Juotiinko teidän lapsuuden perheessä vettä?
Tällainen laatualoitus tällä kertaa, mutta tuli vaan mieleen tässä sängyssä unta odotellessa. Juotiinko teidän lapsuuden perheessä vettä?
Meillä ei. Aamulla aikuiset joivat kupin kahvia, lapset puoli lasia maitoa. Aamupalaksi suolaista ruisleipää. Ruuan kanssa päivällä lasi piimää tai maitoa. Ja ruuathan oli perinteisiä suolaisia, perunoita ja ruskeaa kastiketta. Sitten oli kahviaika, eli kuppi mustaa kahvia taas. Illalla iltaruuan kanssa taas maitoa, kotikaljaa tai piimää lasi. Saunan jälkeen saattoi olla lasi mehua tai vettä. Sen vesilasin juomisesta aikuiset mainitsivat yleensä. Ohhoh kun on jano, pitää ihan juoda vettä.
Vanhusikäisinä sama tyyli jatkuu. Aina kun käyn lapsuudenkodissa kylässä, olen tolkuttoman janoinen jo iltapäivällä siitä suolan ja kuivan ruuan määrästä. Kittaan useita lasillisia vettä ja siellä ihmetellään. Silti vielä illallakin on jano.
Mietin vaan, että onko tämä yleistäkin ja miten noin voi pärjätä?
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Valion propaganda oli myös tehokasta ja toimivaa. Lapsihan olisi suunnilleen huostaanotettu jos ruuan kanssa olisi ollut vettä.
Se Valion maitopakotus oli ihan naurettavaa, aivan kuin suomalainen tolkuton maidonjuonti olisi edellytys terveenä pysymiselle vaikka sitä ei melkein missään muualla harrasteta, mutta ei siihen nyt mikään taho puuttunutkaan jos lapsi ei juonut maitoa, en minäkään juonut. Ylipäänsä tuohon aikaan puututtiin nykyaikaa paljon vähemmän siihen, mitä kenenkin lapselle syötettiin.
Nykyään ohjeistetaan että vettä ei tarvitse juoda mitenkään varmuuden vuoksi. Janoon juominen riittää. Terve elimistö osaa säädellä nestetasapainon.
Maitoa ruokajuomana, vettä vaan kun janotti ja saunan jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juotiin, totta kai. 80/90-luvulla oli tämä. Eikö joissain perheissä tosiaan juotu vettä ollenkaan?
Milloin sitä olisi juotu? Ruuan kanssa oli maitoa tai piimää. Ei esim. vesipulloja kukaan kantanut mukana.
Julkisilla paikoilla kaikkialla oli "vesiautomaatteja", kun aukaisi hanan, kaaressa alkoi tulla vettä ja pidettiin suuta auki. Niitä oli jopa pankkien tuulikaapissa ja kaupoissa. Nykyään ei näy missään. Ja ehkä siksi vesipulloille ei ollut tarvetta.
Nykyään ymmärretään millaisia bakteeripesiä ne pisuaariamuistuttavat juoma-automaatit olivat. Siksi omat juomat.
Juotiin
Vettä
Maitoa
Mehua
Kahvia
Teetä
Jne
Ja sai juoda niin paljon kuin halusi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mehua juotiin ruoan kanssa ja janojuomana. Olen syntynyt -81. Eikä ruoan kanssa ollut salaattia muuta kuin jouluna. Korkeintaan kurkkua oli, mutta ei sitäkään tarjoiltu ruoan kanssa.
Salaattien sijaan tuolloin syötiin raasteita. Jossain kohtaa kasarilla oli trendinä kiinankaalisuikaleet+ananaspalat.
Joo, mutta ei meillä. Sen kinkkukiusauksen tai minkä vaan kanssa oli vain mehua.
Ruoan kanssa meilläkin oli maitoa/viinimarjamehua, mutta vettä juotiin päivän mittaan muuten. Retkillä oli vesipullo mukana myös
Silti määrät oli varmasti pienempiä kuin suositus. Käytössä pienet 1,5 dl:n juomalasit, joita pitäisi kiskoa vähintään 10 päivässä, että saisi likikään tarpeeksi vettä. Samat lasit on lapsuudenkodissa edelleen käytössä ja mulla on siellä pidempään vieraillessa aina ihan hirveä jano vaikka miten usein yritän sitä pikkukippaa täyttää. Kotona juon vettä puolen litran tuopista 4-5 tuoppia päivässä. Jos hikoilen, menee enemmän.
