Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Joudun tekemään abortin aivan yksin, pelottaa ja ahdistaa
25.01.2023 |
Sain juuri tietää että olen raskaana, ja varasin ajan lääkärille jotta pääsen keskeytykseen. Pelottaa silti ihan tajuttomasti ja tuntuu ettei lääkäriaika voi tulla tarpeeksi pian.
Mies on jenkeissä vaihto-opiskelijana tällä hetkellä eikä pääse tuekseni ja vanhemmatkin asuu kaukana.
Kommentit (713)
Tutulla oli lääkkeellinen abortti ja hän oli TODELLA huonossa kunnossa sen jälkeen kotona. Eli varaa kipulääkkeitä kotiin kunnolla ja jos vaan saisit jonkun ystävän seuraksi, olisi hyvä. Tuttu oksenteli reippaasti ja oli tosi kipeänä. Varaa siis kunnon siteitä ja paljon buranaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi vuosi lapset kanssa kotona on lyhyt aika. Nykyäänhän saa lapsen päivähoitoon ja voit jatkaa esim. opiskeluja. Tuet juoksevat ja niillä elää ihan hyvin vs matalapalkkatyötä tekevät. Opiskelijaasunnot ovat edullisia ja muut perheellisen opiskelijan tuet. Aika opiskelevana vanhempana on hyvää aikaa, mutta jos mietin tekemääsi aborttia kauan, niin se ei ole hyvää aikaa se. Abortti voi pilata elämääsi ja et rakasta ehkä poikaystävääsikään enää samalla tavalla, jos teet abortin.
Yksi vuosi kotona lapsen kanssa on lyhyt aika, kun sitä katsoo jälkeenpäin. Siinä hetkessä se on aika pitkä aika, vaikka lapsi olisikin helppo ja toivottu. Ei ne opinnotkaan etene hyvin, jos vauva valvottaa yöt. Lasten hankkiminen opintojen aikana ei ole mahdottomuus mutta ei sitä voi suorilta käsin hyväksi ajaksi väittää.
Pyydä kaveri tueksi. Jos et saa kaveria niin pyydä, että abortti tehdään sairaalassa kodin sijaan. Aikaisilla viikoilla tehdään kotona. Sairaalassa on kuitenkin sairaanhoitajia, jotka pitävät silmällä vointiasi ja saat tarvittaessa hyvän kipulääkityksen.
Vierailija kirjoitti:
Tehdäänkö keskeytys lääkkeillä vai kaavintana? Lääkkeellisessä keskeytyksessä kotona olisi hyvä olla toinen aikuinen mutta, jos sellaista ei ole, niin pääsee osastolle. Kai miehesi on tukenasi ja keskustelee kanssasi, vaikka onkin toisella puolen maailmaa? Vaikka keskeytys olisikin oikea vaihtoehto, niin kyllä se voi ahdistaa. Jos et muuten saa keskusteluapua, niin ota yhteyttä auttaviin puhelimiin/chatteihin.
Jotain tämänkaltaista olin itsekin tulossa kirjoittamaan. Selviät kyllä. Usko siihen. <3 Olen itsekin tehnyt aikoinaan keskeytyksen, toki kumppani seuranani. Sanoisin, että kivut olivat vaan yksi pieni hetki koko prosessissa, ja kun ne loppuivat niin elämä alkoi hymyilemään. Ja lopputulos toki oli se mitä halusinkin, eli se kantoi. Toivottavasti voitte edes soitella poikaystäväsi kanssa! Tsemppiä.
Olin yksin 20v. kun päätin etten synnytä lasta. Sairaalassa nukutuksessa. Ei jäänyt traumoja enkä kadu. Oma päätös. Oma elämäni. Kaikki meni hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä tee sitä yksin, pyydä kaveria luoksesi jos teet lääkkeillä.
Muista juoda reippaasti vettä ja ottaa ajoissa särkylääkettä kunnolla.
Muista myös levätä päivä ihan kokonaan äläkä liiku paljoa.
Voit soittaa kriisipuhelimeen tai sekasin-chattiin myös.
