Lue keskustelun säännöt.
Lapsi ei osallistunut vanhoihin tansseihin viime vuonna ja nyt jättää väliin vielä penkkarit!
23.01.2023 |
Abiristeilylle ei myöskään mene! Surullisena katson sivusta tätä kun jättää tärkeät elämän virstanpylväät väliin ja jää hyvät muistot saamatta! Kyllä häntä vielä varmaan harmittaa myöhemmin, kaikkeni olen tehnyt että osallistuisi mutta ei jostain syystä halua.
Kommentit (131)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsellasi ei varmaankaan ole kavereita. Kuka noihin haluaa yksin osallistua?
Vierailija kirjoitti:
Tiedän lähipiiristäni muutaman nuoren, joka jätti nämä väliin. Nykyinen kurssimuoto ja luokattomuus edesauttavat ettei entisenlaista ryhmä-ja luokkahenkeä synny. Ja nämä eristysvuodetkin. Mutta ovat sosiaalisia, paljon ystäviä , hyvissä opiskelupaikoissa ja fiksuja nuoria.
Meidän nuorella ei ole lukiossa sellaisia kavereita joiden kanssa menisi noihin. Joitain juttukavereita on kyllä. Ei halua ryypätä eikä tykkää meluisista karnevaaleista. Rauhallinen lukutoukkatyyppi.
Sehän on usein örveltämistä, kovaäänistä kailottamista, juomista . Todellakin moni fiksumpi nuori ei halua siihen osallistua. Sellaiset , joilla on kanttia kieltäytyä.
Omani osallistui vanhojen tansseihin, mutta ei halunnut osallistua penkkareihin. Eikä hän tainnut mennä risteilyllekään. Ei niistä hylättyä saa, vaikka jättäisi väliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko k i l t t i p o i k a? Riskinä jäädä loppuelämäksi yksin 😔
Olin penkkareissa ajellulla, mutta niiden jatkot, vanhojentanssit ja abiristeily jäivät väliin. En ollut mikään bilettejä tai tykännyt mistään prinsessameiningistä mitä vanhat olivat. Kivoja ikimuistoisia hetkiä koin silti lukiossa. Muistelen sitä aikaa edelleen lämmöllä. Ensimmäinen koulu missä aidosti viihdyin ja olin samanhenkistä porukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan itsekin jättäisin tänä päivänä väliin, kun niitä ei voi suorittaa etänä.
Kaikille alko ja elämä eivät ole synonyymejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma lapseni ei voi edes juoda alkoholia alle kouluikäisenä puhjenneen kroonisen migreenin vuoksi. Hänellä on kavereita vaikka kuinka paljon siitä huolimatta, ettei juo, ei polta ja viettää todella säännöllistä elämää ruokailuineen ja yöunineen sekä käyttäen estolääkitystä.
Moni ei tajua sitä, että osalla migreeninestolääkitys voi olla beetasalpaajaa rankempaa tavaraa ja jo vähäisestä kyseisen lääkkeen ja alkoholin yhdistämisestä voi joutua koomaan. Kuinka moni haluaa ihan oikeasti maata koomassa, koska on pitänyt juoda alkoholia muiden mieliksi?
Olen iloinen, että hänen ikäluokkansa on huomattavasti fiksumpaa porukkaa kuin vanhempiensa ikäiset aikuiset, joille alkoholin juominen on sosiaalinen normi. Jos et juo niin olet outo ja epäilyttävä muiden juomisen kyttääjä jne. Siksi minulla ei ole oikeastaan minkäänlaisia menoja ikäisteni kanssa kun kaikkeen on jotenkin pakko liittää se alkoholi. Itse syön samaa estolääkitystä.
En koe vastuullisen vanhemman touhuksi juoda itseäni koomaan ollakseni ikäisteni silmissä katu-uskottava ja jotenkin muka rempseämpi ihminen. Onneksi löysin ihan luonnostaan alkoholista kiinnostumattoman puolison, jonka kanssa voin viettää vapaa-aikaa kuten haluamme.
Vierailija kirjoitti:
No mäkään en ole ollut abiristeilyllä enkä penkkareissa. Ei harmita. Ylioppilas olen kuitenkin ja vanhoissa olin mukana. Yhdelläkään amiksella ei taida olla mitään näistä, mitenhän ne pärjää?
