Teinien lintsaaminen
Yläkouluikäinen ei suostu menemään kouluun milloin milläkin syyllä.
Tänään syynä on se, ettei ole hänelle kelpaavaa aamupalaa. On tarjottu eri makuiset smoothiet, voileivät, jogurtit, hdelmäsalaatit, välipalapatukat, kanamunat jne. Mikään ei kelpaa. Hän ei kuulemma halua joka päivä samaa aamupalaa. Sitten kun kysyy, että mitä sitten haluisit, ei vastaa muuta kuin "aamupalaa".
Mitä ihmettä tollasen kanssa voi tehdä? Perheen muut lapset syö joka aamu kaurapuuron pakastemarjoilla, raejuustolla ja mehukeitolla. Mutta tälle yhdelle ei ole ikinä kelvannut puuro.
Kiukuttelijamurkulle kelpaisi varmasti tuoreet marjat, mutta en viitsi lähteä sellaiseenkaan, että tässä aamun kiireessä lähtisin niitä hänelle hakemaan kaupasta. Enkä muutenkaan voi alkaa pompoteltavaksi.
Väkisin kouluunkaan ton ikäistä ei saa millään. Miten toimisit?
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän lintsaamisesta eroteta koulusta. Ja niin sen kuuluu ollakin.
Ei eroteta. Ensin selvitetään koulussa tilannetta vanhempien kanssa, yritetään ratkaista oppivelvollisuuden suorittamisen kannalta opintoja, selvitetään psyykkistä vointia, nepsyoireita tms. Tarvittaessa sit nuorisopsykiatrian ja/tai lastensuojelun kanssa.
Jos niitä poissaolotunteja siis kymmeniä.
Edut pois tuollaiselta lapselta, kännykkä, tietokone, kavereiden kanssa oleminen. Etuja palautellaan vasta, kun hommat hoidetaan. Tosin liian myöhäistä on tuo aloittaa teininä. PItää aloittaa vuosia aikaisemmin, jos vaikuttaa tuollaiseen lusmuiluun taipuvaiselta. Ei anneta muita vaihtoehtoja, eikä ainakaan neuvotella. Psyyken ongelmat ja autismin kirjo (tms.) on toki tilanteita erikseen, joihin pitää hakea toisenlaista apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku voi antaa teininsä pompottaa itseään tuolla tavalla? Kyllä meilläkin saa toivoa, mitä esim. aamupalatarvikkeita kaappiin ostetaan, mutta loppupeleissä sitä syödään mitä siellä sattuu minäkin aamuna olemaan. Aina löytyy jotain leipää tms. hedelmiä, jogurtteja, muroja, puuroakin.
Ja kouluun lähdöstä en edes keskustele. Tietysti sairaana on eri juttu, mutta muutenhan se on ihan selvää, että kouluun mennään. Ja jos ei olisi, niin tekisin sen selväksi. Asia joka ei vain ole teinin päätettävissä eikä siinä ole vaihtoehtoja.
Olisi mielenkiintoista kuulla miten tekisit sen selväksi.
Vanhemman auktoriteetilla ja kurilla.
Ennen olisi annettu vitsaa kunnes teini olisi alkanut totella. Mutta enää se ei Suomen rajojen sisäpuolella onnistu ilman, että siitä tulee lasu.
Opettajan vinkit:
Koulussa moniammatillinen oppilashuoltopalaveri, johon osallistuvat sinun ja lapsen lisäksi luokanvalvoja, kuraattori ja erityisopettaja. Käytte yhdessä läpi kaikki kouluun liittyvät syyt, joiden vuoksi lapsi ei halua kouluun. Sovitte ratkaisut, konkreettisen toimintamallin ja seurantapalaverin, jossa kartoitetaan tilannetta.
Lisäksi otat yhdeyden perheneuvolaan. Jos asutte isossa kaupungissa, niin tekisin vanhempana itse lastensuojeluilmoituksen koska siihen on pakko reagoida "jonojen ohi". Sitä kautta pääsette mm. psykologille, joka voi selvittää onko tarvetta laaja-alaisempiin tutkimuksiin ja psykiatrille. Nuori voi olla masentunut.
