Millä rahalla kotiäidit elää?

Vierailija kirjoitti:

Työssäkäyvän puolison tuloilla suurimmaksi osaksi. Se joka muuta väittää niin valehtelee.

On varmasti niitäkin jotka ovat säästäneet ennakkoon, mutta niitä on aika pieni määrä

Sun harhaluulot tai valehtelu ei ole faktaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen rahoilla

Ja mies hoidattaa lapsensa naisella.

Lapsen saa päivähoitoon, kun tämä on 9 kk ikäinen. Ennen sitä nainen saa yleensä 100 päivää palkkaa työnantajalta ja sitten Kelan sairauspäivärahaa vastaavan summan yhteiskunnalta. Summa on keskimäärin suurempi kuin työmarkkinatuki.

Kun lapsi on  9kk ikäinen, se menee hoitoon ja nainen palaa töihin. Mies ei hoidata lastaan naisella, mutta moni nainen väittää, että lapsi ei pärjää päivähoidossa ilman äitiä. Tästä syntyy ongelma: mies ei halua hoidattaa lasta naisella, mutta tämä ei suostu töihin.

Nykyinen päivähoito on sellaisessa tilassa, ettei sinne todellakaan 9-kuinen kuulu.

Vierailija kirjoitti:

Miehen tuloilla.

Eläähän mieskin minun tuloillani. Tällä hetkellä koko kotihoidon tuki menee sähkölaskuun. Enkä minä ole sitä tehnyt yksinäni.

Eikai hoitovapailla oleva ole kotiäiti sanan varsinaisessa merkityksessä? Siis sellainen, joka palaa töihin viimeistään lapsen ollessa 3-vuotta. Niitä työelämän ulkopuolelle jättäytyviä kotirouvia on mitättömän vähän.

Ansiosidonnaista äitiysrahaa tippuu tilille pari tonnia joka kuukausi, lisäksi kumppanin tulot.

Vierailija kirjoitti:

Ennen kuin joku nurisee, että kotiäidit kuppaavat valtion tukia, huomioikaa, että lasta kotona pitämällä he säästävät valtion rahoja. Päivähoito tulisi kalliimmaksi kuin kotiäitien tuet.

Tästä syystä en ymmärrä miksi joillain on niin kova hinku saada äidit töihin. Päiväkodeissa ei myöskään ole edes paikkoja ja vaikka olisi paikkoja, ei ole työntekijöitä.

Sama on myös omaishoidon kohdalla. Kotihoidontukea ja omaishoidontukea saisi korottaa reilusti eikä oltaisi vielä edes niissä kuluissa, jotka syntyy, kun yhteiskunta tekee hoidon.

Sapuskalla niinkuin muutkin ihmiset.

Jos teen viikossa töitä kodin ulkopuolella 10 tuntia niin olenko kotiäiti??

Tässä normi arkipäivä.

Klo 00.00 mies kuorsaa omassa huoneessaan, minä yritän hyssyttää sairasta lasta että pääsisin nukkumaan

Klo 02.00 mies yhä kuorsaa, lapsi alkaa nukahdella

Klo 02.45 mies kuorsaa, pienimmäinen nukahtanut, keskimmäinen näki painajaisia ja herätti minut, keskustellaan asiasta

Klo 06.30 nousen ylös tekemään miehelle aamupalaa

Klo 07.00 mies herää aamupalalle, menen herättämään kaksi lasta, yksi saa jäädä vielä nukkumaan

Klo 07.00-09.00 hektistä lasten hoitoa, kouluun/hoitoon vientiä

Klo 10-12 töihin

Klo 13 -15 lasten hakua, välipalan tekoa

Klo 16 mies palaa töistä valmiiseen pöytään/lounas

Klo 17 -19 läksyt, siivous, pyykit, riitojen selvittelyt jne ohjaus

Klo 17-> nukkumaanmeno tällä ajalla mies harrastaa ja nettailee, on kuulemma raskasta toi työnteko

Klo 19-> iltatoimien aika, pesut, hampaat, sadut, päivän kuulumiset

Klo 21 minä ja lapset sänkyyn rauhoittumaan ja toivon että ensi yönä saisi nukkua. Vanhimmalla huolenaiheita, joista puhumme melkein klo 23, jolloin alkaa nukkumaan.

Klo 00.30 nuorimmainen herää ja on taas uusi päivä

On se ihanaa tämä kotiäitiys ja ihan melkein miehen rahoilla 80/20.

Ärtsoppa on älykkää äidin ravintoa.

Joskus maistuu pavut ja potut.

Vähätkin rahat riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen rahoilla

Ja mies hoidattaa lapsensa naisella.

Me sovittiin hyvässä yhteisymmärryksessä, että minä hoidan lapset ja mies käy töissä. Kotityöt sitten, kumpi paremmin ehti. Hyvin sujui.

Vierailija kirjoitti:

Työssäkäyvän puolison tuloilla suurimmaksi osaksi. Se joka muuta väittää niin valehtelee.

On varmasti niitäkin jotka ovat säästäneet ennakkoon, mutta niitä on aika pieni määrä

Tuota noin, olin lähes kaksikymmentä vuotta hyväpalkkaisissa töissä ennen kotiäitiyttäni. Olen perinyt, sijoittanut ym. Olen huomattavasti varakkaampi kuin mieheni. Älä

siis julista mustavalkoisia yksinkertaisis totuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen rahoilla

Ja mies hoidattaa lapsensa naisella.

Jos on yh äiti.

Ehkä yh-äidinkin lapsilla on isä, joka on tunnustanut ne. Elareilla ei kyllä eletä. Voisi kysyä miehiltä, haluavatko he jäädä koti-isiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen rahoilla

Ja mies hoidattaa lapsensa naisella.

