Lue keskustelun säännöt.
Neljäs lapsi?
19.01.2023 |
Kauhea vauvakuume, mieli tekisi saada vielä se viimeinen lapsi, neljäs.
Mies ei ole varma, mutta ei tyrmää ajatusta heti. Ei oikein sano, mitä hän miettii.
Onko muilla ollut tällaista tilannetta ja kuinka kävi?
Kommentit (141)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki lapsi tai kadut
Siihen tarvitsee sen miehen
Niin tarvii? Ootko ees yrittänyt?
Laihduttanut? Käynyt salilla, ja kysymässä miehiltä neuvoja (ja tutustunut)?
Yökerhoista pokaillut? Mennyt sinne missä miehiä?
Mut pokasi nainen kerran kirjastossa?
No mies kyllä löytyy, mutta se miehen suostumus asiaan. En voi päättää hänen puolestaan.
Noin puhuu luuseri
Mies kyllä sopeutuu
Pilleri voi jäädä välistä tai ei aina tehoa... ootko tyhmä?
Et voi tehdä noin miehelle? Kyllä se kuule sua vielä pettää... ootko tyhmä vai tekosyy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä on sitten taas monta vuotta pikkulapsiaikaa.
Niinhän se on. Kuitenkaan en haluaisi ikäeroa venyttää kuopukseen kauheasti. Mikä siinä onkaan, että kun kuopus 2v niin iskee vauvakuume muka
Mitäs jos mies ja nuo muut lapset haluaa jo siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Että lapset osaa jo omatoimisemmin olla ja tehda, eikä ole aina joku hyysättävä mukana. Jos pykäät aina uuden pikkuisen, on se jarrupalana aina muillekin.
Mulla oli kova vauvakuume silloin kun lapsi oli noin vuoden. Tosi lähellä oli, että olisi yritetty hankkia toinen. Mutta järjellä mietin, että en oikeasti jaksaisi toista vauvavuotta enkä oikeasti muutenkaan ole sellainen ison perheen äiti, jolla pari ylimääräistä lasta "menee siinä sivussa", ja jäi sitten hankkimatta. Tunne meni ohi, ja nyt kun lapsi on jo iso koululainen, olen tosi kiitollinen, etten hormonihuuruissani tehnyt niitä enempää. Todellakin olen yhden lapsen äiti ja nautin siitä kovasti, useampi tuntuisi minulle työltä.
Eli ap:n kannattaa miettiä, kuinka paljon vauvakuume on vain biologista tarvetta, ja kuinka paljon sitä että oikeasti haluat elää äitinä 4 lapsen perheessä.
Mitä jos se vauvakuume palaa taas, kun nelonen on vuoden?
Vierailija kirjoitti:
Olennaisin kysymys on, onko teillä varaa neljänteen lapseen?
Pystyttekö tarjoamaan jo olemassa oleville lapsillenne niin kutsutun normaali elintason, eli hyvä koti, toivotut harrastukset, lomamatkat? Mikäli noin on, pystyttekö tarjoamaan saman elintason mahdollisesti neljännelle lapselle?
Ja pystyttekö tarjoaamaan lapsille riittävän elintason myös mahdollisen kriisin aikana (avioero, sairaus, työttömyys, jne.)?
Mitä höpiset? Suomessa kukaan ei nälkään kuole! koulu ilmainen! jne jne
Olisin ehdottomasti hankkinut jos vaan olisi ollut mahdollista. Mutta isolla vaivalla ja rahalla saimme vain kaksi, ja Luojan kiitos edes ne kaksi.
Älkää ihmiset suotta jarrutelko jos teille vain isompi lapsiluku on mahdollinen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olennaisin kysymys on, onko teillä varaa neljänteen lapseen?
Pystyttekö tarjoamaan jo olemassa oleville lapsillenne niin kutsutun normaali elintason, eli hyvä koti, toivotut harrastukset, lomamatkat? Mikäli noin on, pystyttekö tarjoamaan saman elintason mahdollisesti neljännelle lapselle?
