Lue keskustelun säännöt.
Lastensuojeluilmoitus harmittaa
18.01.2023 |
Harmittaa. Minusta tehtiin terveydenhuollosta lastensuojeluilmoitus syksyllä, koska olin vähän surullinen menetyksen johdosta. Sanoin, että lapsella on kaikki hyvin, niin silti piti salaa tehdä ilmoitus. Lasu-asiakkuutta ei seurannut siitä. Mutta nyt kaikki pitävät minua varmasti täysin vinksahtaneena. En kehtaa asioida enää terveydenhuollossa muissa asioissa tai neuvolassa, kun en tiedä, mitä siellä lukee minusta.
Kommentit (364)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me kannetaan häpeän viittaa itsemme, perheen tai koko suvun takia. Emme uskalla omista asioistamme puhua. Ehkä sun miehes syyttää sua sen takia, kun on sanottu, ettei omia asioita saa huudella muille. Koet ehkä, että sun äitiyttä on arvosteltu lasun myötä. Mieluummin ennaktaehkäisevänä kuin sitten, kun on jo myöhäistä. Jostain syystä ilmoittajalle on tullut huoli sun puheista. Yritä kääntää asia positiiviseksi. Hyvä kun rohkenet tästä puhua, ehkä sekin auttaa. Tsemiä
"Mieluummin ennaktaehkäisevänä kuin sitten, kun on jo myöhäistä." ? Juu? Niin että jos ei vapaaehtoisesti halua purkaa surujaan joillekin, niin ennaltaehkäisevä hommana pakotetaan se sitten siihen. Jos ei luota entuudestaankaan kaikkiin, niin parannetaan tilannetta rikkomalla luottamusta vielä lisää. Jos on kokenut menetyksiä, niin lisätään vielä menetyksen uhkaa entisestään, perheesähän on lapsi. Jos on kokenut epätietoisuutta ja pelkoa, lisätään niitä. Jos on kokenut häpeää, niin eiköhän lisätä vielä sitäkin. Jos on ollut vaikeaa, niin lisärään vielä syyttelyitä vanhempien välille. Jos on kokenut identiteettinsä vaikeuksista nousevaksi, niin eiköhän rikota se.
Aivan. Pitäisi ottaa huomioon sekin, miten paljon turhat lasuselvittelyt ja 'palvelut' kuormittaa perheitä. Sitten kun vielä tiedetään, millainen trauma kiireellinen sijoitus on lapsille (niitäkin tehdään turhaan varmuuden vuoksi) ja miten paljon ongelmia on pitkäaikaisen sijoituksen paikoissa ja sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla, miten moni perhe joutuu lastensuojelun asiakkaaksi ihan siksi, ettei lapsi saa tarvitsemaansa psykiatrista hoitoa tai tarvitsemiaan tukitoimia koulussa (asioita mihin lasun puuttuminen ei auta mitään).
Niin tulee mieleen, että vähemmän lasua voisi oikeasti olla enemmän. Ainakin pitäisi lopettaa tämä systeemi, jossa kaikki pienetkin huolen heräämiset ja normista poikkeamiset pitää raportoida lasulle. Esimerkiksi ennakollisen lastensuojeluilmoituksen ohjeissa ei kehoteta tekemään ilmoitusta ihan pienistä huolista, vastaava linja voisi toimia kaikkeen lasuun: "Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tulee siis tehdä tilanteissa, joissa ilmoittajalla on perusteltua tietoa esimerkiksi tulevan äidin tai isän päihdeongelmasta, vakavasta mielenterveyden häiriöstä tai vapausrangaistuksesta. Pelkkä päihteidenkäytön epäily ei ole riittävä peruste ennakollisen ilmoituksen tekemiseen."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä välitä. Minun alaikäinen joi alkoholia ja joutui poliisin kanssa tekemisiin. Lasu automatic. Sitten sossusta tuli vaan kirje jossa sanoivat että saadut selvitykset (?) riittävät eikä asia anna aihetta jatkotoimiin.