Juotiin vettä.
Vesipulloja ei haalattu joka helkkarin paikkaan, mutta hanasta otettiin astiaan vettä ja juotiin, kun janotti.
Aterioilla juotiin maitoa, meillä sitä ei tarvinnut säästellä, koska meillä oli lypsykarjatila.
Koulussa oli käytävällä juomalaite, josta vesisuihkusta juotiin.
Sille oli välitunnin jälkeen usein jono.
Olen syntynyt 1971.
Lapsuudessani oli vielä muutamia koteja lähistöllä, joissa ei olkut vesijohtoa.
Niissä juotiin kaivovettä.
Muistan, kuinka kylmä kaivovesi oli hyvää koulukaverin luona.
Toisen kaverin luona tuli vesijohto vain navettaan.
Asuinrakennukseen vesi tuotiin ämpärillä, josta sitä kauhalla otettiin.
Mutta kyllä jollain on toisenlaisiakin kokemuksia ehkä.
Anoppini oli aina huono juomaan vettä, ryysti kamalasti kahvia, aterioilla joi maitoa tai piimää.
Usein kärsi nestehukasta.
Ennen vesijohtojen yleistymistä oltiin kaivojen ja jopa pintaveden varassa, joka paikassa kaivovesi ei ollut hyvää.
Ehkä nämä kokemukset saivat jotkut välttelemään silkan veden juomista.
Erään 50- luvulla syntyneen ystäväni lapsuuskodissa juomavesi otettiin pintavesikuopasta(tämä on varmaan tosin ollut harvinaista).
Hän inhoaa vettä, juo aina maitoa/kahvia/mehua, mutta vettä vain äärimmäiseen janoon.
Meidän perheessä juotiin 1980-luvulla paljon vettä, kun olin lapsi.
Mutta muistan, että se oli jotenkin poikkeuksellista ja sitä kyläpaikoissa (sukulaisissa) kommentoitiin, kun halusimme enemmän vettä kuin yhdet pienet lasilliset. :D
Meillä juotiin pääosin maitoa. Muuten lapsena join äidin tekemistä mehuja. Ja maitokin oli omista lehmistä, suoraan navetasta haettua. Vanhemmat joi kyllä vettäkin janoon, mutta mä en pienempänä tykännyt vedestä. Aikuisena kyllä. Limsoja ostettiin vain synttäreille ja joskus juhlapyhinä, enkä ole aikuisena enää juonut niitä ollenkaan. Olen syntynyt 80-luvun lopulla.
En muista, että olisi juotu. Muuten kuin harrastuksissa janojuomana. Tästä syystä nousikin aika haloo, kun lapseni osoittautui yliherkäksi maidolle pienempänä ja lakkasi tästä syystä juomasta maitoa. Isovanhemmille teki kuulemma pahaa katsoa, kun lapsiparka JOUTUU juomaan vettä.
Meillä vanhempien normaaliin muka terveelliseen ruokavalioon kuuluu edelleen erilaiset makkarat, sokerijugurtit ja -rahkat, vaalea ranskanleipä yms. ysäriruoka. En ole itsekään mikään terveysnatsi, mutta älytöntä mättää hirveät määrät turhaa suolaa, sokeria ja rasvaa ihan vain päivittäisessä perussyömisessä. Satunnaisena ok,
Assburger kirjoitti:
Juotiin vettä.
Vesipulloja ei haalattu joka helkkarin paikkaan, mutta hanasta otettiin astiaan vettä ja juotiin, kun janotti.
Aterioilla juotiin maitoa, meillä sitä ei tarvinnut säästellä, koska meillä oli lypsykarjatila.
Koulussa oli käytävällä juomalaite, josta vesisuihkusta juotiin.
Sille oli välitunnin jälkeen usein jono.Olen syntynyt 1971.