Vierailija kirjoitti:
Minulle on tehty lääkkeellinen keskeytys, jos haluat kysyä jotain siitä. Älä turhaan pelkää mutta älä myöskään jätä asiaa käsittelemättä. Puhuminen auttaa. Voivatko vanhempasi olla tukenasi vaikka asuvatkin kaukana?
Isoin pelkoni on että jos se ei toimikaan, eli jos raskaus ei keskeydykään. Mistä tiedän että asia on näin? Ja kuinka pahaa vuoto on asteikolla 1-10 jos 1 on normi menkat ja 10 on sellainen että alkaa olla vaarallista menettää niin paljon verta.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vuosi lapset kanssa kotona on lyhyt aika. Nykyäänhän saa lapsen päivähoitoon ja voit jatkaa esim. opiskeluja. Tuet juoksevat ja niillä elää ihan hyvin vs matalapalkkatyötä tekevät. Opiskelijaasunnot ovat edullisia ja muut perheellisen opiskelijan tuet. Aika opiskelevana vanhempana on hyvää aikaa, mutta jos mietin tekemääsi aborttia kauan, niin se ei ole hyvää aikaa se. Abortti voi pilata elämääsi ja et rakasta ehkä poikaystävääsikään enää samalla tavalla, jos teet abortin.
Yksi vuosi kotona lapsen kanssa on lyhyt aika, kun sitä katsoo jälkeenpäin. Siinä hetkessä se on aika pitkä aika, vaikka lapsi olisikin helppo ja toivottu. Ei ne opinnotkaan etene hyvin, jos vauva valvottaa yöt. Lasten hankkiminen opintojen aikana ei ole mahdottomuus mutta ei sitä voi suorilta käsin hyväksi ajaksi väittää.
Lapsen saamisessa ei ole kyse siitä yhdestä vuodesta, vaan vuosikausista ja loppuelämästä
Te jotka yritätte syyllistää aloittajaa, hävetkää. Teille on oma paikka helvetissä valmiina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota yhteyttä itu-projektiin....saat uusia näkökulmia asiaan.
Mullakin oli aika aborttiin varattuna. Muutin mieleni, nyt poika on pian 21.
Ei oo kaduttanut jälkeenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko kysynyt poikaystävästäsi haluaako varmasti että teet sen ? Ja mieti tarkkaan voitko katua päätöstä myöhemmin ? Mitä jos tämä olisikin ainutkertainen mahdollisuus tulla äidiksi ?
Joo, ollaan puhuttu asiasta ennen raskautta, hän sanoi ettei halua lapsia mutta jos ehkäisy pettää niin minä saan päättää asiasta eikä hän sen takia aio erota. Raskauden jälkeen hän sanoi samalla tavalla.
Olemme liian nuoria ja köyhiä vanhemmiksi. En usko että voisin tarjota lapselle hyvän elämän etenkin kun tiedän että se ei ole se mitä mieheni haluaa.
-Ap
Olin itse joskus samassa tilanteessa, nuori ja köyhä opiskelija raskaana, ja päädyin keskeytykseen, koska ajattelin ettei ole varaa ja että varsinkin lapsen isä sitä halusi, vaikka ei tietenkään suoraan painostanut. Jälkikäteen vasta ymmärsin, että olisin oikeasti saanut aika paljonkin erilaisia tukia, jos olisin pitänyt lapsen. Toinen kaverini nimittäin teki lapsen ja sai mm. kaupungilta paremman asunnon, rahaa vauvan tarvikkeisiin, asumistuen, toimeentulotuen, lapsilisät ja elatusrahat. Eikä se köyhyys tosiaan olisi ikuisesti kestänyt, elämähän menee eteenpäin ja opiskelujen jälkeen mennään töihin. Meille olisi tullut ihan hyvä elämä. Eli ihan turhaan keskeytin ja jälkikäteen kadutti.
Tietysti jokainen tekee omat ratkaisunsa. Halusin tuoda tämän nyt tähän keskusteluun sen takia, että jos tuo köyhyys ja huonon elämän pelko on ainoa syy, niin se todennäköisesti on väärä luulo. Oletko kysynyt sosiaalityöntekijältä, millaista tukea sinulle olisi tarjolla?
