Pohditteko ikinä kenestäkään, että millä rahoilla elävät?
Yksi tuttuni asuu kolmiossa Helsingin Kalliossa (kallis seutu, koska lähellä keskustaa) ja opiskeli kandiksi 8v (tavoiteaika 3v). Sitten on nyt opiskellut maisteriksi 5v, eli ei saa enää opintotukea. Ei käy töissä, on kerran tehnyt yhden harjoittelun.
Ihmettelen vaan miten sillä on varaa asua noin isossa asunnossa Kalliossa ja matkustella. Lisäksi ihmettelen miten se kuluttaa päivänsä, kun ei käy töissä tai opiskele kauheasti.
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
Mä käyn töissä niin, että teen kymmenen päivän työt neljässä päivässä. Olen siis kotosalla melko paljon. Naapurit ovat kyselleet tässä vuosien varrella, että koska meinaan töihin mennä kun lapsetkin jo koulussa. Osa vinkkailee työpaikoista tai ehdottelee, että ryhdy perhepäivähoitajaksi kun viihdyt kerta niin hyvin lasten kanssa kotona. Varmaan moni heistäkin on surkutellut mieheni puolesta kun yksin raataa perheen elannon eteen ja joutuu katselemaan kotona loisivaa akkaa vuosia. Ovat ehkä päätelleet mieheni tienaavan jotenki erityisen paljon.
Juu siis me eletään mun palkkatuloilla. Mies on juuri perustanut yrityksen, eikä sieltä vielä lohkea palkkaa laisinkaan.
On se kumma kun muiden raha-asiat kiinnostaa enemmän kuin omat. Naapurit on niitä pahimpia kyttääjiä, eikä tuolle ole muuta selitystä kuin kateus. Ei osata itse säästää, sijoittaa, joissain tapauksissa edes elää omien rajojensa mukaan, joten naapurikaan ei voi osata.
Ylläoleva kommentoija tekee kovasti töitä, saadakseen pidemmät vapaat. Hän on siis ahkera ja vapaansa/rahansa ansainnut. Voi epätietoista naapuri parkaa!
Toiset ihmiset vaan elää niin vähällä että vaikka palkka olis minimaalinen, siitä jää kuitenkin aina säästöön reilusti. Jos osaa sijoittaa, tienaa tekemättä mitään. Jos saa veronpalautusta tai jonkun rahavoiton, säästää nekin. Moni nuori saa sijoitussalkun kun muuttaa omilleen. Jotkut otti opintolainaa maksimimäärän ja sijoitti sen. Tienasivat silläkin samaan aikaan kun opiskelivat ja tekivät töitä. Sitten joku toinen tienaa 100 000 vuodessa eikä kykene säästämään euroakaan.
Rahankäyttäjiä on joka lähtöön.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ihmetyttänyt kenenkään raha-asiat yksilötasolla, mutta noin yleisesti ollaan miehen kanssa ihmetelty itseämme nuorempien perheiden mahdollisuutta rakennuttaa iso omakotitalo, hankkia ökyauto ja useita lapsia. Ollaan 50-vuotiaita. Ensimmäisen asuntomme hankimme asp-lainalla heti täysi-ikäisinä kun muutimme yhteen pois lapsuuden kodeistamme. Kun olimme maksaneet ensimmäisen asunnon, otimme uuden lainan ja ostimme uuden asunnon, vanhan laitoimme vuokralle. Sitten tuntui että oli pakko saada enemmän tilaa ja oma piha, joten myimme asunnot pois ja ostimme rivariosakkeen. Olemme molemmat opiskelleet ja tehneet töitä koko ajan, mies on amk-insinööri, itse humanistisella alalla, mutta olen myös ollut yrittäjänä ja tienannut ihan mukavasti myytyäni yrityksen. Meillä on yksi lapsi. Emme polta ja alkoholinkäyttö on satunnainen saunaolut. Ei ole mitään peli- tai muita rahaa vieviä riippuvuusongelmia. Silti meillä ei ole missään vaiheessa ole ollut mahdollista ostaa asuinpaikkakunnaltamme (ei pks) tonttia (100 - 150k) ja rakennuttaa omakotitaloa. Itse asiassa ei ole ollut varaa ostaa edes vanhaa omakotitaloa, kun haluamme pitää tietyistä laatukriteereistä kiinni (ei riskirakenteita, noin 20 km säteellä kaupungin keskustasta, oma ja kohtuullisen kokoinen tontti).
