****TAMMITENAVAT JA VAUVAT 25.8. ALKAEN****

Heippa kaikille!



Taas on viikko vierähtänyt, huh! En tiedä mitä puuhaan päivät pitkät, kun en muka tänne ehdi kirjoittelemaan :D



Missäs muuten Sammermanni ja Mantelihammas luuraa??



Jaahas, mitäs täällä siis on ollut juttua... Ollaankohan me kaikki muuten kimpassa SAMAN miehen kanssa?? Välillä tuntuu siltä...



Pajunkukka: voiko sinne kaupungille (tai miten sitä perhepvähoitopaikkaa sitten haetaankaan) ilmoittaa, että teillä on kissoja? Niin karsiutuis jo kättelyssä allergiset tai muuten karvoja vihaavat pois kuvioista? Älä edes harkitse sitä navettaa... Mä otan teidän kissat heti, jos moinen tulee mieleenkään!! Ne oli niin ihania!!! Ainoa miinus on, että sitten sun tarttee ottaa toi mun ukko, se on allerginen kissoille. Paitsi olen koittanut ehdottaa, että josko hän olis siitä jo "parantunut" :p Ja onnea konttauksesta!!



Ja muillekin liikkumis- yms. uusien taitojen onnittelut!! Kuten todettua, meillä keskitytään ihan muihin juttuihin kuin siihen liikkumiseen... Esmes tavaroiden pudotteluun lattialle... Ja kirkumiseen (siis iloiseen sellaiseen, mutta niin kimeästi, että jos olis kristallia tässä huushollissa ni ois säpäleinä kaikki!)... On mukavaa kuskata Millaa tuolla busseissa ja metrossa, kun se kiljuu siel rattaissa niin että koko kulkupeli raikaa. Taitaa rakastaa omaa ääntään!?



Milla syö myös 5 ateriaa päivässä. Iltapuuroa menee melkein puol desiä hiutaleita ja desi vettä -annos plus tissi tämän jälkeen. Ja silti esmes viime yönä heräs syömään klo 24, 3 ja 6! Tosin ei yleensä herää ihan noin tiheesti, viime yö oli jostain syystä huono nukkumisen kannalta. Lieneekö syynä se, että oltiin kantoliinakävelyllä metsässä klo 18-19, tuliko liikaa virikkeitä??!! Ota noista nyt selvää!



Toivottavasti Pajunkukan perheen häävisiitti meni hyvin!



Magda: Jäkeen pääsee näppärästi junalla! R-juna menee sinne nopsaan, jossain puolessa tunnissa Hgistä. Miikka sun kannalta on tietty se, että joutuisit jotenkin paarustamaan ko. radan varteen!



Strutsi: mitä teillä juodaan sit kun olet töissä? Mulla alkais koulu syyskuussa ja mies pitää kesälomia ja isäkuukauden, eli jää Millan kanssa kotiin 7 viikoksi. Mutta kun se pullo ja korvike ei kelpaa... Vesi menis kyllä! Ollaan nyt koitettu tuputtaa korviketta, huonolla menestyksellä, ja mun mielestä Millalla on alkanu ilmavaivat sen korvikkeen annon jälkeen! Voiko olla mahdollista?? Onko sillä joku laktoosi-intoleranssi??



Miten muuten meni Frimmyn shoppailut???



Ametisti ja Magda: juu, en tiedä kuinka hienostunut tuo meidän kiljuva ja pierevä neiti on :D Mutta on se silti maailman rakkain ja ihanin, ja mun on pakko sitä halia ja pussailla monta kertaa päivässä. Se on vaan niin liikkis! Äidin pieni vauva... Kun ei liikukaan ja ei ole vieläkään !! hampaita!!



Jaahas, nyt menen antamaan sille hampaattomalle tissiä ja lähdemme kyläilemään! Eli haen samalla sieltä kyläpaikasta omenoita ja alan illalla sosetalkoisiin!!



T: Miukkis&Milla 3.1.

Olimme lauantaina veljeni häissä Helsingissä, onkohan maailma niin pieni, että Pajunkukka olisi ollut samoissa häissä? Ehkä ei, en nähnyt muita vauvoja kuin meillä ja serkullani, 2-3 vuotiaita hurjapäitä oli enemmän:) Ihana sää oli, kun aurinkokin paisteli iltapäivällä. Aada oli tosi reipas koko ajan, pari kertaa otti unet rattaissa ja muuten istui tyytyväisenä syöttötuolissa pöydän ääressä. Ihana oli käydä oikein isoissa juhlissa, ohjelma oli mahtavaa ja koko päivä toi mukavaa vaihtelua normaaliin arkeen.



Paljonkos teillä muilla juodaan maitoa? Mietin sitä, että jos vihertävä uloste johtuu siitä nesteen vähyydestä? Olen yrittänyt nyt lisätä nesteen määrää, ehkä nyt loppu viikosta kakka ei ole enää ollut niin vihertävää, kuin alkuviikosta. Vähimmillään korviketta meillä juodaan 800 ml päivässä, enimmillään varmaan 1000ml.



