Miksi koululiikunta perustuu niin vahvasti joukkueurheiluun?
Varmaan tiedätte tämän kuvion. Liikkaopet on yleensä kunnon mulkvisteja ja kokovartalokyrpiä.
Vain joukkueurheilijat ovat ihmisiä heidän silmissään. Muut ovat alinta mahdollista paskaa eikä ihmisiä laisinkaa.
Koko koululiikunta vie innon liikuntaan nuorilta ja moni nuori vihaa liikuntaa koko nuoruusiän. Vasta jossain kohtaa 20-30 vuotiaana alkaa ymmärtämään, että liikkua voi yksinkin. Ei tarvitse sietää kiusaamista eikä kusipäitä. Sama osittain koskee armeijaakin.
Kommentit (208)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mahdollisuudet ovat varsin rajalliset 30 hengen joukossa. Koululiikunta on aikansa elänyt, surkeille kompromisseille kyhätty instituutio.
Koululiikunnan tärkein funktio on, että kaikki lapset urheilisivat edes vähän tärkeimpinä kasvuvuosinaan. Maailma on täynnä vastuuttomia vanhempia, jotka eivät tue lastensa tervettä kasvua ja koulu joutuu mahdollisuuksiensa mukaan hoitamaan tätä roolia.
Koululiikunta tuottaa lapsia, jotka hengästyvät juostuaan pari katuvalon välisen matkan.
No ei tuota. Tuollaisia lapsia tuottaa koti, jossa ainut harrastus on pleikkarilla istuminen.
Tuottaahan, koska heidän ainoa aktiiviliikunta tapahtuu koulussa. Ajan voisi käyttää paljon tuottavammin suorituskykymielessä.
No ei tuota. Jos ainut aktiiviliikunta tapahtuu koulussa, se ei ole koululiikunnan syytä. Syy on edelleenkin siellä kotona. Koululiikunta takaa sen, että ihan jokainen lapsi liikkuu edes sen liikuntatunnin verran. Muutoin osa lapsista ei liikkuisi lainkaan.
Tutkimukset nimenomaan osoittavat, että koululiikunta on niin tehotonta, että se tuottaa vaarallisen heikkokuntoisia yksilöitä. Ei kyetä perusliikkeisiin tai edes heikon tasoisiin suorituksiin suorituskykymittauksissa.
Jotta koululiikunta voisi vaikuttaa merkittävästi nuorison terveyteen ja liikunnallisuuteen, sille pitäisi antaa paljon enemmän aikaa, kuin nykyiset 3 h viikossa. Nykyinen määrä on paljon parempi, kuin ei yhtään, mutta ei yksinään vielä lähellekään riitä kasvaville lapsille.
Se ei edelleenkään poistaisi sitä faktaa, että heikkokuntoisimmat haluavat lusmuilla liikunnasta ja liikuntatunnit mahdollistavat sen helposti. Lisäliikunta tuottaisi entistä paremmassa kunnossa olevia huippuja.
Mikään ei poista sitä faktaa, että osa haluaa lusmuilla. Näin se on ollut aina ja tulee aina olemaan. Lusmuilun määrä on vakio liikuntatuntien määrästä riippumatta. Mutta liikuntatunneilla on paikkansa, koska ne katkaisevat istumiskeskeisen opiskelun edes hetkeksi ja kyllä ne lusmuimmatkin joutuvat sen verran liikkumaan, että siirtyvät paikalle, jossa liikuntatunti pidetään.
Välitunnit ovat taukoja ja jaloittelua varten. Ilmaisissa harrastusryhmissä olisi paljon enemmän ideaa kuin nykyisessä pakkopullassa, joka jälleen yrittää väkisin pistää kaikki samasta muotista läpi.
Kerrotko vielä, miten ne harrastusryhmät auttavat näitä lusmuja, joita ei edes pakollisilla tunneilla kiinnosta? Tai niitä, jotka asuvat maaseudulla, jossa ei ole mitään ryhmiä tai jos onkin niihin pääsy on vanhempien kyytein varassa? (ja ei, kaikki vanhemmat eivät halua kuskailla lapsiaan)
Harvassa ovat ne, joita ei kiinnosta mikään. Minua ei koululiikunta kiinnostanut pätkän vertaa, mutta olisin saattanut innostua esim. paripeleistä, kuten tennis ja sulkapallo.
