Onko teillä muiden ihmisten seurassa sellainen olo, että olette tarkkailun alaisena?
Minusta tuntuu aina siltä, että kaikki ihmiset vaan tarkkailee minua ja tekee johtopäätöksiä olemisestani. En tästä syystä kestä enää kenenkään seurassa olemista. Aina sanotaan, että ei kukaan mieti toisia ja kaikki on muka niin keskittyneitä itseensä, mutta minun mielestä asia ei ole niin. Miten te muut koette? Ja jos tuntuu, että teitä tarkkaillaan niin pystyttekö silti olemaan ihmisten seurassa normaalisti?
Kommentit (41)
Suurin osa ihmisistä on kiinnostunut lähinnä itsestään ja omista ympyröistään.
Ei ole tunnetta tarkkailun kohteena olemisesta. Tiedostan vain muiden näkevän muut - siis minut myös. En tarkkaile muita. Näen muiden eleet ja ilmeet ja kuulen puheen - ja unohdan ne saman tien. En ajattele niitä automaattista havainnointia enempää.
Eipä ole tuntunut siltä, että muut tarkkailisivat. Joskus ehkä joku kiinnittää huomiota pukeutumiseeni, mutta mitäpä siitä. Ei kannata ylipäätään uhrata aikaa sen pohtimiseen, mitä muut ajattelevat ulkonäöstä. Puheet ja teotkin ovat asioita, jotka eivät muiden arvioitaviksi kuulu, elleivät ne ole loukkaavia tai peräti täytä rikoksen tunnusmerkistöjä.
Onko sinua joskus kiusattu?
Pitkäaikainen kiusaaminen voi aiheuttaa tuollaista oireilua ja jopa henkisen sairastumisen.
Kannattaa ottaa yhteyttä mielenterveystoimistoon ja vaatia itselleen keskusteluhoitoa.
Siitä selviää ja olet sen jälkeen oikeasti vahvempi kuin koskaan aiemmin. Tsemppiä👍
Tuntuu aika omahyväiseltä oletukselta, että kaikki muut tarkkailisivat juuri sinua, ja miettisivät sinusta jotain. Jos olet todella erikoinen ja käyttäydyt erikoisesti, esim. huudat suoraa huutoa jossain Prismassa, niin varmasti moni katsoo, että mitä helvettiä tuo huutaa, mutta siinä se. Ihmiset näkee päivässä usein kymmeniä, jopa satoja vieraita ihmisiä jotka kyllä näkee, kun eivät sokeita ole, mutta eivät kiinnitä sen kummemmin huomiota, se olisi todella raskasta päivästä toiseen kytätä toisia.
Pahempaa on sellainen tarkkailu, että ihmiset ovat rajatuissa työasemissa ja muut vetävät johtopäätöksiä, millaisiin töihin joku pystyy. Tyyliin yrittävät väittää, että tekijä "ei kehity" joihinkin töihin, mikä tarkoittaa että ei pysty niihin, vaikka niihin on palkattu muut ihmiset. Miksi pitäisi syyllistyä ja tehdä muiden töitä? Monet voivat ajautua sellaiseen tai ainakin kokea painetta.
Voidaan aina vaan muka tarkkailla, ketkä ovat joissain töissä. No yllättäen yleensä ne, jotka on palkattu niihin. Ei muutu ääneen huutelemalla.
On ja että arvostelevat negatiivisesti mielessään, mutta minusta tämä kertoo vain omasta huonosta itsetunnostani, en usko, että ainakaan suurin osa ihmisistä tarkkailee. Lähes täysin erakkona elän, koska en jaksa kehoani jatkuvassa valmiustilassa.
Joskus oli tuollaista joo. Aika pitkäänkin. Onko sinua joskus kiusattu? Itselläni tuo oli luultavasti siihen liittyvää takautuvaa reagoimista, sinänsä vaaratonta. Kiusatun ihmisen psyyke voi kehittyä ymmärrykseen, että on itse jotenkin perustavanlaatuisesti muista poikkeava. Siksi voi alkaa tuntua siltä, että on itse jotain todella erikoista (hyvässä tai pahassa tai molemmissa) ja koko maailma pyörii oman itsen ympärillä. Suhtautuminen oman itsen suureen rooliin suhteessa ympäröivään maailmaan on siis kehittynyt hieman vääristyneeksi.
Vierailija kirjoitti:
On ja että arvostelevat negatiivisesti mielessään, mutta minusta tämä kertoo vain omasta huonosta itsetunnostani, en usko, että ainakaan suurin osa ihmisistä tarkkailee. Lähes täysin erakkona elän, koska en jaksa kehoani jatkuvassa valmiustilassa.