Mutta minä en tehnyt mitään pahaa, eikä lapseni tehnyt mitään pahaa. Olin vain ymmärrettävästä tilanteesta johtuen vähän surullinen (en masentunut) ja purin sitä parilla sanalla. Tein töitäkin ihan koko ajan, vaikka moni olisi varmasti saikuttanut. Ja sitten minua rangaistiin pakottamalla käymään henkilökohtaisia traagisia asioita läpi ventovieraiden kanssa, vaikka nimenomaan olin halunnut, että niin ei tapahtuisi. Nimenomaan halusin käsitellä asioita omilla tavoillani, mutta minut pakotettiin juuri siihen, mitä en halunnut.
Kyse ei ole niinkään sinusta vaan lapsestasi. He halusivat varmistaa, että lapsella kaikki ok.
Ammattitaidoton ollut tämä ilmoittaja. Ilmeisesti nuori tai muuten ensi kertaa tilanteessa, jossa kokenut, että nytpä autan. Liian virkaintoinen. Tuollainen ilmoitus saa koneiston pyörimään ja vie aikaa oikeilta tilanteilta.
Olisi riittänyt kirjaus, että keskusteltu ja selviää arjesta lapsen kanssa.
Asioista nimenomaan keskusteltiin, enkä osannut odottaa mitään tuollaista. Ilmoitus tehtiin sitten yhtäkkiä parin viikon päästä kertomatta minulle mitään. En oikein vieläkään tiedä, miksi niin toimittiin. Miksi ei minulle kerrottu, että sellainen voidaan tehdä. Olen miettinyt, oliko se jonkinlainen näpäytys minua kohtaan, koska annoin kerran negatiivista palautetta. Minulle soitettiin lasusta sitten juuri syntymäpäiväni alla, ja olikin mukavan jäätävä ilmapiiri syntymäpäivänäni, kun puoliso syytti että lapsi voidaan viedä meiltä takiani.
No on teillä ainakin häiriintynyt perhedynamiikka. Puolisoiden tulisi seistä yhteisenä rintamana ja tukea toisiaan. Pariterapia tulisi ainakin tarpeeseen.
Ei se nyt ole mitään erityisen poikkeavaa tai huolestuttavaa, että ahdistavassa ja stressaavassa tilanteessa päädytään syyttelemään toista ja riitelemään tai jäätävään ilmapiiriin. Ihan normaalia perhe-elämää. Tuossa on kuormittava tilanne elämässä (menetys), jossa haluaisi toipua ja käsitellä tilannetta rauhassa (itsensä oletettavasti tuntien), mutta perhe joutuukin asioimaan lasun kanssa (vielä lisää kuormitusta ja stressiä, joka purkautuu epärakentavilla tavoilla perheenjäseniin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti aloitus on provo jatkoineen vaikka todellisuudessa monet lapset elävätkin tuollaisten vanhempien "huollettavana".
Ap:n kannattaa muussa tapauksessa ajatella asioita järjellä.
1. Lastensuojeluilmoitus tehdään noinkin epämääräisesti
2. Puoliso manipuloi ap:ta. puoliso pönkittää ap:n turvattomuuden tunnetta ja harhaisuutta.
3. Ap ei ole itsekään täysin rehellinen edes itselleen
4. Ap ei koe olevansa turvassa ja pyrkii syyttämään ilmoituksen tekijää ja kenties lastensuojelua.
5. Uhriutuminen, vastuun pakoilu
Vaikka kokisit asioiden olevan "hyvin" niin ei ne ole jos annat tuon jatkua.
Voisitko hieman selittää, mitä oikein tarkoitat? En minä syytä yksittäisiä lastensuojelun työntekijöitä. Nämä olivat ihan asiallisia. Ei minulla ole mitään heitä vastaan. Minua vain harmittaa tämä juttu monessa mielessä ja se, että minulle tämä toi ainakin paljon lisää erilaisia huolia. Ja joku yllä oli käsittänyt väärin, että lastensuojelusta oltiin tehty ilmoitus. Ei, vaan terveydenhuollosta.
Et tehnyt mitään väärää. Ilmoitus kuitenkin tehtiin (syystä tai toisesta) eikä se tarkoita sitä että sinua rangaistaan.
Kuitenkin kerroit puolisosi asettuneen sinua vastaan. Eikö se ihmetytä yhtään että toinen syyllistää sinua jo valmiiksi huostaanotosta tuollaisen "pikkujutun" vuoksi?