Minä skippasin vanhat ja abiristeilyn, mutta penkkareita kyllä juhlin, kun koulupäivän aikaan kuitenkin olivat. Hyvin pärjäsin ihan vain niilläkin. Vieläkin hirvittää ajatus, että pitäisi kännissä olevien puolituntemattomien kanssa olla laivalla ja vieläpä jakaa hytti. Ei kiitos. Ei silloin, eikä nyt näin 15 vuotta myöhemminkään.
Amikset ei tosiaan noita juhli, eikä yleensä pidetä edes valmistumista oikein missään arvossakaan, mutta hyvin pärjäävät hekin. Siellä on toki niitä, joilla on joka viikonloppu elämää suuremmat bileet, kun ajavat p**lurallia kylillä koko takakontin kokoinen basso kontissa ja kyydissä väkeä lattiasta kattoon. Muutamalle sitten jääneet nämä myös elämän viimeisiksi bileiksi, kylläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma lapseni ei voi edes juoda alkoholia alle kouluikäisenä puhjenneen kroonisen migreenin vuoksi. Hänellä on kavereita vaikka kuinka paljon siitä huolimatta, ettei juo, ei polta ja viettää todella säännöllistä elämää ruokailuineen ja yöunineen sekä käyttäen estolääkitystä.
Moni ei tajua sitä, että osalla migreeninestolääkitys voi olla beetasalpaajaa rankempaa tavaraa ja jo vähäisestä kyseisen lääkkeen ja alkoholin yhdistämisestä voi joutua koomaan. Kuinka moni haluaa ihan oikeasti maata koomassa, koska on pitänyt juoda alkoholia muiden mieliksi?
Olen iloinen, että hänen ikäluokkansa on huomattavasti fiksumpaa porukkaa kuin vanhempiensa ikäiset aikuiset, joille alkoholin juominen on sosiaalinen normi. Jos et juo niin olet outo ja epäilyttävä muiden juomisen kyttääjä jne. Siksi minulla ei ole oikeastaan minkäänlaisia menoja ikäisteni kanssa kun kaikkeen on jotenkin pakko liittää se alkoholi. Itse syön samaa estolääkitystä.
En koe vastuullisen vanhemman touhuksi juoda itseäni koomaan ollakseni ikäisteni silmissä katu-uskottava ja jotenkin muka rempseämpi ihminen. Onneksi löysin ihan luonnostaan alkoholista kiinnostumattoman puolison, jonka kanssa voin viettää vapaa-aikaa kuten haluamme.
Sinulla on harvinaisen surkeat piirit, jos sinun(kin) edellytetään juovan alkoholia niin, ettet voi juomatta osallistua ollenkaan ilman, että pidetään outona kyttääjänä. Onneksi ilmeisesti lapsesi kaverit ovat fiksumpaa sorttia.
Toivottavasti sinäkin löydät ystäviä ja tuttuja, joiden kanssa voit viettää aikaa rauhassa ilman holia.
Erikoista, että jonkun mielestä vanhojen päivät ja abiristeily ovat elämän tärkeitä virstanpylväitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En olisi huolissaan, jos jättää vanhojen tanssit ja penkkarit väliin, mutta olisin huolissaan, jos nuorella ei ole kavereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mäkään en ole ollut abiristeilyllä enkä penkkareissa. Ei harmita. Ylioppilas olen kuitenkin ja vanhoissa olin mukana. Yhdelläkään amiksella ei taida olla mitään näistä, mitenhän ne pärjää?
Minä skippasin vanhat ja abiristeilyn, mutta penkkareita kyllä juhlin, kun koulupäivän aikaan kuitenkin olivat. Hyvin pärjäsin ihan vain niilläkin. Vieläkin hirvittää ajatus, että pitäisi kännissä olevien puolituntemattomien kanssa olla laivalla ja vieläpä jakaa hytti. Ei kiitos. Ei silloin, eikä nyt näin 15 vuotta myöhemminkään.