Edelleen flunssa täällä jatkuu, Aadalta olen imenyt valuvaa räkää pikkuniistäjällä. Monet ovat sen kokeneet vaikeaksi ja turhaksi, mutta kai mä sit osaan sitä käyttää, kun räkä lähtee hyvin pois...



Eipä muuta tällä kertaa, mukavaa ensi viikkoa!

T:vikli80 ja Aada 4.1.08

Pikaisesti tulin kertomaan meidän kuulumisia. Anoppi ja appi tuli viikonlopuksi, ilmoitin vaan miehelle ja apelle että me lähdetään la-aamupäivänä shoppailemaan anopin ja mun kaverin kaa. Ku täällä oli semmoinen isompi lastenkirppis, sinne haluttiin. Miehillä ei ollut ongelmaa asian suhteen.

Ja meillä oli kivaa, ostettiin älyttömästi kaikkea. Ilman MITÄÄN kiirettä kotiin.



Sitten mentiin koko porukka mun vanhempien luo. Oli siis Ohtolla molemmat isovanhemmat saman katon alla. Mies teki mulla metsään ampumaradan (ihan MUA varten!), harjoiteltiin havainnointia ja tähtäämistä (ja tietty myös osumista). Mummut hoiti Ohton sillä aikaa. Käytiin me sit miehen kans sorsanmetsälläkin, mut ei nähty kyllä sorsia. Kuitenkin, saatiin yhteistä harrastusaikaa.



Ohto päätti sitten sen kunniaksi kun kaikki tärkeimmät ihmiset oli paikalla, niin oppia nousemaan itse tukea vasten seisomaan. Se oli kyllä sitten niin tyytyväinen itseensä, tärisi ihan innosta. En sitten tiedä siitäkö tuo johtui vai mistä, mutta sen jälkeen kaikki muuttui kuin olisi jostain napista käännetty. Huomasin ihan Ohtoa katselemalla, että nyt sillä oli hyvä olla.

Illalla se nukahti todella helposti ihan vain sänkyyn laittamalla, yöllä heräsi vain kaksi kertaa, syömään.



Ah, mä sain siis vihdoin nukkua. Tai no, olisin saanut. Mä heräilin useammin kun oon vissiin tottunut jo, tarkistelin että mitä ihmettä tää on kun ei tarttekaan huutoon heräillä. Jossain vaiheessa hoivailin puoliunessa miehen kättäkin, olin ihan varma että Ohto on siinä. Sitten kun mies alkoi unissaan mulle kalajuttuja puhumaan, älysin että ei se olekaan Ohto. ja tarkistin, omassa sängyssään se oli. Hullua..



Nyt me päätettiin mun kaverin kaa alkaa kuntoilemaan. Keskiviikoksi on varattu aika spinningiin. Mua vähän hirvittää, kun on niin rapakunto, mut se on kuulemma joku aloittelijoille ja huonokuntoisille sopiva ryhmä.



Mieskin saa opetella selviämään Ohton iltarutiineista ihan yksin yhtenä iltana viikossa, kun se on sellaiseen kellonaikaan että mitä luultavimmin en ehdi kotiin niitä hoitamaan. Muutenhan nuo iltajutut mieheltä sujuukin, mutta pitää vissiin varata aina niiksi illoiksi se selkeimmin puettava yövaippa (kestovaippa), koska se ei ainakaan aiemmin ole ymmärtänyt (tai halunnut ymmärtää?) miten laitetaan jos vaipassa on useita eri viritelmiä..

Niin, ja sekin pitää miehelle opettaa että miten iltapuuro laitetaan. Tähän asti se olen aina ollut minä, joka sen tekee.

Mutta nuo ei liene isoja ongelmia. Ei vaipan laittaminen tai puuron valmistus mitään ydinfysiikkaa ole.



Semmoista meille. (wau, mulla välillä positiivisia kuulumisia!!) Mutta nyt Ohto jo kutsuu siihen malliin että pitää lopettaa..



Frimmy

Kiitos teille kaikille ihanille kissankarvatsempeistä! ;)) Älä pelkää Miukkis, en toki oikeasti voisi koskaan meidän karvapalloja navetan taakse viedä! :) Tosin ihan testimielessä tiedustelin mieheltä mahdollisuutta vaihtaa sinun mies meidän kissoihin. Ei kuulostanut innostuneelta. Mä ajattelin, että oishan se kiva, kun sänkyyn ois illalla pyrkimässä kissojen tilalla toinen mies ;) No ei vais, ei meidän kissatkaan oo Innan syntymän jälkeen päässyt meidän sänkyyn sillon ku ollaan nukkumassa. Joutuis sun mies nukkuu niiden nykyisessä nukkumapaikassa eli Innan huoneen sohvalla. Mutta pari tärkeää kysymystä, ennen kuin tehdään mitään lopullisia päätöksiä! Irtoaako sun miehestä paljon karvoja? Entä totteleeko se mitä käsketään, jos sitä uhataan suihkupullolla?