Eikö sinua häiritse yhtään se että puolisosi manipuloi?
Mitä muuta hän tekee kun haluaa varmistaa että sinä olet hiljaa ja rajaat isesi ja lapsenne avun ulottumattomiin?
No siis enhän minä ole ainoa menetyksen kokenut, vaan myös puoliso. Meidän taustoillamme on enemmän kuin ymmärrettävää kokea pelkoa lisämenetyksistä. Parisuhde ei ole täydellinen, mutta eihän senkään pitäisi olla aihe lastensuojeluilmoitukselle. Onhan täällä pilvin pimein esim. yksinhuoltajiakin, joilla ei ole minkäänlaista parisuhdetta.
"rajaat isesi ja lapsenne avun ulottumattomiin?" Niin minkä avun?
Terveydenhuollossa eivät näe mitä sosiaalihuollossa kirjataan. Eli voit aivan vapaasti käyttää terveydenhuollon palveluita jatkossakin.
Nyt ollaan tilanteessa, jossa gallupjohdossa olevat puolueet aikovat tehdä usean miljardin säästöt valtion budjetista. Silloin tehdään valintoja. Leikataanko reippaasti juustohöylällä, vai tehdäänkö jotain asioita järkevämmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Terveydenhuollossa eivät näe mitä sosiaalihuollossa kirjataan. Eli voit aivan vapaasti käyttää terveydenhuollon palveluita jatkossakin.
Syytä on vaan muistaa, että jatkossa ei kerro ongelmistaan vieraillessaan terveydenhuollon toimipisteissä. Koska siitä tulee lasu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä välitä. Minun alaikäinen joi alkoholia ja joutui poliisin kanssa tekemisiin. Lasu automatic. Sitten sossusta tuli vaan kirje jossa sanoivat että saadut selvitykset (?) riittävät eikä asia anna aihetta jatkotoimiin.
Mutta minä en tehnyt mitään pahaa, eikä lapseni tehnyt mitään pahaa. Olin vain ymmärrettävästä tilanteesta johtuen vähän surullinen (en masentunut) ja purin sitä parilla sanalla. Tein töitäkin ihan koko ajan, vaikka moni olisi varmasti saikuttanut. Ja sitten minua rangaistiin pakottamalla käymään henkilökohtaisia traagisia asioita läpi ventovieraiden kanssa, vaikka nimenomaan olin halunnut, että niin ei tapahtuisi. Nimenomaan halusin käsitellä asioita omilla tavoillani, mutta minut pakotettiin juuri siihen, mitä en halunnut.
Kyse ei ole niinkään sinusta vaan lapsestasi. He halusivat varmistaa, että lapsella kaikki ok.
Ammattitaidoton ollut tämä ilmoittaja. Ilmeisesti nuori tai muuten ensi kertaa tilanteessa, jossa kokenut, että nytpä autan. Liian virkaintoinen. Tuollainen ilmoitus saa koneiston pyörimään ja vie aikaa oikeilta tilanteilta.
Olisi riittänyt kirjaus, että keskusteltu ja selviää arjesta lapsen kanssa.
Asioista nimenomaan keskusteltiin, enkä osannut odottaa mitään tuollaista. Ilmoitus tehtiin sitten yhtäkkiä parin viikon päästä kertomatta minulle mitään. En oikein vieläkään tiedä, miksi niin toimittiin. Miksi ei minulle kerrottu, että sellainen voidaan tehdä. Olen miettinyt, oliko se jonkinlainen näpäytys minua kohtaan, koska annoin kerran negatiivista palautetta. Minulle soitettiin lasusta sitten juuri syntymäpäiväni alla, ja olikin mukavan jäätävä ilmapiiri syntymäpäivänäni, kun puoliso syytti että lapsi voidaan viedä meiltä takiani.
No on teillä ainakin häiriintynyt perhedynamiikka. Puolisoiden tulisi seistä yhteisenä rintamana ja tukea toisiaan. Pariterapia tulisi ainakin tarpeeseen.