Amikset ei tosiaan noita juhli, eikä yleensä pidetä edes valmistumista oikein missään arvossakaan, mutta hyvin pärjäävät hekin. Siellä on toki niitä, joilla on joka viikonloppu elämää suuremmat bileet, kun ajavat p**lurallia kylillä koko takakontin kokoinen basso kontissa ja kyydissä väkeä lattiasta kattoon. Muutamalle sitten jääneet nämä myös elämän viimeisiksi bileiksi, kylläkin.
Sama juttu. Penkkareissa olin, vanhojen tansseissa en. Ei varmaan ois ollu tanssipariakaan, koska aika moni jätti tanssit väliin. Risteilyllä kävin, mutta kahdestaan kaverin kans Tallinnassa. Oli kyllä kivaa niin.
Mikä ihme saa teidät vastaamaan tällaisiin aloituksiin? En voi käsittää. Eikö jotain jokerro se, että otsikossa lukee VANHOIHIN TANSSEIHIN? Tämä on se väärinkirjoittajateinijonne
Vierailija kirjoitti:
Tiedän lähipiiristäni muutaman nuoren, joka jätti nämä väliin. Nykyinen kurssimuoto ja luokattomuus edesauttavat ettei entisenlaista ryhmä-ja luokkahenkeä synny. Ja nämä eristysvuodetkin. Mutta ovat sosiaalisia, paljon ystäviä , hyvissä opiskelupaikoissa ja fiksuja nuoria.
Tämä on varmaan yksi syy, miksi nykyään on niin helppo jättäytyä näistä pois. Ei ole sitä samanlaista ryhmän painetta, kun kukaan ei kiinnitä huomiota että kuka osallistuu ja kuka ei. Pienessä lukiossa oli aikoinaan "pakko" olla mukana ja jokaiselta kysyttiin henkilökohtaisesti. (Olin itse järjestämässä monia asioita silloin ja mielestäni meillä jokainen otettiin hyvin mukaan näihin). Toisaalta se on harmi, että tuollaista ryhmähenkeä ei synny enää suurissa yksiköissä.
Vierailija kirjoitti:
En osallistunut vanhojen tansseihin, penkkareihin, abiristeilyihin tai mihinkään muuhun ylimääräiseen (opintosuunnitelman ulkopuoliseen) toimintaan.
Menetinkö jotain? En. Olenko katunut sitä, että jäin pois tapahtumista? En sekuntiakaan.
Kirjoitin hyvä arvosanat ylioppilastutkinnossa. Jokaisesta aineesta tuli laudatur tai eximia. Kyllä, luit aivan oikein. Eximia on siis heikoin arvosana minun papereissani. Heti samana keväänä hain yliopistoon. Pääsykoe meni helposti ja sain haluamani opiskelupaikan Helsingin Yliopistosta. Moni kaveri jäi ilman opiskelupaikkaa, koska he eivät pärjänneet lukiossa ja/tai pääsykokeissa. Heidän opintonsa kärsivät, koska heillä oli vaikeuksia ylläpitää motivaatiota. He halusivat "ottaa rennosti" ja "nollata aivot" joka viikonloppu. Sen he myös tekivät. Perjantai-iltana kännit, lauantaina krapula ja sunnuntaina sitten ihmetellään, että mihinkäs se viikonloppu taas menikään. Tämä sama jengi oli innokkaasti mukana järjestämässä penkkareita ja abiristeilyitä.
Voisin lyödä vetoa siitä, että tuo "bileporukka" katuu nyt omia valintojaan. He joivat rahansa (opintotuet, opintolainat) ja heille jäi lukioajasta käteen vain huonot arvosanat. Joillekin jäi myös elämänmittainen alkoholiongelma. Tuollaisia saavutuksia ei kannata esitellä työhakemuksessa (cv) eikä huudella pitkin kyliä.
Ihan niinkuin tuollaiset satunnaiset riennot turmelisivat ihmisen täysin. Se, että dokaa joka viikonloppu eikä ymmärrä lukemaansa, ei kyllä liity näihin juhlapäiviin.
Mäkin olisin jättänyt väliin, jos olisin lukion käynyt. Ei vaan yhtään kiinnosta tuollaiset hömpötykset.
Se on hyvä.
Eihän nuo lastentouhuja olekaan.