Niin sitä olemme ihmetelleet kun kaupungin uusille okt-alueille nuoret perheet rakennuttavat uusia hulppeita taloja. Varsinkin muutamia vuosia sitten talojen koot olivat todella isoja, nykyään ovat ehkä vähän maltillisempia. Mutta sitten on kalliit, vähintään 40k maksavat autot pihalla ja useita pieniä lapsia (=nainen todennäköisesti äitiysvapaalla ollut usein, eli ei kahden aikuisen normaali tuloja käytettävissä). Että miten se on mahdollista? Eivät kai kaikki ole voineet periä varallisuutta? Miten he ovat voineet saada niin älyttömästi lainaa?
Jos näillä perheillä ei ole takanaan varakkaat vanhemmat tai eivät itse saa todella isoa palkkaa, ovat he niitä jotka tosiaan elävät velalla. He myös kuuluvat niihin, joiden korttitalo on nyt romahtamassa.
Elämme aikaa johon kuuluu ns. kuplan puhkeaminen. Velat korkeine korkoineen tulee maksettaviksi suurelle osalle, eikä kaikki edes ajatellut näin käyvän.
He, jotka hetki sitten elivät leveästi matkustellen, isoa taloaan remontoiden, sisustaen, huomaavat tehneensä tuon kaiken taloonsa jollekin toiselle; pankille. Eikä siltikään saa kaikkea maksettua, sillä pankki ei koskaan lunasta markkinahintaan. Pankki voittaa aina.
Jos kuvioon kuuluu pikavipit ja elloslainat ym., syöksykierre on entistä syvempi.
Surulla katselen vierestä, kun nuoret perheet juhlii ja vähän vanhemmatkin. Siitäkin huolimatta että se rahalla leveily on osa koko juttua, vaikkei ne oikeasti omia rahoja olekaan. Tiedän siis useamman tapauksen.
Vierailija kirjoitti:
Millä rahoilla Tanja Vienonen-Saarela-Karpela-Nygård-mikälie mahtaa elää?
Sehän on saanut eläkettä jo yli 10 vuotta kun jäi pois eduskunnasta.
Vierailija kirjoitti:
Olen monesti ihmetellyt millä rahalla joillakin on iso talo kaupungin hyvällä okt alueella, kaksi audia, toinen pieni ja toinen iso, moottoripyörä ja -kelkka. Lapset harrastaa jääkiekkoa ja motocrossia, käydään pohjoisessa ja kerran kuussa käydään ulkona syömässä ja päälle yökerhossa/konsertissa. Tiedän ettei ole perintöä, sijoituksia on jotain parilta viime vuodelta mutta en usko tuollaisiin pikavoittoihin 35 vuotiaalta palkolliselta jakeluautokuskilta ja lähäriltä vaikka olisi kuinka hyvin sijoittanut. Lottovoittoa olen epäillyt mutta olisi varmaan lipsauttanut joskus.
Ja en ole kateellinen, rupesin vain ihmettelemään nyt kun tuli puheeksi
Alku:
"Olen monesti miettinyt..."
Loppu:
"Rupesin vain ihmettelemään nyt kun tuli puheeksi"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen monesti ihmetellyt millä rahalla joillakin on iso talo kaupungin hyvällä okt alueella, kaksi audia, toinen pieni ja toinen iso, moottoripyörä ja -kelkka. Lapset harrastaa jääkiekkoa ja motocrossia, käydään pohjoisessa ja kerran kuussa käydään ulkona syömässä ja päälle yökerhossa/konsertissa. Tiedän ettei ole perintöä, sijoituksia on jotain parilta viime vuodelta mutta en usko tuollaisiin pikavoittoihin 35 vuotiaalta palkolliselta jakeluautokuskilta ja lähäriltä vaikka olisi kuinka hyvin sijoittanut. Lottovoittoa olen epäillyt mutta olisi varmaan lipsauttanut joskus.
Ja en ole kateellinen, rupesin vain ihmettelemään nyt kun tuli puheeksi
Alku:
"Olen monesti miettinyt..."Loppu:
"Rupesin vain ihmettelemään nyt kun tuli puheeksi"
Plus hirvee yksityiskohtainen listaus asioista... 🤣
Ihan vaan nyt rupesin miettimään... juujuu.
