Lue keskustelun säännöt.
Itseluottamuksen romahdus nelikymppisenä
Vanha ja ruma nelikymppinen
21.01.2023 |
Onko normaalia, että itseluottamus suorastaan romahtaa vähän päälle nelikymppisenä naisena? Tuntuu, että olen yhteiskunnan kuonaa. Nuoret miehet asiakaspalvelussa suhtautuvat suorastaan tylysti. Naiset ovat kyllä kivoja kaikkialla. Oma mies tylyttää, on kylmä ja kritisoi joka asiasta. Olen itse väsynyt ja vetämätön. Myös tästä oma mies haukkuu. Lapset ovat teinejä, osittain hyvinkin hankalassa iässä.
Tuntuu, että joka puolelta sataa vaatimuksia, kritiikkiä ja huonoa palautetta niskaan. Kukaan ei enää sano koskaan mitään kaunista. Tästä tuli kauhea valitusvirsi, mutta tältä arki tuntuu. Ympärillä riehuu globaali kriisi, koronavuosien huolikin söi resursseja.
Mistä löytää toivoa? Pieniä ilonpilkahduksia koen vain lemmikkieni seurassa, ne tykkäävät minusta, vaikka olenkin vanha ja ruma haahka. Samoin luonnossa kaikki pinnallinen tuntuu häviävän.
Kommentit (69)
Itse yrittäisin ajatella positiivisesti niin, että naisilla on sentään se suuren suosion aikakausi ikävuosina 16-30.
Miehillä ei ole mitään vastaavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ei liity ulkonäköön, vaan on sellainen laaja itseluottamuksen romahdus, myös henkinen. En ole ollut nuorena erityisen kaunis.
- Ap.
Vierailija kirjoitti:
Itse yrittäisin ajatella positiivisesti niin, että naisilla on sentään se suuren suosion aikakausi ikävuosina 16-30.
Miehillä ei ole mitään vastaavaa.
Jaa ei kyllä kaikila naisilla ole.
Tuolta on tosiaan tuntunut viimeiset 20v, kokoajan joku kyllä vaatii jotain, nyt vielä vanhat vanhemmat ja kipeät lastenlapset, töissä jää nuorempien jalkoihin ja pää tuntuu olevan yhtä sumua.
Olen miettinyt, että jonain päivänä vaan romahdan ja alan huutaa, voisko joku edes lasin vettä tuoda tai sanoa kerranki, että hyvin sä vedät.
60v
Estrogeenin vähentyminen aiheuttaa 4-5kymppisenä itseluottamuksen laskun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla menee ihan hyvin jos nyt vasta romahdat ekaa kertaa. Se tulee kaikille jossain vaiheessa. Älä välitä muiden mielipiteistä vaan elä omaa elämääsi.
Olet hehkeä ja viehättävä nelikymppinen, kauniin aurinkoista päivää SInulle! Koita jaksaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Sulla menee ihan hyvin jos nyt vasta romahdat ekaa kertaa. Se tulee kaikille jossain vaiheessa. Älä välitä muiden mielipiteistä vaan elä omaa elämääsi."
Minulla on masennustausta, joten ei ole ensimmäinen romahdus.
- Ap.
Joillekinhan tulee jopa paniikkihäiriöitä mutta korjaantuu vähitellen sitten kun elimistö tottuu muutoksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuolta on tosiaan tuntunut viimeiset 20v, kokoajan joku kyllä vaatii jotain, nyt vielä vanhat vanhemmat ja kipeät lastenlapset, töissä jää nuorempien jalkoihin ja pää tuntuu olevan yhtä sumua.
Olen miettinyt, että jonain päivänä vaan romahdan ja alan huutaa, voisko joku edes lasin vettä tuoda tai sanoa kerranki, että hyvin sä vedät.
60v
Hyvä ap ja hyvä Sinä. Kuulostaa siltä että viimeistään nyt pitäisi opetella vetämään niitä omia rajoja. Vanhat vanhemmat palvelutaloon, ei kitinöitä. Lastenlapsille välillä joku muu hoitaja, kai niiden oma isä sentään osallistuu tasapuolisesti?! Nyt sitä kuuluisaa tervettä itsekkyyttä kehiin. Ensin happinaamari omalle naamalle. Kyllä se siitä iloksi muuttuu, ja teinipoikien huomiolla ei nelikymppinen nainen tee mitään.
Hyvin te vedätte!
N39
Olen 43v ja oma itseluottamukseni on kyllä noussut nyt viime vuosina. Avioero viisi vuotta sitten ja sen jälkeinen hyvän olon tunne, uusi työpaikka, opinnot...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa aloittajan tapauksessa itseluottamusta romuttaa eniten miehen 4umat sanat.
Muuten kyse on väsymisestä vaatimusten keskellä, kun joka puolelta vaaditaan jotain ja teini on myös raskaampi kuin pikkulapsi.
Eli tuttuja ilmiöitä monelle ja minullekin. Ala ottaa enemmän aikaa itsellesi ja ala tehdä asio7ta, joista sunä tykkäät. Pitää tehdä irtiptto nykyiseen muiden palvelijarooliin, johon helposti vuosien aikana on lipsahtanut. Nyt kaikki pitävät sinua itsestäänselvyytenä.