Tennistä esim ei oikein voi pelata isommalla porukalla kovinkaan järkevästi monestakaan syystä. Harvassa koulussa tai siinä lähistöllä on edes kenttää, saati sitten useampaa kenttää. Eikä mailoja varmasti löydy samaisesta syystä monestakaan koulusta, eikä kovin monesta kodistakaan.
Siksi juurikin olisi ideaa vaihtaa tunnit harrasteryhmiin. Niiden pitäisi olla toki maksuttomia, koulun rinnalla toimivia. Täydellistä ei mistään systeemistä saa, mutta valinnanmahdollisuudet ainakin parantaisivat yhteinäiskulttuuriin hirttäytyvää pakotusmallia. Eihän nykyisinkään voida puhua vallitsevasta tasa-arvosta, vaan asuinpaikalla on oikeasti paljonkin väliä siihenkin millaista koululiikunta on.
Kuka maksaisi nämä harrasteryhmien pyörittämiset? Niihinhän tarvitsisi jokaiseen erillisen ohjaajan, erilliset tilat ja erilliset välineet. Entä miten kuljetukset hoidettaisiin?
Kuka maksaa nykyiset liikuntatunnit, opettajien palkat ja muut kulut.
Öööö.... Luuletko nyt vakavissasi, että esim. 10 eri harrasteryhmän pyörittäminen on saman hintaista kuin yhden opettajan vetämän liikuntatunnin pitäminen?
Ei niin paljon kalliimpaa, että asia kannattaa nostaa meteliä. Meillä on jo pyöriviä seuroja ja kerhoja, jotka eivät harrasta samanlainen verenmaku suussa kuin liigaseurojen juniorit.
10 kertaa kalliimpia, koska ei sinne vapaaehtoistöihin kukaan ole tulossa. Eikä tilavuokrat jne. ole ilmaisia. Nythän ei puhuta seuratoiminnasta, vaan pakolliseen opetusohjelmaan kuuluvasta liikunnasta. Vertailu "teillä" tapahtuvaan seurojen ylläpitämään toimintaan ei siis toimi. Pakollisen opetuksen kustantaa julkinen puoli ja sieltä ei tasa heru yhtään ylimääräistä mihinkään harrasteryhmiin.
Pakollinen puoli tietysti ajettaisiin samalla kokonaan alas.
No se ei kyllä onnistu, koska perusopetusvelvoite on kirjattu ihan lakiin. Ja jos liikunnasta luovuttaisiin kokonaan opetusohjelmassa, sittenhän tämäkin keskustelu olisi tarpeeton. Jokainen harrastaisi koulutuntien ulkopuolella mitä tykkäisi. Niin kuin voi tehdä nytkin.
Itsellä oli aikanaan täydellisesti (teline-)voimisteluun hurahtanut ukko. Kyllä futista ja lätkää myös pelattin, pesistä eikä lentopalloa ei myös. Mutta jumppa ja oman kehon hallinta oli yli kaiken muun. Kympin sain ja oikeastaan vanhemmiten alkanut enempi arvostamaan tuota yksilönä näkemistä yli joukkuepelien.
Vierailija kirjoitti:
Niin se on aina perustumut ja parhaat saivat vlita vuoronperään joukkueeseen jonkun. Ei varmaan ollut hauskaa niille jotka viimeisenä valittiin.
Ei todellakaan ollut. Eikä olisi tuntunut kivalta joutua "huonompien" ryhmään, jos olisi ollut käytössä tämä osan täällä ehdottama taitotason mukainen jako. Lapsena olisin ottanut sen suoraan viestinä siitä, että olen open mielestä paska.
Meillä on ekaluokkalaisella pelkkää hippaa liikan tunneilla. Sais joskus olla jotain muutakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mahdollisuudet ovat varsin rajalliset 30 hengen joukossa. Koululiikunta on aikansa elänyt, surkeille kompromisseille kyhätty instituutio.