Ainahan voi luetella, mitä kullakin pitäisi olla. Perheneuvolassa kävimme kerran. Muistan siitä sen verran, että psykologi totesi meidän joutuneen varmaan sopeutumaan paljoon. Riitelimme. En tiedä, miten siitä olisi pitänyt saada apua mihinkään. Totesimme sen jälkeen, että emme hyödy tuosta, se vaan provosoi meitä lisää syyttelyihin ja riitoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että ihan lain mukaan lastensuojeluilmoitus pitäisi tehdä asiakkaan kanssa yhteistyössä tai ainakin siten, että asiakas on tietoinen asiasta. Sosiaalityöntekijänä minustakin on ikävä selvittää ilmoituksia, joista ei ole asiakkaalle kerrottu. Erityisesti päiväkodeista välillä tulee tällaisia ilmoituksia, koska he perustelevat sillä, että yhteistyö menee pilalle, jos kertoo asiasta. Ajattelen, että vielä enemmän selän takana tehty lastensuojeluilmoitus pilaa luottamusta, jonka lisäksi meidän työskentelystä tulee vaikeampaa epäluuloisuuden vuoksi.
T Lasu-sossu
Ennenhän päiväkodit eivät tehneet lasuja käytännössä ollenkaan, koska he tunsivat lapset ja näkivät, että koska on syytä vakavaan huoleen ja koska ei. Vasta viime vuosina sosiaalitoimi on herännyt tähän ja ryhtynyt painostamaan päiväkoteja tekemään lasun kaikista huolista tai "huolista" niin kuin laki sanoo.
Tämä on toisaalta hieman kaksipiippuinen asia. Toisaalta on myös katsottu paljon sormien läpi ja painettu asioita villasella. Sitä paitsi moni tuntuu ajattelevan, että vain ääritilanteisiin "saa" puuttua. Lapsen henkinen ja emotionaalinen kaltoinkohtelu on yhtälailla vakava asia, vaikkei se fyysisiä jälkiä jätäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti aloitus on provo jatkoineen vaikka todellisuudessa monet lapset elävätkin tuollaisten vanhempien "huollettavana".
Ap:n kannattaa muussa tapauksessa ajatella asioita järjellä.
1. Lastensuojeluilmoitus tehdään noinkin epämääräisesti
2. Puoliso manipuloi ap:ta. puoliso pönkittää ap:n turvattomuuden tunnetta ja harhaisuutta.
3. Ap ei ole itsekään täysin rehellinen edes itselleen
4. Ap ei koe olevansa turvassa ja pyrkii syyttämään ilmoituksen tekijää ja kenties lastensuojelua.
5. Uhriutuminen, vastuun pakoilu
Vaikka kokisit asioiden olevan "hyvin" niin ei ne ole jos annat tuon jatkua.
Voisitko hieman selittää, mitä oikein tarkoitat? En minä syytä yksittäisiä lastensuojelun työntekijöitä. Nämä olivat ihan asiallisia. Ei minulla ole mitään heitä vastaan. Minua vain harmittaa tämä juttu monessa mielessä ja se, että minulle tämä toi ainakin paljon lisää erilaisia huolia. Ja joku yllä oli käsittänyt väärin, että lastensuojelusta oltiin tehty ilmoitus. Ei, vaan terveydenhuollosta.
Et tehnyt mitään väärää. Ilmoitus kuitenkin tehtiin (syystä tai toisesta) eikä se tarkoita sitä että sinua rangaistaan.
Kuitenkin kerroit puolisosi asettuneen sinua vastaan. Eikö se ihmetytä yhtään että toinen syyllistää sinua jo valmiiksi huostaanotosta tuollaisen "pikkujutun" vuoksi?
Eikö sinua häiritse yhtään se että puolisosi manipuloi?
Mitä muuta hän tekee kun haluaa varmistaa että sinä olet hiljaa ja rajaat isesi ja lapsenne avun ulottumattomiin?
Lasu on itsessään jo rangaistus kaikkine siitä seuraavine kuulusteluineen ja kotikäynteineen.
