Lue keskustelun säännöt.
Miesystävä ei puhu tunteista
24.01.2023 |
Mua vaivaa, että toinen ei puhu tunteista. Edes laimeammista. Ei tarvitse rakkautta hehkuttaa.
Joskus olis kuitenkin kiva kuulla, että toinen ikävöi tai tykkää musta, että oon hänelle tärkeä.
Mutta ei. Ei vissiin ikinä muutu?
Nyt ajattelin, että enpä viitsi itsekään moisia jutella. Luulen, että tunteet kyllä hiipuu pikku hiljaa, kun vastakaikua tai vahvistusta niille ei hänen suunnalta tule. Surullista.
Muuten suhde on aika lailla täydellinen. Vuosi oltu yhdessä.
Kommentit (76)
Luultavasti puhuu, mutta ei tavalla, joka miellyttää sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunteista puhuminen on sinänsä vähän typerää, koska se tunne voi olla vartin päästä jo aivan eri. Siksi kai osa naisista on niin tuuliviirejä, koska pitävät omia tunteitaan tosina, ja siten myös tärkeämpinö kuin muiden tunteita.
Ei ne sanat vaan ne teot. Voisin hyvin ottaa miehen joka ei puhu tunteistaan kunhan kohtelisi mua niin että tunteet näkyvät konkreettisesti.
Miehille se on vaikeaa, usein jopa mahdotonta. Itse onneksi opin niistä puhumaan. Ulkopuolista, ammattiauttajan apua tosin tarvitsin.
Ja siis "mä rakastan sua" ei ole tunteista puhumista. Tuon jopa minä olen aina osannut.
Tärkeämpää parisuhteessa on puhua niistä muista tunteista ja muutenkin avoimuus on välttämätöntä.
Vierailija kirjoitti:
Tunteista puhuminen on sinänsä vähän typerää, koska se tunne voi olla vartin päästä jo aivan eri. Siksi kai osa naisista on niin tuuliviirejä, koska pitävät omia tunteitaan tosina, ja siten myös tärkeämpinö kuin muiden tunteita.
Tunteista puhuminen on fiksua, koska puhumalla niistä niitä voi ohjailla. Tunteista puhuminen myös luo puhujien välille läheisyyttä. Hyvässä ja intiimissä suhteessa on tunneyhteys.
Tunteet ovat myös aineellisesti totta, koska niitä vastaa aina fysiologinen toiminto ja ihan olemassaolevia hormoneja. Ihminen, jolla on toimivat peilisolut, tuntee toisen tunteita myös itsessään, ns. tunteet tarttuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä tunnekieli vaihtelee.
Tunnekieleen kasvetaan ja opitaan, joten jos taidot eivät ole kovin hyvät olisi sekin järkevää ymmärtää. Eikä se sinun tunnekieli ole välttämättä maailman ainoa oikea, vaan aina voi vähän miettiä voisiko ne omat kysymyksensä ja puheensa muokata toiselle ymmärrettävämmäksi. Tilannetta voi verrata vieraan kielen oppimiseen, että jos alkeita harjoittelevalle asettaa heti kovat odotukset keskustella maailman taloustilanteesta ei taatusti saa mitään monipuolista vastausta takaisin.
Tunteita ilmaistaan monella eri tavalla. Se vaatii toisen tuntemista entistä paremmin. Ehkä miehesi miettii, miksi et huomaa hänen tunteikkaita huomaavaisuuksia sinua kohtaan?
Aloita siis yksinkertaisilla kysymyksillä olematta vaativa. Mieleisiä vastauksia ei voi pakottaa toisesta.
Eihän kyse ole siitä mikä on oikea vaan mitä kukin suhteessa kaipaa ollakseen onnellinen. Jos itse kaipaan toisen tunneilmaisua ollakseni onnellinen niin se on niin. Se ei ole vaatimus toiselle olla sellainen vaan minulle vaatimus löytää sellainen puoliso joka siihen kykenee.
Minä en puhu tunteista. Mieheni lässyttää joskus jotain kauniista vaimosta ja kuinka tykkää. Mulle ei vaan ole luontaista, en ole tottunut, oppinut.
Ollaan oltu yhdessä vuosikymmeniä. Ollaankin enemmän tooosi hyviä frendejä ja asuin/yhtökumppaneita. Harrastetaan kaikkea yhdessä. Ei meillä nykyisin muitakaan mies/naisystäviä ole, siis seksimielessä. En tiedä, jos joku ihana nainen/mies tulisi jommalle kummalle vastaan, ihastuisiko sitä heti.Tänään riittää mulle ainakin tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kjenen miesystävä ei puhu, ja kenen tunteista se ei puhu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osottaa kyllä teoillaan, että välittää. Isoja juttuja on käyty läpi tässä matkan varrella. Ja luottamus on rakentunut vahvaksi. Ja silti....