Voit olla myös yhteydessä Etsivään Nuorisotyöhön, jonka työntekijät tulevat hakemaan kouluun lintsaajat. Voit myös soittaa poliisit (kerran kun hakevat kouluun, niin toista soittoa ei tarvita). Lapselle voi sanoa, että koulun käymättömyys voi johtaa huostaanottoon ja koulua on pakko käydä. Koulua käydään joko kotoa tai laitoksesta käsin. Sairaalakoulu on myös vaihtoehto, jos nuori tarvitsee osastohoitoa. Toki nämä toimenpiteet ovat epätodennäköisiä/äärimmäisiä teidän perheessä, mutta nuoren pitää ymmärtää ettei hänellä ole vaihtoehtoja! Lintsaamisen kierre kannattaa katkaista nyt ja riittävän kovilla keinoilla, jotta kierre katkeaa.
Älä neuvottele aamupalasta tai muista tekosyistä. Totea jämäkästi, että yksikään näistä syistä ei estä menemästä kouluun. Jokaisesta lintsauksesta kaikki mukavuudet pois: puhelin, tietokone, rahat. Yleensä kun kuukauden jatkuu, niin alkaa kouluun tulo kiinnostamaan.
Lyhyesti: selvitätte mistä kiikastaa, järjestätte avun ja pistätte kovan kovaa vasten - kouluun pitää mennä. Piste.
Vierailija kirjoitti:
Ennen olisi annettu vitsaa kunnes teini olisi alkanut totella. Mutta enää se ei Suomen rajojen sisäpuolella onnistu ilman, että siitä tulee lasu.
Kyllä niitä kurinpitokeinoja on tänä päivänäkin käytettävissä. Esim. viikko ilman älylaitteita vastaa teinille hyvinkin vanhanajan selkäsaunan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen olisi annettu vitsaa kunnes teini olisi alkanut totella. Mutta enää se ei Suomen rajojen sisäpuolella onnistu ilman, että siitä tulee lasu.
Kyllä niitä kurinpitokeinoja on tänä päivänäkin käytettävissä. Esim. viikko ilman älylaitteita vastaa teinille hyvinkin vanhanajan selkäsaunan.
Tosin se toimii vain jos teini on älylaiteriippuvainen.
Vierailija kirjoitti:
Opettajan vinkit:
Koulussa moniammatillinen oppilashuoltopalaveri, johon osallistuvat sinun ja lapsen lisäksi luokanvalvoja, kuraattori ja erityisopettaja. Käytte yhdessä läpi kaikki kouluun liittyvät syyt, joiden vuoksi lapsi ei halua kouluun. Sovitte ratkaisut, konkreettisen toimintamallin ja seurantapalaverin, jossa kartoitetaan tilannetta.
Lisäksi otat yhdeyden perheneuvolaan. Jos asutte isossa kaupungissa, niin tekisin vanhempana itse lastensuojeluilmoituksen koska siihen on pakko reagoida "jonojen ohi". Sitä kautta pääsette mm. psykologille, joka voi selvittää onko tarvetta laaja-alaisempiin tutkimuksiin ja psykiatrille. Nuori voi olla masentunut.
Voit olla myös yhteydessä Etsivään Nuorisotyöhön, jonka työntekijät tulevat hakemaan kouluun lintsaajat. Voit myös soittaa poliisit (kerran kun hakevat kouluun, niin toista soittoa ei tarvita). Lapselle voi sanoa, että koulun käymättömyys voi johtaa huostaanottoon ja koulua on pakko käydä. Koulua käydään joko kotoa tai laitoksesta käsin. Sairaalakoulu on myös vaihtoehto, jos nuori tarvitsee osastohoitoa. Toki nämä toimenpiteet ovat epätodennäköisiä/äärimmäisiä teidän perheessä, mutta nuoren pitää ymmärtää ettei hänellä ole vaihtoehtoja! Lintsaamisen kierre kannattaa katkaista nyt ja riittävän kovilla keinoilla, jotta kierre katkeaa.