Kotikäynteineen? Kunhan eivät löydä hiisipiiloani niin hyvä äiti olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että ihan lain mukaan lastensuojeluilmoitus pitäisi tehdä asiakkaan kanssa yhteistyössä tai ainakin siten, että asiakas on tietoinen asiasta. Sosiaalityöntekijänä minustakin on ikävä selvittää ilmoituksia, joista ei ole asiakkaalle kerrottu. Erityisesti päiväkodeista välillä tulee tällaisia ilmoituksia, koska he perustelevat sillä, että yhteistyö menee pilalle, jos kertoo asiasta. Ajattelen, että vielä enemmän selän takana tehty lastensuojeluilmoitus pilaa luottamusta, jonka lisäksi meidän työskentelystä tulee vaikeampaa epäluuloisuuden vuoksi.
T Lasu-sossu
Ennenhän päiväkodit eivät tehneet lasuja käytännössä ollenkaan, koska he tunsivat lapset ja näkivät, että koska on syytä vakavaan huoleen ja koska ei. Vasta viime vuosina sosiaalitoimi on herännyt tähän ja ryhtynyt painostamaan päiväkoteja tekemään lasun kaikista huolista tai "huolista" niin kuin laki sanoo.
Tämä on toisaalta hieman kaksipiippuinen asia. Toisaalta on myös katsottu paljon sormien läpi ja painettu asioita villasella. Sitä paitsi moni tuntuu ajattelevan, että vain ääritilanteisiin "saa" puuttua. Lapsen henkinen ja emotionaalinen kaltoinkohtelu on yhtälailla vakava asia, vaikkei se fyysisiä jälkiä jätäkään.
Lapsen (lievempi) kaltoinkohtelu on erittäin pitkälle mielipidekysymys. Se mikä yhdelle on kaltoinkohtelua on toiselle hyvää kasvatusta ja päinvastoin. Kun lievän kaltoinkohtelun määritelmästä tehdään viranomaisasia niin se johtaa järjestelmään jossa on vahvoja totalitaristisia piirteitä. Vapaissa maissa ei ole perinteisesti puuttuttu ihmisten yksityiselämään likipitäenkään tuollaisella tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että ihan lain mukaan lastensuojeluilmoitus pitäisi tehdä asiakkaan kanssa yhteistyössä tai ainakin siten, että asiakas on tietoinen asiasta. Sosiaalityöntekijänä minustakin on ikävä selvittää ilmoituksia, joista ei ole asiakkaalle kerrottu. Erityisesti päiväkodeista välillä tulee tällaisia ilmoituksia, koska he perustelevat sillä, että yhteistyö menee pilalle, jos kertoo asiasta. Ajattelen, että vielä enemmän selän takana tehty lastensuojeluilmoitus pilaa luottamusta, jonka lisäksi meidän työskentelystä tulee vaikeampaa epäluuloisuuden vuoksi.
T Lasu-sossu
Aina ei kerrota vanhemmille, kuten silloin kuin epäillään vakavaa pahoinpitelyä tai seksuaalista pahoinpitelyä. Kevyemmissä tapauksissa keskustellaan aina myös vanhempien kanssa. Näin meillä on ohjeena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Terveydenhuollossa eivät näe mitä sosiaalihuollossa kirjataan. Eli voit aivan vapaasti käyttää terveydenhuollon palveluita jatkossakin.
Rekisterihän yhdistetään soteuudistuksessa, eli kyllä näkevät. Miten ihmeessä tämäkin uudistus tehtiin taas pelkästään hallinnon näkökulmasta, ihmiset ja ihmisyys unohtaen. Päättäville paikoille pitäisi äänestää muitakin kuin vain ääniharavia ja julkkiksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että ihan lain mukaan lastensuojeluilmoitus pitäisi tehdä asiakkaan kanssa yhteistyössä tai ainakin siten, että asiakas on tietoinen asiasta. Sosiaalityöntekijänä minustakin on ikävä selvittää ilmoituksia, joista ei ole asiakkaalle kerrottu. Erityisesti päiväkodeista välillä tulee tällaisia ilmoituksia, koska he perustelevat sillä, että yhteistyö menee pilalle, jos kertoo asiasta. Ajattelen, että vielä enemmän selän takana tehty lastensuojeluilmoitus pilaa luottamusta, jonka lisäksi meidän työskentelystä tulee vaikeampaa epäluuloisuuden vuoksi.