Tee tästä vuodesta 2023 Sinun Oma Vuotesi, jolloin mietit, mitä sinä haluat elämässä ja alat tosiaan elää vähän enemmän itseäsi varten. Lapsesta tietenkin pitää huolehtia, mutta mies osaa huolehtia itsestään ja hänenkin kuuluu ottaa vastuuta kodista ja lapsests.
Vierailija kirjoitti:
Tuolta on tosiaan tuntunut viimeiset 20v, kokoajan joku kyllä vaatii jotain, nyt vielä vanhat vanhemmat ja kipeät lastenlapset, töissä jää nuorempien jalkoihin ja pää tuntuu olevan yhtä sumua.
Olen miettinyt, että jonain päivänä vaan romahdan ja alan huutaa, voisko joku edes lasin vettä tuoda tai sanoa kerranki, että hyvin sä vedät.
60v
Hyvin sä vedät, tsemppiä. T:Toinen mummo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun on väsynyt, eikä kuule mitään hyvää ja kaunista, itsetunto saa loven iässä kuin iässä.
Itse sain kolauksen jo noin kolmekymppisenä työelämässä, josta pääseminen yli kesti kauan. Jotenkin koen olevani vahvempi ja seesteisempi itseni kanssa nyt nelikymppisenäkin kuin 10 vuotta sitten. Se on vaatinut kyllä vuosien kestänyttä työtä itsensä kanssa. Olen oppinut keskustelemaan itselleni armollisemmin, opetellut omat rajana ja opettanut muut kunnioittamaan niitä. Samoin olen tiedostaen alkanut miettimään keinoa torjua kyynisyyttä ja tuomaan elämääni itselleni hauskoja asioita. Olen myös alkanut harkiten käyttämään aikaan myös itselleni tärkeisiin asioihin, kuten lisäopintoihin, jossa olen tavannut mielenkiintoisia ihmisiä.
Olen löytänyt myös itselleni sopivan liikuntalajin, joka antaa itselleni energiaa ja tulee hyvinvointiani. Nyt osaan sanoa suoraan nykyiselle puolisolleni, että kuinka minua kohdellaan ja samalla myös opetellut itse kehumaan häntä, mikä on suomalaiselle aika vaikeaa. Ei ole tullut itsestäänselvyytenä kehua muita, edes aiheesta. Kehun itseänikin aiheesta nykyisin eri tavalla, että "hyvä minä!"
Niin, ja mies kyllä paranee vaihtamalla, jos edellinen ei kunnioita tai halua olla edes suhteessa kanssasi. Kyllä joku muu halua, jos kykenet vuorovaikutukseen muiden kanssa.
Asiakaspalvelijan esimiehelle voi antaa palautetta. Huomannut saman tylyn kohtelun usein mutta en aio enää sitä sietää.
No ei, vaan yleensä sitä käy juuri toisinpäin, eli nelikymppisenä tajuaa, ettei tarvitse edes yrittää miellyttää kaikkia.
Yleensä nelikymppisenä ja sitä vanhempana naiset ovat parhaimmillaan, heillä on oikeaa itseluottamusta, ikää sen verran, että heidän ei tarvitse miettiä edes turhuuksia tai sitä mitä muut ajattelevat ja he pystyvät todellakin seisomaan sanojensa takana.
Jos sinulla on itsevarmuus hukassa ap, niin en usko, että se on ollut koskaan kovin ihmeellinen. Et välttämättä nouse tuosta, vaan ryvet siinä loppuikäsi. Muita et voi asiastasi syyttää valitettavasti. Olet jo sen verran iäkäs, että olet omista jutuistasi vastuussa.
Ensin isoin ongelma tarkasteluun - mies, joka ei näytä lainkaan arvostavan sinua, vaan pitää itsestäänselvyytenä ja on jopa henkisesti väkivaltainen.
Googlaa ja lue tämä päivä artikkeleita netistä qiheesta, englqnniksi löytyy varsinkin paljon, hakusanat what to do when husband takes me for granted.
Ollut hyviä pointteja, annan kyllä mieluusti kaiken aikani lapsille ja kodin hoitamiselle. En ole mikään kodin hengetär, mutta minun on pakko tehdä täällä kaikki. En osaa ollenkaan nalkuttaa, olen melko hiljainen ihminen. On ihan totta, että ilo ja oman itsen kunnioitus on haihtunut savuna ilmaan.
Miehen vaihtoa en edes ajattele. Olen pahoillani, mutta miehiin minulla on nykyään skeptinen asenne. Monet - ehkä useimmat miehet - haluavat kuitenkin nuoremman kumppanin. Nyt kun tiedän, kuinka paljon työtä on parisuhteessa ja miehessä, en haluaisi uutta miestä, jos nykyinen jättäisi. Tunnetasolla tuen miestäni aina, kun hänellä on hankalaa. Jos itse itken tai olen allapäin, mies ei pidä tästä ja on sitä mieltä, etten ole vain tarpeeksi positiivinen. Niinpä tuntuu, että olen vain henkisesti tosi väsynyt.
- Ap.
Olen viimein saamassa lääketasapainon kohdilleen. Nostaa huomattavasti itsetuntoa. Masennus on pyllystä.
Jos nuorena olet perustanut itsetuntosi ulkonäöllisille asioille, romahdus tulee varmasti. Mutta kyllä siitäkin selviää.