ApMies joka ei välitä ei tee mitään sen henkilön vuoksi jonka kanssa on. Se ei tikkuakaan ristiin nosta toisen puolesta jos ei välitä. Puhe on aina halpaa.
Tekee tekoja vain kun "oma lehmä on ojassa". Kyllä nämä miehet tiedetään, tunnepuoli on jäänyt kehittymättä täysin.
Jos ihminen on tuollainen niin hänen sanansakin on arvottomia. Ihmeellisesti olet järkeillyt asian itsellesi. Puhut manipuloitsijasta jos et ymmärrä mistä puhut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useimmat miehet puhuvat tunteista sujuvammnin hieman juovuksissa. Mutta onhan sekin parempi kuin ei ollenkaan!
Tunteista puhuva mies on "neiti" ja "kipinä" puuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua vaivasi sama asia miehessäni suhteen alussa. Lopulta opin ajattelemaan, että miehen arkiset teot osoittaa rakkauden yms. Ajattelin myös, että jos olisi ongelmia niin mieheni kuitenkin kertoisi. Nyt 28 vuotta yhdessä oltuamme mies muutti pois, rakkaus vaan loppunut, ehkä jo vuosi sitten. Emme riidelleet, teimme yhdessä paljon asioita ja seksielämämme oli hyvää loppuun asti. Minun elämä mureni täysin yllättäen. Mies oli itsekseen eron käsitellyt omalta puoleltaan. Puhumattomuus on ongelma.
Älä ainakaan ylitulkitse, että kaikki on hyvin jos rinnallasi on ihminen joka ei puhu.
Vierailija kirjoitti:
Mä en oo koskaan käsittänyt et miks tunteista pitäis puhua erityisesti.
Kyllä Mä tajuan ilmankin että mies rakastaa ja välittää ja varmaan huomaan senkin jos asiaintila muuttuu.
On varmaan kerran sanonut että rakastaa ja kohta 30 v yhdessä! Hyvin menee kuitenkin ja ihan onnellisia ollaan.
Näin minäkin luulin, ihan kuin minun kirjoittamani. Meillä meni 28 vuotta, mutta sitten mies lähti ja ei sitä muutosta huomaa jos toinen salaa sen loppuun asti ...... älä luota siihen. Mieheltäni loppui rakkaus, oli käsitellyt sitä vuoden verran, mutta arjessa se ei näkynyt. Sydämeni murtui.
Vierailija kirjoitti:
Tunteista puhuva mies on "neiti" ja "kipinä" puuttuu.
Kemia loppuu ja kipinä sammuu kun mies alkaa puhua tunteistaan.
Rakastaa eakastaa. Anna pilluu. Ai terve
Täällä toisinpäin. Yritäppä näyttää miehenä tunteita konservatiivisissa perheoloissa kasvaneelle naiselle?
Jos yritän vaimolle puhua tunteista, niin koskaan ei ole hyvä hetki.
"Vedän kaiken itseeni".
"Sinä olet herkkä".
"Kai sinä ymmärrät, mitä syitä millekin on ja miksi tunnet niin ja niin".
"Sinun pitäisi tukea minua".
Auta armias, kun itkin kerran yhden elokuvan loppukohtauksessa pimeässä elokuvasalissa. Nainen sanoi että oli aivan järkyttynyt ja häpesi minua.
Tai sitten pitäisi vaan opetella ja sisäistää se ajatus, että aina jos haluaisin kertoa mitä tunnen tai ajattelen niin pitää ensin ottaa niskaan se napina ja kritiikki siitä kun satuin avaamaan suuni siitä mitä milloinkin on mielen päällä.
Mutta oleppa puhumatta.
"Taas sinä olet ollut monta päivää tuollainen".
Koskaan ei ole hyvä.
Purkaa hampaita yhteen vaan ja käykää töissä.
"Tänään riittää tämä".
Miksi pitää jäädä tällaiseen ajatusten loukkuun jossa toisen kanssa yhteiselo menee enemmän toisen sietämisen kuin oikean rakastamisen kautta?
Kerran täällä vaan eletään.
Ja myös se tunteista puhuva voi saada aikaan epävarmuutta. Minä kysyin kerran mieheltä kumpaa hän yrittää saada vakuuttumaan tunteistaan itseään vai minua. Suhteen ongelmat tuolloin johtui minun omasta epävarmuudesta, ei siitä puhuiko toinen vai ei.