Jos puolisosi riitaantuu vanhempiesi kanssa, kummalle puolelle asetut?
Jos kyseessä jokin pikkuasia tyyliin kummassa on parempi asua maaseudulla vai kaupungissa. Tai onko vegaanisuus hyvä vai huono asia etc.etc.
Pikkujuttuja mutta aiheuttavat riidan ja viikkojen mykkäkoulun puolin ja toisin.
Osaatko olla sovittelija vai asetutko automaattisesti aina puolustamaan toista osapuolta?
Kommentit (44)
:D No siis. Mielipiteen jokaisella. Mun perhe ja kumppani ei tappelisi tuollaisista asioista. Löytyy kunnioitusta molemminpuolin.
Sen puolella, joka ei tuo asiaansa esiin riitaisana tai nosta itseään muiden yläpuolelle vihjailemalla tms. Sitä osapuolta ojentaisin parempiin käytöstapoihin.
Kyllä mä asetun lähes aina puolison tueksi, ellei kyseessä ole iso juttu ja puoliso täysin väärässä. Puolison kanssa sentään jaetaan sänky. Ja siitä en luovu.
Jos tuollaisista puolisolle tulee viikkojen mykkäkoulu, niin silloin vanhempia ja aika hankkiutua eroon puolisosta.
Vaikea kuvitella, että puolisoni tai vanhempani riitelisi pikkuasioista, tai no isäni on toisinaan vähän yksinkertainen hölmö, mutta silti. En asettuisi kummankaan puolelle, saattaisin puhista jotain aikuiseksi kasvamisesta ja niin edelleen.
Vierailija kirjoitti:
:D No siis. Mielipiteen jokaisella. Mun perhe ja kumppani ei tappelisi tuollaisista asioista. Löytyy kunnioitusta molemminpuolin.
Sama! 😀 Ei meilläkään pikkujutuista riidellä ja osataan kommunikoida. Kunnon apinameininkiä Kasvisruoka on ainut oikea valinta, Helsinki on parempi kuin Porvooo!!!!!!1!!1!!1
Sanoisin puolisolleni, että anna olla.
Puolison. Vanhempani ovat riidoissa naapureiden ja lähes koko suvun kanssa itsepäisyydellään ja outojen mielipiteidensä vuoksi. Häpeän heitä.
Jos kyse on aloituksessa mainitun kaltaisista idioottimaisuuksista, niin lähinnä nauraisin paskaisesti molemmille osapuolille.
Jos taas meidän perheen elämään vaikuttavista asioista, niin puolison puolella koska ne asiat on yhdessä sovittu.
Pyrin olemaan puolueeton. Yleensä kyllä vanhemmillani on oma ajatusmaailmansa josta he eivät luovu. Joskus se rasittaa suhteita.
Puolison. Napanuora on onneksi katki näin nelikymppisenä.
Onneksi eivät riitele tuollaisista typeristä pikkuasioista. Isoissa asioissa periaatteessa sen puolella kumpi on mielestäni oikeassa, mutta keskustellen, perustellen ja sovitellen, ei riidellen.
Olisi jotenkin outoa jos asettuisin vanhempien kannalle, eli puolisoani vastaan. Puolison kanssa vietän elämääni, vanhempia tapaan silloin tällöin. Avioliitto olisi vaikeaa jos en seisoisi puolison rinnalla riita-asioissa.
Ei kai kukaan aikuinen täysijärkinen riitele tuollaisista asioista saati sitten ota puolta kummankaan riitapukarin puolella.
Asettuisin miehen puolelle. Mutta minulla onkin umpisurkeat alkkisvanhemmat, että aika paljon saisi tapahtua, että olisin heidän kanssaan samaa mieltä mistään
Naiset nyt saa riidan aikaan mistä vaan.
Vaikea kuvitella tuollaista tilannetta mutta puolisoni olen valinnut itse ja olemme ajatusmaailmaltamme samanlaisia. Vanhempani eivät ole helpoimmasta päästä. En missään tapauksessa olisi heidän edessään eri mieltä puolisoni kanssa yhtään mistään.
Asia itsessään ratkaisee. Kuka on väärässä. Ei se nyt pieni asia voi olla jos siitä tuohdutaan.
Riippuisi asiasta. Kumpi on mielestäni milläkin kerralla oikeassa omasta mielestäni.