Ja pystyttekö tarjoaamaan lapsille riittävän elintason myös mahdollisen kriisin aikana (avioero, sairaus, työttömyys, jne.)?
Kyllähän näihin varaa on. En itse vain pääse omasta ajatuksestani irti, että lapsia olisi kiva olla parillinen määrä. En tiedä oikeastaan mistä se ajatus kumpuaa, olen itsekin kolmilapsisesta perheestä.
Olen toki miettinyt talouden jne, mies varmasti miettii vielä tarkemmin tätä asiaa ja tarkastelee näillä perusteilla.
Itseäni jännittää ehkä eniten se , että voisiko kaikki mennä niin hyvin miten aiemminkin. Jotenkin olen alkanut miettimään, että Mitä jos lapsi onkin sairas, sitten se ainakin on muilta pois. Mietin enemmän terveysasioita
Niiin
Tuskin edes saatte vaikka kuinka yritätte enää!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä on sitten taas monta vuotta pikkulapsiaikaa.
Se taitaa olla tarkoituskin
Niin ja se koskee myös miestä ja muita lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olennaisin kysymys on, onko teillä varaa neljänteen lapseen?
Pystyttekö tarjoamaan jo olemassa oleville lapsillenne niin kutsutun normaali elintason, eli hyvä koti, toivotut harrastukset, lomamatkat? Mikäli noin on, pystyttekö tarjoamaan saman elintason mahdollisesti neljännelle lapselle?
Ja pystyttekö tarjoaamaan lapsille riittävän elintason myös mahdollisen kriisin aikana (avioero, sairaus, työttömyys, jne.)?
Mitä höpiset? Suomessa kukaan ei nälkään kuole! koulu ilmainen! jne jne
Mitä itse höpiset? Googleta"lapsiperheköythyys", tai aloita vaikka seuraavasta Ylen artikkelista: Hintojen nousu lisännyt lapsiperheiden ahdinkoa: Arviolta 130 000 lasta elää nyt köyhyydessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hanki lapsi tai kadut
lapsista saa tukia, mutta kaduista on pelkkiä kuluja
Vierailija kirjoitti:
Itselläni oli toisen lapsen jälkeen sama tilanne. Halusin kolmannen, puoliso ei. Päädyttiin olemaan hankkimatta siinä tilanteessa, mutta aika nuoria oltiin eikä lyöty lukkoon kuitenkaan. Oma vauvakuume laantui vuoden kuluessa enkä sitten enää ikinä itse halunnut sitä kolmatta.
Sanoisin siis, että antakaa ajan kulua ilman, että kumpikaan painostaa. Teillä on jo kolme lasta ja tässä tapauksessa minusta miehen haluttomuus neljänteen painaa enemmän kuin sinun toiveesi. Voi olla, että vuoden päästä kumpikaan teistä ei enää halua vauvaa tai sitten kumpikin haluaa. Tai tilanne on, että edelleen vain sinä haluat.
Hyviä pohdintoja. Mies on joskus sanonut, että odottaa elämänvaihetta, jossa pääsisimme reissaamaan ym, mutta vielä ei tiedetä ole tullut eteen näitä juttuja. Sitten taas jos nyt tulee taas uusi lapsi, nämä suunnitelmat menee varmasti eteenpäin.
On jotenkin hankala tilanne. Välillä haluan enemmän ja välillä vähemmän. Sitten taas asian lopullisuus pelottaa minua. En haluaisi päättää, että se on joko tai.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä on sitten taas monta vuotta pikkulapsiaikaa.
Niinhän se on. Kuitenkaan en haluaisi ikäeroa venyttää kuopukseen kauheasti. Mikä siinä onkaan, että kun kuopus 2v niin iskee vauvakuume muka
Mitäs jos mies ja nuo muut lapset haluaa jo siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Että lapset osaa jo omatoimisemmin olla ja tehda, eikä ole aina joku hyysättävä mukana. Jos pykäät aina uuden pikkuisen, on se jarrupalana aina muillekin.
