Mustasukkaisuus miehen menneisyydestä

Vierailija kirjoitti:

Olet poikkeus. Enemmistö naisista ei välitä miehen menneisyydestä. Miehet taas välittävät naisen menneisyydestä.

Aika onneton väite.

Miehet on vaan miehiä ja naisten täytyy olla pyhimyksiä.

Kyllä se taitaa olla niin ettei monellakaan naisella tälläiset häntäheikit kiinnosta.

Kyllä se niin on että mies on villi siihen asti kun haluaa lapsia. Ja kun ne on tehty niin ollaan taas villejä. Nää asiat ei muutu.

Ei tää kovin monella naisella kiinnosta.

Mä olin villi sinkku nelikymppiseksi kunnes se yksi sopiva käveli vastaan . Nyt ei tulis mieleenkään katsella muualle . Kokeillut olen jo yli tarpeen ähkyyn asti erilaisia miehiä nuorempana . Samaa sanoo mieheni, hänellä muutama pitkä suhde takana ja molemmat yhtä mieltä että ihanaa kun ei tarvitse pelätä tauteja (kumi voi puhjeta/ liukua paikaltaan) ja kotona parasta seksiä niin reissussa ollessa kiima vain kasvaa , ihana odottaa että pääsee kotiin .

Neuvo kai tähän sulle, että puhukaa ja keskustelkaa ja koita vain luottaa . Myös itseluottamusta tarvitaan .

Kannattaa luottaa vaistoihin.

Kokemusta on.

Onneksi ei ole kohdallani ajankohtaista ja toivon ettei ikinä ole.

Mutta jos olisi niin en olisi mustasukkainen koska ainahan voin kiriä kiinni esim ostamalla. Samalla linjalla silloin oltaisiin.

Seurustelen miehen kanssa jonka tunsin nuoruudessani koska olimme samalla luokalla. Silloin nuorena poika oli  hyvä urheilija mutta se asui lastenkodissa ja oli sellainen kapinallinen. Sillä oli tyttöjä joiden kanssa se harrasti seksiä useiden samalla luokalla olevien tyttöjen kanssa ja muiden tyttöjen kanssa ja minun kanssa myös ja koska mies oli pikkurikollinen niin kaikki lankesi siihen. Kaikki luuli että se on joku pahis ja menivät siihen retkuun mutta ei se tehnyt mitään muuta kuin varasti kaupasta merkki vaatteita ja sillä ei vaan ollut vanhempia edes. Silti se oli älyttömän suosittu ja tytöt tyrkytti itseään sille. Näin sen baarissa aikuisena ja päätin että se on minun mies. Mies ei edes halunnut minua aluksi. Täysin muuttunut mies eikä halunnut seksiä vaikka yritin kuinka aluksi. Olin sinnikäs ja lopulta sain miehen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet poikkeus. Enemmistö naisista ei välitä miehen menneisyydestä. Miehet taas välittävät naisen menneisyydestä.

Aika onneton väite.

Miehet on vaan miehiä ja naisten täytyy olla pyhimyksiä.

Kyllä se taitaa olla niin ettei monellakaan naisella tälläiset häntäheikit kiinnosta.

Olet väärässä. Lähes kahden tuhannen naisen joukosta 99,5% mielipide on tuo minkä kirjoitin.

Lisätietosi varmistavat, että mies on saastainen kiertokulli ja olet vain yksi nainen monien ketjussa. Luultavasti et ole edes ainoa tällä hetkellä. Kannattaa myös testauttaa taudit.

Vierailija kirjoitti:

Mä olin villi sinkku nelikymppiseksi kunnes se yksi sopiva käveli vastaan . Nyt ei tulis mieleenkään katsella muualle . Kokeillut olen jo yli tarpeen ähkyyn asti erilaisia miehiä nuorempana . Samaa sanoo mieheni, hänellä muutama pitkä suhde takana ja molemmat yhtä mieltä että ihanaa kun ei tarvitse pelätä tauteja (kumi voi puhjeta/ liukua paikaltaan) ja kotona parasta seksiä niin reissussa ollessa kiima vain kasvaa , ihana odottaa että pääsee kotiin .

Neuvo kai tähän sulle, että puhukaa ja keskustelkaa ja koita vain luottaa . Myös itseluottamusta tarvitaan .