Koululiikunnan tärkein funktio on, että kaikki lapset urheilisivat edes vähän tärkeimpinä kasvuvuosinaan. Maailma on täynnä vastuuttomia vanhempia, jotka eivät tue lastensa tervettä kasvua ja koulu joutuu mahdollisuuksiensa mukaan hoitamaan tätä roolia.
Koululiikunta tuottaa lapsia, jotka hengästyvät juostuaan pari katuvalon välisen matkan.
No ei tuota. Tuollaisia lapsia tuottaa koti, jossa ainut harrastus on pleikkarilla istuminen.
Tuottaahan, koska heidän ainoa aktiiviliikunta tapahtuu koulussa. Ajan voisi käyttää paljon tuottavammin suorituskykymielessä.
No ei tuota. Jos ainut aktiiviliikunta tapahtuu koulussa, se ei ole koululiikunnan syytä. Syy on edelleenkin siellä kotona. Koululiikunta takaa sen, että ihan jokainen lapsi liikkuu edes sen liikuntatunnin verran. Muutoin osa lapsista ei liikkuisi lainkaan.
Tutkimukset nimenomaan osoittavat, että koululiikunta on niin tehotonta, että se tuottaa vaarallisen heikkokuntoisia yksilöitä. Ei kyetä perusliikkeisiin tai edes heikon tasoisiin suorituksiin suorituskykymittauksissa.
Jotta koululiikunta voisi vaikuttaa merkittävästi nuorison terveyteen ja liikunnallisuuteen, sille pitäisi antaa paljon enemmän aikaa, kuin nykyiset 3 h viikossa. Nykyinen määrä on paljon parempi, kuin ei yhtään, mutta ei yksinään vielä lähellekään riitä kasvaville lapsille.
Se ei edelleenkään poistaisi sitä faktaa, että heikkokuntoisimmat haluavat lusmuilla liikunnasta ja liikuntatunnit mahdollistavat sen helposti. Lisäliikunta tuottaisi entistä paremmassa kunnossa olevia huippuja.
Mikään ei poista sitä faktaa, että osa haluaa lusmuilla. Näin se on ollut aina ja tulee aina olemaan. Lusmuilun määrä on vakio liikuntatuntien määrästä riippumatta. Mutta liikuntatunneilla on paikkansa, koska ne katkaisevat istumiskeskeisen opiskelun edes hetkeksi ja kyllä ne lusmuimmatkin joutuvat sen verran liikkumaan, että siirtyvät paikalle, jossa liikuntatunti pidetään.
Välitunnit ovat taukoja ja jaloittelua varten. Ilmaisissa harrastusryhmissä olisi paljon enemmän ideaa kuin nykyisessä pakkopullassa, joka jälleen yrittää väkisin pistää kaikki samasta muotista läpi.
Kerrotko vielä, miten ne harrastusryhmät auttavat näitä lusmuja, joita ei edes pakollisilla tunneilla kiinnosta? Tai niitä, jotka asuvat maaseudulla, jossa ei ole mitään ryhmiä tai jos onkin niihin pääsy on vanhempien kyytein varassa? (ja ei, kaikki vanhemmat eivät halua kuskailla lapsiaan)
Harvassa ovat ne, joita ei kiinnosta mikään. Minua ei koululiikunta kiinnostanut pätkän vertaa, mutta olisin saattanut innostua esim. paripeleistä, kuten tennis ja sulkapallo.
Tennistä esim ei oikein voi pelata isommalla porukalla kovinkaan järkevästi monestakaan syystä. Harvassa koulussa tai siinä lähistöllä on edes kenttää, saati sitten useampaa kenttää. Eikä mailoja varmasti löydy samaisesta syystä monestakaan koulusta, eikä kovin monesta kodistakaan.