Älä neuvottele aamupalasta tai muista tekosyistä. Totea jämäkästi, että yksikään näistä syistä ei estä menemästä kouluun. Jokaisesta lintsauksesta kaikki mukavuudet pois: puhelin, tietokone, rahat. Yleensä kun kuukauden jatkuu, niin alkaa kouluun tulo kiinnostamaan.
Lyhyesti: selvitätte mistä kiikastaa, järjestätte avun ja pistätte kovan kovaa vasten - kouluun pitää mennä. Piste.
Nykyään on kyllä niin ainakin meidän kaupungissa, ettei uskalla lastensuojelusta pyytää apua eikä oikein muualtakaan lastensuojeluilmoituksen pelossa, koska täällä ei ole lastensuojelulla resursseja auttaa, joten ainut keino on huostaanotto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen olisi annettu vitsaa kunnes teini olisi alkanut totella. Mutta enää se ei Suomen rajojen sisäpuolella onnistu ilman, että siitä tulee lasu.
Kyllä niitä kurinpitokeinoja on tänä päivänäkin käytettävissä. Esim. viikko ilman älylaitteita vastaa teinille hyvinkin vanhanajan selkäsaunan.
Tosin se toimii vain jos teini on älylaiteriippuvainen.
Jokaikinen niistä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen olisi annettu vitsaa kunnes teini olisi alkanut totella. Mutta enää se ei Suomen rajojen sisäpuolella onnistu ilman, että siitä tulee lasu.
Kyllä niitä kurinpitokeinoja on tänä päivänäkin käytettävissä. Esim. viikko ilman älylaitteita vastaa teinille hyvinkin vanhanajan selkäsaunan.
Tosin se toimii vain jos teini on älylaiteriippuvainen.
Jos otat satunnaisesti 100 teiniä ja yli 90 niistä on älylaiteriippuvaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajan vinkit:
Koulussa moniammatillinen oppilashuoltopalaveri, johon osallistuvat sinun ja lapsen lisäksi luokanvalvoja, kuraattori ja erityisopettaja. Käytte yhdessä läpi kaikki kouluun liittyvät syyt, joiden vuoksi lapsi ei halua kouluun. Sovitte ratkaisut, konkreettisen toimintamallin ja seurantapalaverin, jossa kartoitetaan tilannetta.
Lisäksi otat yhdeyden perheneuvolaan. Jos asutte isossa kaupungissa, niin tekisin vanhempana itse lastensuojeluilmoituksen koska siihen on pakko reagoida "jonojen ohi". Sitä kautta pääsette mm. psykologille, joka voi selvittää onko tarvetta laaja-alaisempiin tutkimuksiin ja psykiatrille. Nuori voi olla masentunut.
Voit olla myös yhteydessä Etsivään Nuorisotyöhön, jonka työntekijät tulevat hakemaan kouluun lintsaajat. Voit myös soittaa poliisit (kerran kun hakevat kouluun, niin toista soittoa ei tarvita). Lapselle voi sanoa, että koulun käymättömyys voi johtaa huostaanottoon ja koulua on pakko käydä. Koulua käydään joko kotoa tai laitoksesta käsin. Sairaalakoulu on myös vaihtoehto, jos nuori tarvitsee osastohoitoa. Toki nämä toimenpiteet ovat epätodennäköisiä/äärimmäisiä teidän perheessä, mutta nuoren pitää ymmärtää ettei hänellä ole vaihtoehtoja! Lintsaamisen kierre kannattaa katkaista nyt ja riittävän kovilla keinoilla, jotta kierre katkeaa.
