehkä jopa uuden miehen kanssa).
Ymmärrän että mies on pettynyt, jos on kiireellä hoitanut entiset jutut loppuun jotta pääsette aloittamaan puhtaalta pöydältä, niin kuin itse kehotit. Mielestäni johdit miestä harhaan.
Näin minäkin tämän ymmärsin. Asiaa voi miettiä omalta kannalta. Olisin eroamassa miehestäni ja uusi asunto etsinnässä sekä prosessit käynnissä huoltajuussopimusten ja omaisuuden jaon suhteen. Välit ex-kumppaniin ok ja olisi sovittu, että hoidetaan erillemuutot ynnä muut sillä lailla hissukseen, että lapsetkin ehtii sopeutua. Näin itse asiassa juuri erosinkin, asuimme eron jälkeen vielä vuoden yhdessä, omissa makkareissamme.
Noh, tapaisin ja ihastuisin sitten ihmiseen, jota kuvio hieman epäilyttäisi. Hän ilmoittaisi hetken tapailtuamme, että se on sillä lailla, että homma ei jatku ennen kuin entiset kuviot on selvät. Miettisin, ottaisin riskin, että haluan kyllä katsoa tämän homman loppuun, koska tunteita on jne jne. Kamat kasaan, muutto erilleen, lapsille muutokset tuli hieman aiottua nopeammin ja voi olla että uuden asunnon suhteen ym joutui hieman tinkimään kun aikataulu kiristyi äkillisesti. Sitten, vain kolme viikkoa ultimatumin esittämisestä, uusi liekki ilmottaisikin, että ehti jo mennä eteenpäin ja kiitos, mutta tämä oli tässä.
Saattaisihan se vähän sylettää.
Hei alaspäin peukuttajat, kertokaa ihmeessä jos teillä on joku hyvä ehdotus kuinka tuollaisia tilanteita pitäisi hoitaa!
Ihmiset eroaa, tämä pitää ensin hyväksyä, vaikkei juuri itse koskaan aikoisikaan erota. Ihmiset eroaa myös hyvissä väleissä ja vastuullisesti, koska kaikki ero ei aina ole jommalle kummalle osapuolelle maailmanloppu. Uusia suhteitakin saa varmaan erottuaan aloittaa kun ei eletä kuitenkaan Pakistanissa. Mitä jos olet eroprosessissa ja ihastut. Kuinka toimisitte te ketkä aina olette tilanteessa kuin tilanteessa sen tasalla?
A) Vain totaalinen täysmuusinuija kiirehtii eroa lasten kustannuksella siksi, että on mahdollisesti sauma tapailuun jonkun uuden kanssa. Jos on ensin päättänyt että joku ihmeellinen hidas ero on lasten kannalta paras, ei voi syyttää muita jos sitten itse sössii kuitenkin homman lopulta itse ja hosuu.
B) Kukaan ei ole ikinä missään milloinkaan koskaan (Suomessa) velvollinen tapailemaan, olemaan suhteessa tai edes kommunikoimaan kenenkään kanssa siksi, että on menneisyydessä sanonut "kattellaan syssymmällä". Muista se. Aina.
Juu. Ja niin kauan kun toimii tuolla tavalla ajattelemattomasti kuin ap on toiminut, on jokaisella oikeus ilmaista mielipiteensä, ihan kuule vaikka kirosanojen ryydittämänä.
Elämässä joutuu joskus valitsemaan kahden huonon vaihtoehdon väliltä vähemmän huonon. Joskus se on vaikkapa särkeä ydinperhe ja jatkaa elämää sopivamman naisen kanssa. Kuten itsekin sanoit: kukaan ei ole ikinä missään milloinkaan koskaan velvollinen olemaan suhteessa kenenkään kanssa siksi että on joskus menneisyydessä ollut siihen halukas. Koittakaa te muistaa se. Aina.
Hyvä, alat ymmärtää. Muista kuitenkin myös se, että myös sen sopivamman naisen mielipidettä pitää kysyä ennen kuin suhde muodostuu.
"radikaaleja muutoksia" = olen eroprosessissa ja odottelen sopivan asunnon löytymistä. Uusi suhde päättyy jos ei asuntoa ala löytyä -> otan vähän vähemmän mieluisan asunnon, jotten menetä uutta suhdetta ?
"radikaaleja muutoksia" = olen eroprosessissa. Tulevan ex-puolison henkinen vointi järkkyi ja hoidamme tilannetta terapiassa. Uusi suhde päättyy, jos en pian saa itseäni ulos exän kodista. Muutan pois vähän aiemmin kuin olisin optimitilanteessa toiminut, koska en halua menettää uutta suhdetta ?