T Lasu-sossu
Aina ei kerrota vanhemmille, kuten silloin kuin epäillään vakavaa pahoinpitelyä tai seksuaalista pahoinpitelyä. Kevyemmissä tapauksissa keskustellaan aina myös vanhempien kanssa. Näin meillä on ohjeena.
Tuo on järkeenkäypää. Vähän eri kuin tilanne, jossa terveydenhuollosta tehdään selän takana ilmoitus vanhemman menetyskriisin takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveydenhuollossa eivät näe mitä sosiaalihuollossa kirjataan. Eli voit aivan vapaasti käyttää terveydenhuollon palveluita jatkossakin.
Rekisterihän yhdistetään soteuudistuksessa, eli kyllä näkevät. Miten ihmeessä tämäkin uudistus tehtiin taas pelkästään hallinnon näkökulmasta, ihmiset ja ihmisyys unohtaen. Päättäville paikoille pitäisi äänestää muitakin kuin vain ääniharavia ja julkkiksia.
Saako niitä katsoa ristiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että ihan lain mukaan lastensuojeluilmoitus pitäisi tehdä asiakkaan kanssa yhteistyössä tai ainakin siten, että asiakas on tietoinen asiasta. Sosiaalityöntekijänä minustakin on ikävä selvittää ilmoituksia, joista ei ole asiakkaalle kerrottu. Erityisesti päiväkodeista välillä tulee tällaisia ilmoituksia, koska he perustelevat sillä, että yhteistyö menee pilalle, jos kertoo asiasta. Ajattelen, että vielä enemmän selän takana tehty lastensuojeluilmoitus pilaa luottamusta, jonka lisäksi meidän työskentelystä tulee vaikeampaa epäluuloisuuden vuoksi.
T Lasu-sossu
Ennenhän päiväkodit eivät tehneet lasuja käytännössä ollenkaan, koska he tunsivat lapset ja näkivät, että koska on syytä vakavaan huoleen ja koska ei. Vasta viime vuosina sosiaalitoimi on herännyt tähän ja ryhtynyt painostamaan päiväkoteja tekemään lasun kaikista huolista tai "huolista" niin kuin laki sanoo.
Tämä on toisaalta hieman kaksipiippuinen asia. Toisaalta on myös katsottu paljon sormien läpi ja painettu asioita villasella. Sitä paitsi moni tuntuu ajattelevan, että vain ääritilanteisiin "saa" puuttua. Lapsen henkinen ja emotionaalinen kaltoinkohtelu on yhtälailla vakava asia, vaikkei se fyysisiä jälkiä jätäkään.
Lapsen (lievempi) kaltoinkohtelu on erittäin pitkälle mielipidekysymys. Se mikä yhdelle on kaltoinkohtelua on toiselle hyvää kasvatusta ja päinvastoin. Kun lievän kaltoinkohtelun määritelmästä tehdään viranomaisasia niin se johtaa järjestelmään jossa on vahvoja totalitaristisia piirteitä. Vapaissa maissa ei ole perinteisesti puuttuttu ihmisten yksityiselämään likipitäenkään tuollaisella tavalla.
Miksi ajattelet, että edes lasten lievä kaltoinkohtelu olisi hyväksyttävää? Mitä se edes tarkoittaa? Sitäkö, että lapsia voi vähän läpsiä tai että heitä voi vähän haukkua? Ei tuollainen ole missään olosuhteissa eikä kenellekään hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveydenhuollossa eivät näe mitä sosiaalihuollossa kirjataan. Eli voit aivan vapaasti käyttää terveydenhuollon palveluita jatkossakin.
Rekisterihän yhdistetään soteuudistuksessa, eli kyllä näkevät. Miten ihmeessä tämäkin uudistus tehtiin taas pelkästään hallinnon näkökulmasta, ihmiset ja ihmisyys unohtaen. Päättäville paikoille pitäisi äänestää muitakin kuin vain ääniharavia ja julkkiksia.
Saako niitä katsoa ristiin?
Lähtökohtaisesti ei saa. Itse en edes näe mitään terveydenhuollon kirjauksia.