Jos joku kyylää ja pohtii minun tilannetta niin kerron: olen päivisin usein kotona, koska teen etätöitä, tein jo ennen koronaa, en elä tuilla. Minulla on hyvä auto, koska perin etäisen sukulaisen. Lapsellani on kallis harrastus, koska isovanhemmat haluaa maksaa hänelle sen.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ihmetyttänyt kenenkään raha-asiat yksilötasolla, mutta noin yleisesti ollaan miehen kanssa ihmetelty itseämme nuorempien perheiden mahdollisuutta rakennuttaa iso omakotitalo, hankkia ökyauto ja useita lapsia. Ollaan 50-vuotiaita. Ensimmäisen asuntomme hankimme asp-lainalla heti täysi-ikäisinä kun muutimme yhteen pois lapsuuden kodeistamme. Kun olimme maksaneet ensimmäisen asunnon, otimme uuden lainan ja ostimme uuden asunnon, vanhan laitoimme vuokralle. Sitten tuntui että oli pakko saada enemmän tilaa ja oma piha, joten myimme asunnot pois ja ostimme rivariosakkeen. Olemme molemmat opiskelleet ja tehneet töitä koko ajan, mies on amk-insinööri, itse humanistisella alalla, mutta olen myös ollut yrittäjänä ja tienannut ihan mukavasti myytyäni yrityksen. Meillä on yksi lapsi. Emme polta ja alkoholinkäyttö on satunnainen saunaolut. Ei ole mitään peli- tai muita rahaa vieviä riippuvuusongelmia. Silti meillä ei ole missään vaiheessa ole ollut mahdollista ostaa asuinpaikkakunnaltamme (ei pks) tonttia (100 - 150k) ja rakennuttaa omakotitaloa. Itse asiassa ei ole ollut varaa ostaa edes vanhaa omakotitaloa, kun haluamme pitää tietyistä laatukriteereistä kiinni (ei riskirakenteita, noin 20 km säteellä kaupungin keskustasta, oma ja kohtuullisen kokoinen tontti).
Niin sitä olemme ihmetelleet kun kaupungin uusille okt-alueille nuoret perheet rakennuttavat uusia hulppeita taloja. Varsinkin muutamia vuosia sitten talojen koot olivat todella isoja, nykyään ovat ehkä vähän maltillisempia. Mutta sitten on kalliit, vähintään 40k maksavat autot pihalla ja useita pieniä lapsia (=nainen todennäköisesti äitiysvapaalla ollut usein, eli ei kahden aikuisen normaali tuloja käytettävissä). Että miten se on mahdollista? Eivät kai kaikki ole voineet periä varallisuutta? Miten he ovat voineet saada niin älyttömästi lainaa?
Onko somevaikuttajia tai jotain onlyfans-porukkaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini on aina elänyt isän siivellä. Ei ole osallistunut lähes millään tavoin perheen/talouden kustannuksiin, vaan isä maksanut asuntolainan, sähkön, öljyn, tiemaksut, vakuutukset, aivan kaiken. Äiti on pelannut rahansa. :)
Noinko on? Onko tämä molempien vanhempien kertomus?
P.s jos ei ole osallistunut mitenkään, niin kuka omistaa asunnon? Se on helppo tarkistaa maanmittauslaitokselta.
Jos olis toisinpäin, et taatusti kyseenalaistais
Ohis
Nämä ketjut alkavat aina vıțuťtamaan. Miten aikuiset ihmiset voivat olla noin yksinkertaisia?!
Millä ihmiset elävät? No joku elää palkalla. Joku elää palkalla + tuilla. Joku elää siivellä. Joku elää opintolainalla, -rahalla jne. Joku elää perinnöllä. Joku ıdıootti elää visa-velalla. Mitä ihmeellistä siinä on, että jollain on useampi automobiili? 🙄 et näe sen kilometrejä ulospäin - automobiili voi olla ajettu vaikka 400 000 km tai enemmän. Parilla tonnilla saa automobiileja. Velalla saa automobiileja (ıdîooteille.)
Todella väsyttävää tämä ihmisten loputon tyhmyys.
Niin ja joku elää pelivoitoilla. Unohdin, koska en ole mikään peliaddiktiluuseri.
Niin ja unohtui pelkillä tuilla eläjä.
Ainiin ja nykyään iso osa elää huôŕaamałła.