Onhan tämäkin totta.
Minä olisin halunnut aikanaan neljännen, mies ei. En oikeastaan kadu, vaikka pahalle se silloin aluksi tuntui. Nyt, kun lapset (ja kulut heistä) on kasvaneet, olen ihan tyytyväinen siihen, että heitä on kolme eikä neljä.
Välillä olisi ihan kiva, että olisi se neljäs, että saisi parit moneen paikkaan (huvipuisto, junan penkit jne.) Ja leikit monesti menee niin, että kaksi tiimaa ja yksi jää yli. En tosin tiedä toimisiko tämä neljällä paremmin.
Omassa lapsuuden perheessä oli neljä lasta. Siksikin se olisi tuntunut itselle hyvältä määrältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja joku kysyi maailmantilanteesta, kyllä mietin myös sitä. Onhan nytkin kulujen nousu aika hurjaa ollut ja vielä on kestetty
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olennaisin kysymys on, onko teillä varaa neljänteen lapseen?
Pystyttekö tarjoamaan jo olemassa oleville lapsillenne niin kutsutun normaali elintason, eli hyvä koti, toivotut harrastukset, lomamatkat? Mikäli noin on, pystyttekö tarjoamaan saman elintason mahdollisesti neljännelle lapselle?
Ja pystyttekö tarjoaamaan lapsille riittävän elintason myös mahdollisen kriisin aikana (avioero, sairaus, työttömyys, jne.)?
Mitä höpiset? Suomessa kukaan ei nälkään kuole! koulu ilmainen! jne jne
Silloin täytyy päättää, että lapset eivät harrasta mitään kallista eivätkä paljon vanhempien aikaa vievää ja lomamatkat tehdään minibudjetilla.
Ei tämäkään välttämättä huonoa elämää tarkoita elintaso on vain matalampi kuin pienemmän perheen kanssa.
Meillä on 5 lasta, oli suunnitelmissa 3, mutta ensin 3. raskauden yhteydessä kaksoset, sitten vielä hormonaalinen ehkäisy petti.
Lapset ovat meille rakkaita ja lapset rakkaita toisilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olennaisin kysymys on, onko teillä varaa neljänteen lapseen?
Pystyttekö tarjoamaan jo olemassa oleville lapsillenne niin kutsutun normaali elintason, eli hyvä koti, toivotut harrastukset, lomamatkat? Mikäli noin on, pystyttekö tarjoamaan saman elintason mahdollisesti neljännelle lapselle?
Ja pystyttekö tarjoaamaan lapsille riittävän elintason myös mahdollisen kriisin aikana (avioero, sairaus, työttömyys, jne.)?
Kyllähän näihin varaa on. En itse vain pääse omasta ajatuksestani irti, että lapsia olisi kiva olla parillinen määrä. En tiedä oikeastaan mistä se ajatus kumpuaa, olen itsekin kolmilapsisesta perheestä.
Olen toki miettinyt talouden jne, mies varmasti miettii vielä tarkemmin tätä asiaa ja tarkastelee näillä perusteilla.
Itseäni jännittää ehkä eniten se , että voisiko kaikki mennä niin hyvin miten aiemminkin. Jotenkin olen alkanut miettimään, että Mitä jos lapsi onkin sairas, sitten se ainakin on muilta pois. Mietin enemmän terveysasioita
Totuus on, että tervekin vauva on muiden lapsen huomioinnista pois. Eteenkin ensimmäiset vuodet.
Ohis, mutta ehkä ihailusi tasalukuisesta lapsimäärästä on peruja omista lapsuuden ajan "kolmas pyörä" -traumoista?
Vierailija kirjoitti:
Olennaisin kysymys on, onko teillä varaa neljänteen lapseen?