Kiitos erityisesti myös Magdalenalle tsempityksistä, tuli hyvä mieli ♥



Kiitos kysymästä, häät menivät Innan osalta hienosti! Käyttäytyi todella hienosti koko päivän, sai ihan ihmettelyä osakseen, kun jaksoi olla niin iloinen ja rauhallinen. Kun alkoi väsyä, kiukuttelun sijasta alkoi saada naurukohtauksia :) Oli muuten kyllä hienoimmat häät joissa olen ollut, jos ajatellaan hieno-sanan kirjaimellista merkitystä, ei varmaan montaa tyyriimpää hääjuhlapaikkaa tästä maasta löydy kuin missä nämä järjestettiin. Ja ihana päivä oli muutenkin, onhan se aina ihanaa kun kaksi toisiaan rakastavaa ihmistä saa toisensa, joutuu sitä aina jossakin vaiheessa liikutustaan nieleksimään... Tuntui ihan ikävältä lähteä sitten kesken kaiken pois juuri, kun ilta alkoi hämärtyä ja pidot parantua (=ihmiset känniytyä). Mutta niin olin päättänyt, että en halua Innaa hoitoon laittaa ja lähteä häihin ryypiskelemään. Ja parempi näin, ehtiihän sitä. Täytyy kyllä myöntää, että alkaa vähitelleen viinahammasta kolottaa. Eilen join niissä häissä pikkuisen, tervetuliasmaljan (en kokonaan) ja viiniä (sen verran että kuitenkin saatoin illalla lähteä auton rattiin), ja tuli kyllä aikaslainen mieliteko saada lisää sitä tavaraa. Parin kaverin kanssa olen sopinut jo nyt, että he ovat ne ihmiset, joiden kanssa lähden liikenteeseen sitten, kun olen valmis jättämään Innan jonkun toisen huomaan ja vetämään kunnon l*rv*t. He ovat entisiä kämppiksiäni villeiltä nuoruusvuosilta, ja tiedän että heidän seurassaan saan rauhassa käyttäytyä yleistä pahennusta herättävästi (voi nimittäin olla että viuna nousee ihan hyvästi päähän tämän aikas pitkän tauon jälkeen) :))



Vikli: Ei oltu nähtävästi samoissa häissä :) Mutta läheltä liippas taas, niin kuin se Lintsikin kesällä :) Oltiin muuten sittenkin Lintsillä samana päivänä, huomasin jälkikäteen että itse olin ensin erehtynyt päivästä, mutta en sitten viitsinyt ruveta korjailemaan kun ei me taidettu kuiteskaan törmätä :) Ellette olleet aamun yksityistilaisuudessa. Mutta ajattele! Ollaan saatettu samana päivänä istua esimerkiksi jossakin laitteessa samalla paikalla! ;))



Miukkis: En usko että sun tarvitsee olla huolissasi Millan kehityksen suhteen, luulen että hän on tullut äitiinsä ja kehittää ensin lukupäätään! Millahan on innokas kirjan lukija (jotkut vauvathan eivät jaksa yhtään keskittyä), eikö, ja on ehkä niitä vauvoja joita sanat kiinnostavat aluksi enemmän kuin fyysinen joka paikkaan kouhkaaminen. Älykkyydestähän se kertoo, että Milla tajuaa, ettei niitä tavaroita itse tarvitse vaivautua hakemaan, kun kerran vanhempiakin pystyy juoksuttamaan.. :) Meijän Inna taas on liikkuvainen tapaus, ja olenkin aika varma että hän kävelee ennen kuin puhuu. Mitä nyt olen ymmärtänyt, niin Inna ei juttele tai tuota äänteitä yhtä innostuneesti ja runsaasti kuin jotkut toiset samanikäiset vauvat. Mutta kaikki aikanaan :)



Magdalena: Ai niin, vielä, ei meillä ole toista istuinta, mutta tuohan kuulosti hyvältä että Ametistilta löytyisi! :)



jatkuu...

Ametisti: Muakin kiinnostaisi tuo sormiruoan kokeilu, maissinaksuja Inna on jo testannutkin. Mitäs kaikkea sitä voisi antaa? Ettei tarvii pelätä tukehtumista? Ja miten niitä kasviksia kannattaa valmistaa, ettei oo liian kovia eikä liian pehmeitä (joo, en oo mikään kokki kolmonen.. ;)



Mä olen myös kaipaillut Mantelihammasta, ja tosiaan Sammermanniakaan ei ole vähään aikaan näkynyt. Eikä Xenaa (toivottavasti Pinja on jo tervehtynyt!) tai Aksiinaa kai vähään aikaan, vai muistelenko omiani...



Niijoo, Innalla vihdoinkin pilkottaa kaksi valkoista nököä alaikenen läpi, saas nähdä joko ne huomenna on tulleet läpi... :)



Pitää varmaan painua yöpuuta kohti, mukavaa alkavaa viikkoa!



Pajunkukka ja Inna s. 29.1.