Älä neuvottele aamupalasta tai muista tekosyistä. Totea jämäkästi, että yksikään näistä syistä ei estä menemästä kouluun. Jokaisesta lintsauksesta kaikki mukavuudet pois: puhelin, tietokone, rahat. Yleensä kun kuukauden jatkuu, niin alkaa kouluun tulo kiinnostamaan.
Lyhyesti: selvitätte mistä kiikastaa, järjestätte avun ja pistätte kovan kovaa vasten - kouluun pitää mennä. Piste.
Nykyään on kyllä niin ainakin meidän kaupungissa, ettei uskalla lastensuojelusta pyytää apua eikä oikein muualtakaan lastensuojeluilmoituksen pelossa, koska täällä ei ole lastensuojelulla resursseja auttaa, joten ainut keino on huostaanotto.
Niinpä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen olisi annettu vitsaa kunnes teini olisi alkanut totella. Mutta enää se ei Suomen rajojen sisäpuolella onnistu ilman, että siitä tulee lasu.
Kyllä niitä kurinpitokeinoja on tänä päivänäkin käytettävissä. Esim. viikko ilman älylaitteita vastaa teinille hyvinkin vanhanajan selkäsaunan.
Tosin se toimii vain jos teini on älylaiteriippuvainen.
Jos otat satunnaisesti 100 teiniä ja yli 90 niistä on älylaiteriippuvaisia.
Mutta miten pidät kuria niille vajaalle 10 prosentille? Ns. wanhan ajan rangaistuksista joutuu vaikeuksiin lastensuojelun kanssa.
Ap, jaksamisia.
Tiedän kokemuksesta, että tuo on hermoja raastavaa, kun lasta/teiniä ei saa lähtemään kouluun.
Toivottavasti on vain ohimenevä vaihe ja tilanne normalisoituisi.
.Minkälaiset neuvot sitten, jos kyseessä on nepsy-lapsi?
Vierailija kirjoitti:
No ensiksi en antaisi nukkua. Valot päälle, stereot soimaan. Kännykkä pois. Rahat pois.
Eikähän ala nousemaan.
En lellittelis vaan sanoisin tiukkaan sävyyn kuinka asiat on. Jos ei mennä kouluun niin silloin soitan sossuun. Teini saa valita näiden kahden väliltä.
Itsellä kaksi teiniä.
Ja sitten se lasu tekisi mitä? Tätä keskustelua on paikoin jopa huvittava lukea. Kuvitellaan että jos teini lintsaa niin vika on lepsuissa vanhemmissa ja kuvitellaan, että rajat asettamalla tai sossuun soittamalla lapsi alkaisikin yhtäkkiä käymään koulua. Totta kai lasusta jne saa apua, mutta toimivuus on eri asia. Harva teini taitaa lintsata "huvin vuoksi". Syitä on monia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku voi antaa teininsä pompottaa itseään tuolla tavalla? Kyllä meilläkin saa toivoa, mitä esim. aamupalatarvikkeita kaappiin ostetaan, mutta loppupeleissä sitä syödään mitä siellä sattuu minäkin aamuna olemaan. Aina löytyy jotain leipää tms. hedelmiä, jogurtteja, muroja, puuroakin.
Ja kouluun lähdöstä en edes keskustele. Tietysti sairaana on eri juttu, mutta muutenhan se on ihan selvää, että kouluun mennään. Ja jos ei olisi, niin tekisin sen selväksi. Asia joka ei vain ole teinin päätettävissä eikä siinä ole vaihtoehtoja.
Olisi mielenkiintoista kuulla miten tekisit sen selväksi.
Vanhemman auktoriteetilla ja kurilla.
Heheh. Ihanko tosissaan kuvittelet, että ongelmainen teini alkaa käymään koulua tuosta vaan, koska vanhemman auktoriteetti ja kuri?
Ja mitä, jos se teini onkin vakavasti masentunut koulukiusaamisen takia. Luuletko, että siihen auttaa, että kotonakin on kiusaaja? Lintsaamista ei pidä hyväksyä, mutta ei tuokaan kuulosta kovin terveeltä lähtökohdalta.