Minullakin ihmisten seura laittaa kehon jatkuvaan valmiustilaan ja tulee epämukava ja ahdistunut olo. Ehkä turvallisuudentunne elämässä on järkkynyt niin pahasti. Yritän kovasti altistamalla päästä eroon tästä ja ajatella että jos joku ei minusta tykkää niin ei tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla kenties skitsofrenia?
Tuo ei viittaa skitsofreniaan. Ap ei ilmeisesti ole esim. nähnyt harhanäkyjä.
No, täällähän juuri ihmiset kertovat tarkkailevansa muita, joten ei ihme jos tuntuu siltä että on tarkkailtavana
Minusta ei tunnu että kukaan tarkkailisi minua, kukaan ei nimittäin katsele pitempään meikäläiseen päin. Silti olen ainakin aiemmin ajatellut että mitä muut musta ajattelee ja se on tuntunut epämiellyttävältä. Nykyään en välitä jos joku tarkkailisi. Olen kuullut monen suusta että jos kiinnostaa niin siinähän tarkkailee, ja tätä kautta oppinut muuttamaan ajatustani.
Itse olen kylläkin luonteeltani tarkkailija, utelias, minua kiinnostaa ihmiset. En puhu niiden kanssa mutta tarkkailisin mielelläni. En tee sitä sillä se vaatisi sen että istuisin jossain vaikka kahvilan ikkunapöydässä tuntitolkulla. Se että tarkkailisin jotain ihmistä ei tarkoita että ajattelisin mitään pahoja, olen vain utelias ja minusta on kiva alkaa ajattelemaan kaikenlaista.
Voihan se olla että jos sinulla on jotain persoonallisuudessa tai psyykeessä, tee testejä niin saat tietää itsestäsi enemmän, mitä tuo sinun juttu oikein on ja voiko sille tehdä jotain, jos se sinua haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinä ajattelet että tarkkailijat hyötyisivät sinun tarkkailustasi? Mitä he sillä tiedolla tekisivät? Ei tavikset kiinnosta ketään, ellet ole sitten jokin tason julkkis. Mitä epäilen tässä.
Juoruiluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinä ajattelet että tarkkailijat hyötyisivät sinun tarkkailustasi? Mitä he sillä tiedolla tekisivät? Ei tavikset kiinnosta ketään, ellet ole sitten jokin tason julkkis. Mitä epäilen tässä.
Juoruiluun.
Ketään ei kiinnosta, ei ketään ja milloinkaan.
Joistain ihmisistä vaistoaa sen liian hyvin, että he tarkkailevat ja tekevät johtopäätöksiä. Onneksi useimpien seurassa tällaista ole, mutta kyllä esimerkiksi työpaikalla on parikin henkilöä, joiden seurassa tuntee olevansa tarkkailtavana. Se tunne on erittäin häiritsevä.
Vierailija kirjoitti:
Joistain ihmisistä vaistoaa sen liian hyvin, että he tarkkailevat ja tekevät johtopäätöksiä. Onneksi useimpien seurassa tällaista ole, mutta kyllä esimerkiksi työpaikalla on parikin henkilöä, joiden seurassa tuntee olevansa tarkkailtavana. Se tunne on erittäin häiritsevä.
Jep tämä on kyllä totta, että joistain ihmisistä tulee oikein sellainen tunne, kuinka ne tarkkailee ja suorastaan yrittää päästä pään sisään. Sellainen painostava olo tulee. Vaikka niistä ei siis näe mitenkään selvästi päälle päin tätä käytöstä, mutta se on just se tunne mikä siitä itselle tulee, että on tarkkailun alaisena.
Totuus on se että vaikka kuinka kaikin voimin yrittäisit saada katseet Sinuun, niin siltikään et helpolla voita huomiota puolellesi. Niin omiin ajatuksiin ja elämiinsä käpertyneitä ihmiset ovat.
Mutta ymmärrän tunteen, itsekin kärsin sosiaalisista peloista ja nehän tuollaisen tunteen aiheuttaa.
Miksi se tuntuisi painostavalta? Ihan samoin jokainen pystyy tarkkailemaan muita ihmisiä ja ei kai kukaan normaali ihminen ala ajattelemaan mitään sen enempää muiden ajattelemisista? Ei minua ainakaan kiinnosta miettiä mitä muut miettivät, ei sellaiseen ole aikaa ja mielenkiintoa. Kannattaa siis keskittyä ihan muihin asioihin ja mukavaan elämiseen.