Jos on yh äiti.

Ehkä yh-äidinkin lapsilla on isä, joka on tunnustanut ne. Elareilla ei kyllä eletä. Voisi kysyä miehiltä, haluavatko he jäädä koti-isiksi.

Olisipa yleisemminkin miehillä tuommoinen vaihtoehto mutta todellisuus on kuitenkin se että suurin osa naisista jättää miehen jos joutuu miestä elättämään ilman että.mies tuo rahaa talouteen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen rahoilla

Ja mies hoidattaa lapsensa naisella.

Lapsen saa päivähoitoon, kun tämä on 9 kk ikäinen. Ennen sitä nainen saa yleensä 100 päivää palkkaa työnantajalta ja sitten Kelan sairauspäivärahaa vastaavan summan yhteiskunnalta. Summa on keskimäärin suurempi kuin työmarkkinatuki.

Kun lapsi on  9kk ikäinen, se menee hoitoon ja nainen palaa töihin. Mies ei hoidata lastaan naisella, mutta moni nainen väittää, että lapsi ei pärjää päivähoidossa ilman äitiä. Tästä syntyy ongelma: mies ei halua hoidattaa lasta naisella, mutta tämä ei suostu töihin.

..tai vieraalla naisella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elin aikoinaan äitiyspäivärahoilla, vanhempainrahalla, lapsilisällä, kotihoidontuella ja säästöillä. Puoliksi meni kaikki. Mies kävi töissä ja mä hoidin lasta kotona.

Jälkeenpäin vasta tajusin olleeni tyhmä.

Onneksi lapsi sai hyvän kasvatuksen eikä vieraiden ihmisten kasvatusta.

Lapsi meni 2-vuotiaana päiväkotiin enkä tietääkseni vapautunut sillä kasvatusvastuusta.

Pointtina olikin ettei yhdenkään äidin pidä suostua maksamaan puolta kaikesta silloin kun tulot on pienemmillään.

Olit myös siellä päiväkodissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen rahoilla

Ja mies hoidattaa lapsensa naisella.

Me sovittiin hyvässä yhteisymmärryksessä, että minä hoidan lapset ja mies käy töissä. Kotityöt sitten, kumpi paremmin ehti. Hyvin sujui.

Ensimmäinen sana jo kuvasi että parisuhde on toimiva.

Olen saanut lapseni "kahdessa sarjassa" ja ennen molempia kertoja olin vuosia töissä. Vakituinen työpaikka ollut pitkään. Äitiyslomalle oli siis jonkin verran säästössä + meillä mies maksanut silloin enempi ruoka,sähkö,laina yms kuluista. Meillä on myös kotona yhteistä "yritys toimintaa" ansiotöidemme lisäksi. Olen siis ollut äitiyslomillakin/hoitovapailla hieman töissä kokoajan. Ja on myös mm. metsää josta saadaan pääomatuloa. On ihan mukavasti pärjätty.

Moni tuttuni on hoitovapaalla tehnyt keikkahommaa esim.miehen vapaapäivinä.

Semmoinen kotiäitiys, että ollaan kotona vieläkin kun lapsi on yli 3v, taitaa olla aika harvinaista..en tunne yhtään..kaikki tutut äidit on menneet opiskelemaan tai töihin viimeistään kun lapsi on 3v.

Vierailija kirjoitti:

Työssäkäyvän puolison tuloilla suurimmaksi osaksi. Se joka muuta väittää niin valehtelee.

On varmasti niitäkin jotka ovat säästäneet ennakkoon, mutta niitä on aika pieni määrä

No, minä en valehtele kun sanon että elän sillä kotihoidontuella, joka on 500e bruttona + aiemmin säästämilläni rahoilla. Puoliso ei suostu maksamaan senttiäkään enempää, tai jos maksaa, jään joka sentin velkaa. Ei auta selittää, että sitten niitä kuluja ja kaikenlaista vaivaa tuleekin, kun lapset on päivähoidossa. Olisi laittanut 9kk vauvankin päiväkotiin, vaikka itkee äidin perään vielä 11kk iässäkin, jos on edes 2h hoidossa kodin ulkopuolella. Saattaa ihan omassa kodissakin alkaa itkeä, jos ei näe minua vähään aikaan, vaikka kuulisi minut koko ajan. Ja sitten olisi pitänyt laittaa päiväkotiin, jos/kun rahat ei meinaa riittää.

Joo-o, enpä olis arvannut, että 35v mies voi olla näin juntti. Iästä vois ottaa 20 vuotta pois, niin sitten päästään käyttäytymisen osalta ikätasoiseen seuraan. Älytöntä. Eroan kyllä (muista syistä kuin raha-asioista) heti kun taloudellinen tilanne sallii, koska vaikka tulot onkin pienet, niin sentään menot on puoliksi. Tosin, jos miestä ei olisi, saisi asumistukea, yksinhuoltajakorotuksen lapsilisiin ja vielä elatustuen, niin saattais kyllä pärjätä tuplamenojenkin kanssa paremmin, kun elatustuki minimissäänkin kuittaisi lasten osuuden elämisestä ja lopuilla rahoilla sitten ruokkii kyllä itsensä, kaksivuotiaan ja vauvan.

Kotihoidontuella, lapsilisällä ja miehen palkalla. Ei meillä ole koskaan ollut omia rahoja. Ihan samalla tavalla ne on miehenkin lapsia. Jos miestä häiritsisi, niin hän kyllä tietää missä ovi on. Ei me lasten kanssa nälkään kuoltaisi.