Siksi juurikin olisi ideaa vaihtaa tunnit harrasteryhmiin. Niiden pitäisi olla toki maksuttomia, koulun rinnalla toimivia. Täydellistä ei mistään systeemistä saa, mutta valinnanmahdollisuudet ainakin parantaisivat yhteinäiskulttuuriin hirttäytyvää pakotusmallia. Eihän nykyisinkään voida puhua vallitsevasta tasa-arvosta, vaan asuinpaikalla on oikeasti paljonkin väliä siihenkin millaista koululiikunta on.
Kuka maksaisi nämä harrasteryhmien pyörittämiset? Niihinhän tarvitsisi jokaiseen erillisen ohjaajan, erilliset tilat ja erilliset välineet. Entä miten kuljetukset hoidettaisiin?
Kuka maksaa nykyiset liikuntatunnit, opettajien palkat ja muut kulut.
Öööö.... Luuletko nyt vakavissasi, että esim. 10 eri harrasteryhmän pyörittäminen on saman hintaista kuin yhden opettajan vetämän liikuntatunnin pitäminen?
Ei niin paljon kalliimpaa, että asia kannattaa nostaa meteliä. Meillä on jo pyöriviä seuroja ja kerhoja, jotka eivät harrasta samanlainen verenmaku suussa kuin liigaseurojen juniorit.
10 kertaa kalliimpia, koska ei sinne vapaaehtoistöihin kukaan ole tulossa. Eikä tilavuokrat jne. ole ilmaisia. Nythän ei puhuta seuratoiminnasta, vaan pakolliseen opetusohjelmaan kuuluvasta liikunnasta. Vertailu "teillä" tapahtuvaan seurojen ylläpitämään toimintaan ei siis toimi. Pakollisen opetuksen kustantaa julkinen puoli ja sieltä ei tasa heru yhtään ylimääräistä mihinkään harrasteryhmiin.
Pakollinen puoli tietysti ajettaisiin samalla kokonaan alas.
Moni harrastustoiminta on jo nyt vapaaehtoisten ja vanhempien varassa, niin mistä ne vapaaehtoiset näihin saataisiin? Ja monet pallokentät yms on ihan täyteen varattuja jo olemassaolevien kerhojen/joukkueiden toimesta, niin saadaanko tällä toimenpiteellä myös lisää tunteja päivään tai uusia tiloja ilman lisäkustannuksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se on aina perustumut ja parhaat saivat vlita vuoronperään joukkueeseen jonkun. Ei varmaan ollut hauskaa niille jotka viimeisenä valittiin.
Ei todellakaan ollut. Eikä olisi tuntunut kivalta joutua "huonompien" ryhmään, jos olisi ollut käytössä tämä osan täällä ehdottama taitotason mukainen jako. Lapsena olisin ottanut sen suoraan viestinä siitä, että olen open mielestä paska.
Kun ongelmia ei tunnisteta, niin vaikeahan koulujärjestelmää ja sen sisällä vallitsevan kulttuurin vinoumia on muuttaa. Taitaa olla harvassa opettajiksi ryhtyvät, joiden henkilökohtaiset koulukokemukset olivat enemmän negatiivisia kuin positiivisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se on aina perustumut ja parhaat saivat vlita vuoronperään joukkueeseen jonkun. Ei varmaan ollut hauskaa niille jotka viimeisenä valittiin.
Ei todellakaan ollut. Eikä olisi tuntunut kivalta joutua "huonompien" ryhmään, jos olisi ollut käytössä tämä osan täällä ehdottama taitotason mukainen jako. Lapsena olisin ottanut sen suoraan viestinä siitä, että olen open mielestä paska.
Kun ongelmia ei tunnisteta, niin vaikeahan koulujärjestelmää ja sen sisällä vallitsevan kulttuurin vinoumia on muuttaa. Taitaa olla harvassa opettajiksi ryhtyvät, joiden henkilökohtaiset koulukokemukset olivat enemmän negatiivisia kuin positiivisia.
Mikä se ongelma on, jota ei tunnisteta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai siinä on tarkoitus oppia ryhmässätoimimista. Toisaalta, jos kaikki harrastaisivat omiaa lajejaan, opettajan olisi aika vaikea seurata heidän toimintaansa.