Lapsuudessani oli vielä muutamia koteja lähistöllä, joissa ei olkut vesijohtoa.
Niissä juotiin kaivovettä.
Muistan, kuinka kylmä kaivovesi oli hyvää koulukaverin luona.Toisen kaverin luona tuli vesijohto vain navettaan.
Asuinrakennukseen vesi tuotiin ämpärillä, josta sitä kauhalla otettiin.Mutta kyllä jollain on toisenlaisiakin kokemuksia ehkä.
Anoppini oli aina huono juomaan vettä, ryysti kamalasti kahvia, aterioilla joi maitoa tai piimää.
Usein kärsi nestehukasta.Ennen vesijohtojen yleistymistä oltiin kaivojen ja jopa pintaveden varassa, joka paikassa kaivovesi ei ollut hyvää.
Ehkä nämä kokemukset saivat jotkut välttelemään silkan veden juomista.Erään 50- luvulla syntyneen ystäväni lapsuuskodissa juomavesi otettiin pintavesikuopasta(tämä on varmaan tosin ollut harvinaista).
Hän inhoaa vettä, juo aina maitoa/kahvia/mehua, mutta vettä vain äärimmäiseen janoon.
Tämä on muuten totta. Minullakin vanhemmat maatalossa syntyneitä ja käytössä oli matala kaivo, johon varmaan sekoittui pintavesiä. Ehkä tuo kylmän veden ihannointikin liittyy siihen että puhdas lähdevesi on kylmää, ja lämmin vesi yhdistyi mielessä seisoneeseen pintaveteen.
-Aiemmin kylmästä vedestä kirjoittanut
-80-90- luvulla lapsuus. Vesi oli janojuomaa. Ruuan kanssa lasi tai kaksi maitoa mutta lisäksi sitten vettä jos oli tarvetta juoda. Kesäisin tehtiin laimeata Mehukatti mehua lähinnä jotta saatiin mukulat juomaan tarpeeksi. Ruuan kanssa oli aina tuoretta vihannesta, joko raasteita tai salaattia, keitto päivinä leivän päälle kurkkua, tomaattia ym.
Olin joskus kaverille kateellinen kun heidän perheessä sai juoda limua ruualla ja jatkuvasti oli sipsejä, karkkia ym. tarjolla. Jo ala-aste ikäisenä tajusin kyllä, että ehkä siinä oli yksi syy kun koko perhe oli huomattavan ylipainoisia.
Ja kyllä vesiautomaatteja käytettiin.
Olin lapsi 1950-luvulla, ja kyllä, kyllä meillä juotiin vettä.
Vielä 80-luvullakin hanavesi oli huonoa monin paikoin Suomessakin. Kaupunkienkin vesi saattoi olla peräisin pintavesistä: joista ja järvistä, eikä pohjavettä. Esim. turkulaiset varmaan edelleen muistavat miten hanavettä ei oikein voinut suoraan juoda. Etenkin keväisin haisi ja maistui pahalle.
Maaseudulla oli usein perinteisiä rengaskaivoja, joihin pääsi epuhtauksia. Sellainen oli meilläkin. Joskus haettiin sukulaisilta parempaa vettä kanisteriin.
Juotiin vettä, maitoa, piimää, kotikaljaa, mehua , limua. Mutta enimmäkseen vettä.
Joitteko oikeasti niistä koulujen vesiautomaateista? Meillä ne oli ehdoton no-no. Niihin syljettiin, tungettiin purkkaa jne.
Jos vaikka liikuntatunnin 7 km:n lenkin jälkeen oli pakko juoda, ennemmin juotiin vessan hanasta.
Oli ihanaa kun vettä haettiin saaviin jäätyneestä kaivosta. Saavissa oli jääpaloja ja oikeasti kylmää vettä otettiin kauhalla lasiin tai kannuun. Vesijohto että oli ikävä juoda, koska se maistui kemikaaleille ja oli lämmintä vaikka oli muka kylmää. Kaivovesi oli kylmää myös kesällä.
Mistä lapset olisivat saaneet proteiinia, ellei maidosta. Tämä vielä 70-luvulle asti.
Tai piimästä tai viilistä.