Kiitos viestistä!

Täytyy vaan koittaa luottaa, kertoa fiiliksistään, mutta olla sabotoimatta suhdetta omilla hulluilla ajatuksillaan ja uskoa, mitä toinen sanoo. Sinänsä tiedän itsekin, ettei kukaan voi luvata mitään varsinaisesti tulevaisuuteen (sitä, että riittäkö rakkaus vai ei). Enhän minäkään voi!

Tämä kohta on huolestuttava:

"mutta ei kumpikaan ole lähdössä minnekään varmasti niin kauan, kuin tässä on hyvä olla."

Pelkäät, että mies häipyy ja samalla pohdit että ei lähde jos on hyvä olla.

Pidä varasi, ettet yritä ylläpitää sitä "hyvää oloa" itsesi kustannuksella.

Vierailija kirjoitti:

Tämä kohta on huolestuttava:

"mutta ei kumpikaan ole lähdössä minnekään varmasti niin kauan, kuin tässä on hyvä olla."

Pelkäät, että mies häipyy ja samalla pohdit että ei lähde jos on hyvä olla.

Pidä varasi, ettet yritä ylläpitää sitä "hyvää oloa" itsesi kustannuksella.

Mä en ajattele erityisesti miestä tässä, vaan myös itseäni. Olin pitkään suhteessa, mikä ei toiminut enää vuosikausiin. En sellaiseen enää jäisi. Ei ole kummallekaan oikein jäädä kitkuttamaan ja tuhlata elämäänsä pahaan oloon.

Voi tietysti muistella omaa menneisyyttään ja koitko samanlaisia tunteita edellisen suhteen alussa? Ihminen saattaa toistaa tunteitaan jokaisessa uudessa suhteessaan ja jotka ehkä nousevat jo lapsuudestakin? Löytyykö lapsuudesta muistoja, joissa olisit kokenut jääneesi huomiotta tai joutunut vähän kisaamaan tärkeän aikuisen läsnäolosta? 

Ole myös kärsivällinen tunteittesi kanssa. Olette olleet hyvin vähän yhdessä, mutta ihastus ja innostus on nyt suhteessanne suurimmillaan. Rakastuminen ja intohimo ei ole koskaan helppoa, vaan se tuo raastaviakin tunteita mukanaan ja jotka järjellä ajatellen ovat ihan hulluja. Voitko siis sanoa itsellesi, miten nyt kokemasi mustasukkaisuuden tunne todennäköisesti laantuu siinä missä rakkauden hurmiokin?  

Se vanha sääntö, että kun ihmisellä ovat asiat hyvin hänelle tulee silloin  tilaa vanhoille, hoitamattomille tunteilleen. Ne nousevat väkisinkin kaiken hyvän sekaan ja miksi ne yleensä pitävät sisällään koko elämäsi kuin vain tämän hetken. 

Vierailija kirjoitti:

Älkää KOSKAAN jakako suhdehistoriaanne, mikäli toivotte uudelle suhteelle hyvää tulevaisuutta. Luotte tarpeettoman taakan.

No, kyllä minusta pitää pystyä vastaamaan suoraan kysymykseen rehellisesti. Joku vastuu on kysyjälläkin. Pitäisi itse tietää kestääkö totuuden, ennen kuin kysyy.

Tietysti, jos toinen rupeaa utelemaan tosi outoja, voi viheltää pelin poikki, mutta se paljastaa kyllä kysyjästäkin jotain.

"Ja ennen sun exää olit sinkku vai?"

"Olin, tai oli jotain lyhyitä suhteita"

"Siis ihan seurustelua vai vaan yhden yön pokia"

"En tapaillut ketään, mutta joitakin baari-iltoja päätyi seksiin, joo"

"Ai? No siis kuinka usein? Tai siis kuin monen kanssa sä olet ollut?"

"...onkohan tämä nyt ihan relevanttia? Miksi sun tarvitsee tietää?"

Eli kaikkea ei tarvitse paljastaa, mutta rehellinen pitäisi olla.

Minun vaimo mustis menneisyydestäni ja nykyisestä minun parhaasta ystävästä joka on nainen.

Kaipaisin keinoja tämän asian hoitamiseen. En luovu ystävästäni enkä vaimostani.