Koko koulu on väärällään sitä ryhmässä toimimisen harjoittelua, aivan ylikorostuneesti normaali elämään verrattuna. Ei työpaikoillakaan olla juuri koskaan yhdessä tilassa kymmenien ihmisten laumassa. Joten liikunnassa sitä ei tarvitsisi. Jonkin sorti sadismia koululiikunta on, halutaan alistaa ihmisiä yksilöinä ja korostaa kollektiivia. Tarkoitus olisi kannustaa liikkumaan, koululiikunta vie vähäisenkin kiinnostuksen.
Miten sinä toteuttaisit yksilöllisen liikuntatunnin 30 oppilaan ryhmälle? Opettajia käytössä yksi.
Käydään vaikka opettajan kanssa kävelyllä jossain muutaman kilometrin päässä, jos siihen voisi yhdistää vielä jonkin kiinnostavan kohteen, sen parempi. Se olisi nykynuorille jo hyvää liikuntaa raittiissa ulkoilmassa ja monille suurempi rasitus kuin joku pallopeli seuraajan roolissa. Isossa jumppasalissa voitaisiin harjoitella lihaskuntotreeniä vapaaliikkeillä. Pienten kanssa voisi pelata pihapelejä, viittä tikkua lauvalla, kopua, polttopalloa jne., jotka ovat aina olleet suosittuja lasten keskuudessa vapaa-aikanakin, ennen tietokoneita. Vähän mielikuvitusta kehiin, kyllä ratkaisuja löytyisi varmasti vaikka kuinka. Ja nimenomaan niin, että tavoitteena olisi vain liikkuminen.
Kävellä voi vaikka kaiken vapaa-aikansa. Kun on resursseja (välineet yms) kunnon liikuntaan niin miksi ne pitäisi tuhlata kävelyyn?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se on aina perustumut ja parhaat saivat vlita vuoronperään joukkueeseen jonkun. Ei varmaan ollut hauskaa niille jotka viimeisenä valittiin.
Ei todellakaan ollut. Eikä olisi tuntunut kivalta joutua "huonompien" ryhmään, jos olisi ollut käytössä tämä osan täällä ehdottama taitotason mukainen jako. Lapsena olisin ottanut sen suoraan viestinä siitä, että olen open mielestä paska.
Kun ongelmia ei tunnisteta, niin vaikeahan koulujärjestelmää ja sen sisällä vallitsevan kulttuurin vinoumia on muuttaa. Taitaa olla harvassa opettajiksi ryhtyvät, joiden henkilökohtaiset koulukokemukset olivat enemmän negatiivisia kuin positiivisia.
Mikä se ongelma on, jota ei tunnisteta?
Nokkimisjärjestyksen ja epäterveen kulttuurin ruokkiminen on yksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se on aina perustumut ja parhaat saivat vlita vuoronperään joukkueeseen jonkun. Ei varmaan ollut hauskaa niille jotka viimeisenä valittiin.
Ei todellakaan ollut. Eikä olisi tuntunut kivalta joutua "huonompien" ryhmään, jos olisi ollut käytössä tämä osan täällä ehdottama taitotason mukainen jako. Lapsena olisin ottanut sen suoraan viestinä siitä, että olen open mielestä paska.
Silloin kun itse olin koulussa, niin en muista tällaista jakoa kuin jäävuoroilla, mutta ei siitä sen suurempaa meteliä pidetty, kun ei sinne sekaan ne halunneetkaan, jotka nippa nappa osasi luistella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai siinä on tarkoitus oppia ryhmässätoimimista. Toisaalta, jos kaikki harrastaisivat omiaa lajejaan, opettajan olisi aika vaikea seurata heidän toimintaansa.
Koko koulu on väärällään sitä ryhmässä toimimisen harjoittelua, aivan ylikorostuneesti normaali elämään verrattuna. Ei työpaikoillakaan olla juuri koskaan yhdessä tilassa kymmenien ihmisten laumassa. Joten liikunnassa sitä ei tarvitsisi. Jonkin sorti sadismia koululiikunta on, halutaan alistaa ihmisiä yksilöinä ja korostaa kollektiivia. Tarkoitus olisi kannustaa liikkumaan, koululiikunta vie vähäisenkin kiinnostuksen.