T Lasu-Sossu
Sulla on hyvä tilaisuus saada apua. Se että sä itse voit huonosti vaikuttaa aina lapseen. Tietysti hän yrittää olla iloinen ja reipas kun näkee että voit huonosti. Mutta lapsella pitää myös olla oikeus tunteisiin ja saada purkaa niitä. Joku perheterapeutti olisi varmasti nyt hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä välitä. Minun alaikäinen joi alkoholia ja joutui poliisin kanssa tekemisiin. Lasu automatic. Sitten sossusta tuli vaan kirje jossa sanoivat että saadut selvitykset (?) riittävät eikä asia anna aihetta jatkotoimiin.
Mutta minä en tehnyt mitään pahaa, eikä lapseni tehnyt mitään pahaa. Olin vain ymmärrettävästä tilanteesta johtuen vähän surullinen (en masentunut) ja purin sitä parilla sanalla. Tein töitäkin ihan koko ajan, vaikka moni olisi varmasti saikuttanut. Ja sitten minua rangaistiin pakottamalla käymään henkilökohtaisia traagisia asioita läpi ventovieraiden kanssa, vaikka nimenomaan olin halunnut, että niin ei tapahtuisi. Nimenomaan halusin käsitellä asioita omilla tavoillani, mutta minut pakotettiin juuri siihen, mitä en halunnut.
Kyse ei ole niinkään sinusta vaan lapsestasi. He halusivat varmistaa, että lapsella kaikki ok.
Ammattitaidoton ollut tämä ilmoittaja. Ilmeisesti nuori tai muuten ensi kertaa tilanteessa, jossa kokenut, että nytpä autan. Liian virkaintoinen. Tuollainen ilmoitus saa koneiston pyörimään ja vie aikaa oikeilta tilanteilta.
Olisi riittänyt kirjaus, että keskusteltu ja selviää arjesta lapsen kanssa.
Asioista nimenomaan keskusteltiin, enkä osannut odottaa mitään tuollaista. Ilmoitus tehtiin sitten yhtäkkiä parin viikon päästä kertomatta minulle mitään. En oikein vieläkään tiedä, miksi niin toimittiin. Miksi ei minulle kerrottu, että sellainen voidaan tehdä. Olen miettinyt, oliko se jonkinlainen näpäytys minua kohtaan, koska annoin kerran negatiivista palautetta. Minulle soitettiin lasusta sitten juuri syntymäpäiväni alla, ja olikin mukavan jäätävä ilmapiiri syntymäpäivänäni, kun puoliso syytti että lapsi voidaan viedä meiltä takiani.
No on teillä ainakin häiriintynyt perhedynamiikka. Puolisoiden tulisi seistä yhteisenä rintamana ja tukea toisiaan. Pariterapia tulisi ainakin tarpeeseen.
Ei se nyt ole mitään erityisen poikkeavaa tai huolestuttavaa, että ahdistavassa ja stressaavassa tilanteessa päädytään syyttelemään toista ja riitelemään tai jäätävään ilmapiiriin. Ihan normaalia perhe-elämää. Tuossa on kuormittava tilanne elämässä (menetys), jossa haluaisi toipua ja käsitellä tilannetta rauhassa (itsensä oletettavasti tuntien), mutta perhe joutuukin asioimaan lasun kanssa (vielä lisää kuormitusta ja stressiä, joka purkautuu epärakentavilla tavoilla perheenjäseniin).
Lasun tehtävä on silloin tukea perhettä, jos vanhemmat eivät jaksa arjessa voi saada kotiin apua ihan siivouksesta ja ruuanlaitosta asti.
Vierailija kirjoitti:
Sulla on hyvä tilaisuus saada apua. Se että sä itse voit huonosti vaikuttaa aina lapseen. Tietysti hän yrittää olla iloinen ja reipas kun näkee että voit huonosti. Mutta lapsella pitää myös olla oikeus tunteisiin ja saada purkaa niitä. Joku perheterapeutti olisi varmasti nyt hyvä.
Niin tunnekasvattajien mielestä... Mutta ovatko lastensuojelijat aina tunnekasvattajia, vai mahtuuko heidän piiriinsä muunkinlaisten kasvatusnäkökulmien edustajia?
No on teillä ainakin häiriintynyt perhedynamiikka. Puolisoiden tulisi seistä yhteisenä rintamana ja tukea toisiaan. Pariterapia tulisi ainakin tarpeeseen.