Vierailija kirjoitti:
Te jotka yritätte syyllistää aloittajaa, hävetkää. Teille on oma paikka helvetissä valmiina.
Olet ymmärtänyt ihan väärin. Paikkoja helvetissä on nimenomaan lastenmurhaajille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kenen lapsi se on?
Mieheni lapsi. Ollaan oltu nyt 4 vuotta yhdessä josta 2 saman katon alla, tavattiin fuksivuonna yliopistossa.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on tehty lääkkeellinen keskeytys, jos haluat kysyä jotain siitä. Älä turhaan pelkää mutta älä myöskään jätä asiaa käsittelemättä. Puhuminen auttaa. Voivatko vanhempasi olla tukenasi vaikka asuvatkin kaukana?
Isoin pelkoni on että jos se ei toimikaan, eli jos raskaus ei keskeydykään. Mistä tiedän että asia on näin? Ja kuinka pahaa vuoto on asteikolla 1-10 jos 1 on normi menkat ja 10 on sellainen että alkaa olla vaarallista menettää niin paljon verta.
-Ap
Kyllä sen yleensä huomaa, jos abortti ei onnistu. Eli vuoto ei ala tulemaan ja jos ja kun alkaa tulemaan niin sitä tulee todella vähän. Verta tulee paljon enemmän kuin kuukautisten aikaan, mutta ei litrakaupalla. Pyydä päästä sairaalaan. Siellä kun tilannetta seuraa ammattilaiset ja äkkäävät kyl heti, jos abortti ei etene tai jos tapahtuu jotain muuta. Sairaalaan pääset kun vain pyydät ja sanot, että joutuisit olemaan aivan yksin etkä tunne oloasi turvalliseksi. Saat tarvittaessa oxycontinia, joka vie kaikki kivut pois ja sairaalassa saa myös mehua ja leipää yms. niin paljon kuin haluat.
Itse kävin yksin toimenpiteessä, mutta tapasin heti sen jälkeen ystävääni, jolle pystyin puhumaan silloisista tuntemuksista. Vielä yli kymmenen vuoden jälkeenkin ystävän näkeminen tuntuu viisaalta, koska siitä olisi voinut jäädä jälkikäteen olo, että kävin koko asian läpi yksin. Nyt ei tunnu siltä. Kannattaa pyytää siis jotain läheistä joko mukaan, tai jutteluseuraksi ja tueksi.
Vierailija kirjoitti:
Mullakin oli aika aborttiin varattuna. Muutin mieleni, nyt poika on pian 21.
Ei oo kaduttanut jälkeenpäin.
Niin mullakin oli aika aborttiin varattuna, mutten uskaltanut mennä sinne. Kaduttaa vieläkin.
Eikä tämä liity lapseen henkilönä, vaan siihen asiaan. Jos on vahva tunne siitä, ettei ole hyvä tilanne lapselle eikä halua nyt tulla äidiksi, niin abortti on aika pieni asia verrattuna siihen mitä seuraa, jos ei sitä tuollaisessa tilanteessa tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenen lapsi se on?
Mieheni lapsi. Ollaan oltu nyt 4 vuotta yhdessä josta 2 saman katon alla, tavattiin fuksivuonna yliopistossa.
-Ap
Poislukien siis tämä vaihtoaika. -Ap
Saat kyllä hoitajilta hyvät neuvot tuohon. Raskaus myös testataan vielä myöhemmin terveydenhoidossa, eli kyllä se tavalla tai toisella onnistuu!
Kokenut
Alue: Aihe vapaa
Kuoleeko siis nainen joka kerta synnytykseen vai miksi vertaat kumpi on tärkeämpi naisen vai lapsen elämä? Päättyykö siis naisen elämä lapsen synnyttämiseen samalla tavalla kuin lapsen elämä päättyy aborttiin? Vai oletko kenties vajaaälyinen, kun rinnastit ne noin?