Miten sinä toteuttaisit yksilöllisen liikuntatunnin 30 oppilaan ryhmälle? Opettajia käytössä yksi.
Käydään vaikka opettajan kanssa kävelyllä jossain muutaman kilometrin päässä, jos siihen voisi yhdistää vielä jonkin kiinnostavan kohteen, sen parempi. Se olisi nykynuorille jo hyvää liikuntaa raittiissa ulkoilmassa ja monille suurempi rasitus kuin joku pallopeli seuraajan roolissa. Isossa jumppasalissa voitaisiin harjoitella lihaskuntotreeniä vapaaliikkeillä. Pienten kanssa voisi pelata pihapelejä, viittä tikkua lauvalla, kopua, polttopalloa jne., jotka ovat aina olleet suosittuja lasten keskuudessa vapaa-aikanakin, ennen tietokoneita. Vähän mielikuvitusta kehiin, kyllä ratkaisuja löytyisi varmasti vaikka kuinka. Ja nimenomaan niin, että tavoitteena olisi vain liikkuminen.
Kävellä voi vaikka kaiken vapaa-aikansa. Kun on resursseja (välineet yms) kunnon liikuntaan niin miksi ne pitäisi tuhlata kävelyyn?
Koska ap on saanut traumoja joukkuelajeista ja nyt pitää koko koulujärjestelmä muuttaa sen takia, että ap ei tykännyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se on aina perustumut ja parhaat saivat vlita vuoronperään joukkueeseen jonkun. Ei varmaan ollut hauskaa niille jotka viimeisenä valittiin.
Ei todellakaan ollut. Eikä olisi tuntunut kivalta joutua "huonompien" ryhmään, jos olisi ollut käytössä tämä osan täällä ehdottama taitotason mukainen jako. Lapsena olisin ottanut sen suoraan viestinä siitä, että olen open mielestä paska.
Silloin kun itse olin koulussa, niin en muista tällaista jakoa kuin jäävuoroilla, mutta ei siitä sen suurempaa meteliä pidetty, kun ei sinne sekaan ne halunneetkaan, jotka nippa nappa osasi luistella.
Miten voit sanoa, ettei pidetty meteliä, kun et edes muista mitään jakoa? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai siinä on tarkoitus oppia ryhmässätoimimista. Toisaalta, jos kaikki harrastaisivat omiaa lajejaan, opettajan olisi aika vaikea seurata heidän toimintaansa.
Koko koulu on väärällään sitä ryhmässä toimimisen harjoittelua, aivan ylikorostuneesti normaali elämään verrattuna. Ei työpaikoillakaan olla juuri koskaan yhdessä tilassa kymmenien ihmisten laumassa. Joten liikunnassa sitä ei tarvitsisi. Jonkin sorti sadismia koululiikunta on, halutaan alistaa ihmisiä yksilöinä ja korostaa kollektiivia. Tarkoitus olisi kannustaa liikkumaan, koululiikunta vie vähäisenkin kiinnostuksen.
Miten sinä toteuttaisit yksilöllisen liikuntatunnin 30 oppilaan ryhmälle? Opettajia käytössä yksi.
Käydään vaikka opettajan kanssa kävelyllä jossain muutaman kilometrin päässä, jos siihen voisi yhdistää vielä jonkin kiinnostavan kohteen, sen parempi. Se olisi nykynuorille jo hyvää liikuntaa raittiissa ulkoilmassa ja monille suurempi rasitus kuin joku pallopeli seuraajan roolissa. Isossa jumppasalissa voitaisiin harjoitella lihaskuntotreeniä vapaaliikkeillä. Pienten kanssa voisi pelata pihapelejä, viittä tikkua lauvalla, kopua, polttopalloa jne., jotka ovat aina olleet suosittuja lasten keskuudessa vapaa-aikanakin, ennen tietokoneita. Vähän mielikuvitusta kehiin, kyllä ratkaisuja löytyisi varmasti vaikka kuinka. Ja nimenomaan niin, että tavoitteena olisi vain liikkuminen.