Pystyttekö tarjoamaan jo olemassa oleville lapsillenne niin kutsutun normaali elintason, eli hyvä koti, toivotut harrastukset, lomamatkat? Mikäli noin on, pystyttekö tarjoamaan saman elintason mahdollisesti neljännelle lapselle?
Ja pystyttekö tarjoaamaan lapsille riittävän elintason myös mahdollisen kriisin aikana (avioero, sairaus, työttömyys, jne.)?
En ole ap mutta ei kai kukaan noin ajattele? Onhan noita yli kymmenen lapsen perheitäkin esim Julianna Kovasen perhe.
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin halunnut aikanaan neljännen, mies ei. En oikeastaan kadu, vaikka pahalle se silloin aluksi tuntui. Nyt, kun lapset (ja kulut heistä) on kasvaneet, olen ihan tyytyväinen siihen, että heitä on kolme eikä neljä.
Välillä olisi ihan kiva, että olisi se neljäs, että saisi parit moneen paikkaan (huvipuisto, junan penkit jne.) Ja leikit monesti menee niin, että kaksi tiimaa ja yksi jää yli. En tosin tiedä toimisiko tämä neljällä paremmin.
Omassa lapsuuden perheessä oli neljä lasta. Siksikin se olisi tuntunut itselle hyvältä määrältä.
Samoja ajatuksia mulla , noista mitä luettelit. Kuitenkin kun asiaa tarkemmin mietin, olen ihan tyytyväinen näinkin. Silti miettii, että mitä jos
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olennaisin kysymys on, onko teillä varaa neljänteen lapseen?
Pystyttekö tarjoamaan jo olemassa oleville lapsillenne niin kutsutun normaali elintason, eli hyvä koti, toivotut harrastukset, lomamatkat? Mikäli noin on, pystyttekö tarjoamaan saman elintason mahdollisesti neljännelle lapselle?
Ja pystyttekö tarjoaamaan lapsille riittävän elintason myös mahdollisen kriisin aikana (avioero, sairaus, työttömyys, jne.)?
Kyllähän näihin varaa on. En itse vain pääse omasta ajatuksestani irti, että lapsia olisi kiva olla parillinen määrä. En tiedä oikeastaan mistä se ajatus kumpuaa, olen itsekin kolmilapsisesta perheestä.
Olen toki miettinyt talouden jne, mies varmasti miettii vielä tarkemmin tätä asiaa ja tarkastelee näillä perusteilla.
Itseäni jännittää ehkä eniten se , että voisiko kaikki mennä niin hyvin miten aiemminkin. Jotenkin olen alkanut miettimään, että Mitä jos lapsi onkin sairas, sitten se ainakin on muilta pois. Mietin enemmän terveysasioita
Totuus on, että tervekin vauva on muiden lapsen huomioinnista pois. Eteenkin ensimmäiset vuodet.
Ohis, mutta ehkä ihailusi tasalukuisesta lapsimäärästä on peruja omista lapsuuden ajan "kolmas pyörä" -traumoista?
Hmm, ei mun kohdallani tästä kysymys. Meillä on nuorin lapsi ollut iltatähti. Ei ole juurikaan vaikuttanut tällaiseen tunteeseen kyllä.
Itselläni oli toisen lapsen jälkeen sama tilanne. Halusin kolmannen, puoliso ei. Päädyttiin olemaan hankkimatta siinä tilanteessa, mutta aika nuoria oltiin eikä lyöty lukkoon kuitenkaan. Oma vauvakuume laantui vuoden kuluessa enkä sitten enää ikinä itse halunnut sitä kolmatta.
Sanoisin siis, että antakaa ajan kulua ilman, että kumpikaan painostaa. Teillä on jo kolme lasta ja tässä tapauksessa minusta miehen haluttomuus neljänteen painaa enemmän kuin sinun toiveesi. Voi olla, että vuoden päästä kumpikaan teistä ei enää halua vauvaa tai sitten kumpikin haluaa. Tai tilanne on, että edelleen vain sinä haluat.