Automobiili ei ole mikään automaattinen kuluerä. Napsautat sen pois liikenteestä ja se kuluttaa tasan 0 euroa siihen saakka, että otat sen takaisin käyttöön. Ihmeellistä.
En ihmettele. Olen ollut töissä pankissa reilut 10 v. Kaikenlaista on tullut nähtyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minäkin ihmettelen naapurin isoa perhettä kukaan ei käy hommissa ja maleksitaan vaan kotona ja rullataan käkkärä tukkaa
mutsi saa 9 lapse lapsilisää 1850 kuussa ja kaupunki maksaa vuokran
mutsi saa tt tukea ja kaikki muut tuet päälle
miten se on mahdollista
ma en jummarra
Tuollaiseen lapsikatraaseen menee niin sairaasti rahaa, että ihan ahdistaa ajatukin!
Kaiken saa yhteiskunnalta, mitä kehtaa pyytää. Ja kehtaavathan nämä.
Eli sua ahdistaa se että yhteiskunta panostaa vähävaraisten lasten perus välttämättömään?
Mutta et nostanut esille esimerkiksi terveitä työikäisiä joita ahdistaa työnteko ja yhteiskunta maksaa heidän yksin asumisen (asumiskulut yhdelle on suhteessa valtavan paljon enemmän kuin isolle perheelle jotka todennäköisesti asuvat kuin muutahaispesässä.) pleikkari kapula kädessä kun elämä ahdistaa ja ei jaksa.
Vaan ne olikin lapset jotka nakertaa tätä yhteiskuntaa?
Jos elää tuilla ei ole syytä hävetä, Tuen antaja päättää.
Omaa toimeentuloa ja sen riittävyyttä joudun aika ajoin pohtimaan
En.
Eikä tässäkään ketjussa ole mainittu mitään sellaista joka ei olisi tavallisten tallaajienkin saatavilla. Omakotitalot, autot ja matkat on mahdollisia ihan palkkatuloilla.
Ei ole ihmetyttänyt kenenkään raha-asiat yksilötasolla, mutta noin yleisesti ollaan miehen kanssa ihmetelty itseämme nuorempien perheiden mahdollisuutta rakennuttaa iso omakotitalo, hankkia ökyauto ja useita lapsia. Ollaan 50-vuotiaita. Ensimmäisen asuntomme hankimme asp-lainalla heti täysi-ikäisinä kun muutimme yhteen pois lapsuuden kodeistamme. Kun olimme maksaneet ensimmäisen asunnon, otimme uuden lainan ja ostimme uuden asunnon, vanhan laitoimme vuokralle. Sitten tuntui että oli pakko saada enemmän tilaa ja oma piha, joten myimme asunnot pois ja ostimme rivariosakkeen. Olemme molemmat opiskelleet ja tehneet töitä koko ajan, mies on amk-insinööri, itse humanistisella alalla, mutta olen myös ollut yrittäjänä ja tienannut ihan mukavasti myytyäni yrityksen. Meillä on yksi lapsi. Emme polta ja alkoholinkäyttö on satunnainen saunaolut. Ei ole mitään peli- tai muita rahaa vieviä riippuvuusongelmia. Silti meillä ei ole missään vaiheessa ole ollut mahdollista ostaa asuinpaikkakunnaltamme (ei pks) tonttia (100 - 150k) ja rakennuttaa omakotitaloa. Itse asiassa ei ole ollut varaa ostaa edes vanhaa omakotitaloa, kun haluamme pitää tietyistä laatukriteereistä kiinni (ei riskirakenteita, noin 20 km säteellä kaupungin keskustasta, oma ja kohtuullisen kokoinen tontti).
Niin sitä olemme ihmetelleet kun kaupungin uusille okt-alueille nuoret perheet rakennuttavat uusia hulppeita taloja. Varsinkin muutamia vuosia sitten talojen koot olivat todella isoja, nykyään ovat ehkä vähän maltillisempia. Mutta sitten on kalliit, vähintään 40k maksavat autot pihalla ja useita pieniä lapsia (=nainen todennäköisesti äitiysvapaalla ollut usein, eli ei kahden aikuisen normaali tuloja käytettävissä). Että miten se on mahdollista? Eivät kai kaikki ole voineet periä varallisuutta? Miten he ovat voineet saada niin älyttömästi lainaa?