Kävellä voi vaikka kaiken vapaa-aikansa. Kun on resursseja (välineet yms) kunnon liikuntaan niin miksi ne pitäisi tuhlata kävelyyn?
Koska ap on saanut traumoja joukkuelajeista ja nyt pitää koko koulujärjestelmä muuttaa sen takia, että ap ei tykännyt.
Inkluusio onkin haitallinen vain lukuaineissa, mutta liikunta on sen ulkopuolella? Mielenkiintoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se on aina perustumut ja parhaat saivat vlita vuoronperään joukkueeseen jonkun. Ei varmaan ollut hauskaa niille jotka viimeisenä valittiin.
Ei todellakaan ollut. Eikä olisi tuntunut kivalta joutua "huonompien" ryhmään, jos olisi ollut käytössä tämä osan täällä ehdottama taitotason mukainen jako. Lapsena olisin ottanut sen suoraan viestinä siitä, että olen open mielestä paska.
Silloin kun itse olin koulussa, niin en muista tällaista jakoa kuin jäävuoroilla, mutta ei siitä sen suurempaa meteliä pidetty, kun ei sinne sekaan ne halunneetkaan, jotka nippa nappa osasi luistella.
Miten voit sanoa, ettei pidetty meteliä, kun et edes muista mitään jakoa? :D
En muista, että jakoa olisi ollut muualla, siinä on hienoinen ero.
Ja siten voin sanoa ettei meteliä pidetty, koska itse en pelannut jääkiekkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se on aina perustumut ja parhaat saivat vlita vuoronperään joukkueeseen jonkun. Ei varmaan ollut hauskaa niille jotka viimeisenä valittiin.
Ei todellakaan ollut. Eikä olisi tuntunut kivalta joutua "huonompien" ryhmään, jos olisi ollut käytössä tämä osan täällä ehdottama taitotason mukainen jako. Lapsena olisin ottanut sen suoraan viestinä siitä, että olen open mielestä paska.
Kun ongelmia ei tunnisteta, niin vaikeahan koulujärjestelmää ja sen sisällä vallitsevan kulttuurin vinoumia on muuttaa. Taitaa olla harvassa opettajiksi ryhtyvät, joiden henkilökohtaiset koulukokemukset olivat enemmän negatiivisia kuin positiivisia.
Mikä se ongelma on, jota ei tunnisteta?
Nokkimisjärjestyksen ja epäterveen kulttuurin ruokkiminen on yksi.
Miten se poistuisi, jos liikuntatunneilla jaettaisiin lapset eri ryhmiin? Itse näkisin, että jako enemmän ruokkii kuin poistaa nokkimisjärjestystä.
Miksi ei perustuisi? Onhan opetus muutenkin enemmän ryhmäopetusta kuin yksilöopetusta. Jos haluaa yksityistunteja, sitten pyytää mamma ja pappa betaalaamaan yksityisopettajan. Julkisin varoin ei ole varaa kuin ryhmäpainotteiseen opetukseen.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs yksilölajeja ehdotat?
Seinäkiipeily, voimistelu, uinti, luistelu, aerobic, tanssi, pyöräily yms.
Vierailija kirjoitti:
Opettajalla helpompi valvoa ja arvioida joukkueurheilua kuin yksilölajeja.
Kyllähän kaikenlaista ryhmäliikuntaakin on, mikä ei ole joukkueurheilua.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei perustuisi? Onhan opetus muutenkin enemmän ryhmäopetusta kuin yksilöopetusta. Jos haluaa yksityistunteja, sitten pyytää mamma ja pappa betaalaamaan yksityisopettajan. Julkisin varoin ei ole varaa kuin ryhmäpainotteiseen opetukseen.
Et sitten keksi mitään joukkueurheilun ja yksityisopetuksen väliltä?
Niin se on aina perustumut ja parhaat saivat vlita vuoronperään joukkueeseen jonkun. Ei varmaan ollut hauskaa niille jotka viimeisenä valittiin.