****TAMMITENAVAT JA VAUVAT 25.8. ALKAEN****

Tervehdys!



Mikael nukkuu (vihdoin) ja pääsin nettiin, joten aloitinpa uuden pinon.



Myös meiltä onnittelut Tolleroiselle häiden johdosta.



Justus: Kyselit soseista. Meillä tarjotaan enimmäkseen sekä lounaalla että päivällisellä lihasosetta. Jos on vajaa purkki syöty lihasosetta ja Mikaelille vielä maistuu niin sitten tarjoan hedelmäsosetta lisäksi. Myös välipalaksi tarjoan hedelmäsosetta. Aamuin illoin Mikael syö puuroa ja joka aterian yhteydessä (ennen tai noin puoli tuntia ruokailun jälkeen) myöskin imetän. Valitettavasti Mikael kelpuuttaa nykyään vain valmispuuroja, ja soseita olen ollut liian laiska tekemään itse.... Hyi minua! ;)



Eilen annoin ensimmäistä kertaa Mikaelille kalaa ja irvistyshän siitä tuli... Lisäksi M heräsi tunnin välein klo 24-5 ja heräsi sitten lopullisesti klo 7. Lieköhän johtunut kalasta? Toisaalta taas toissakin yönä heräsi joka toinen tunti ja silloin en antanut mitään uutta ruokaa. Ota nyt tuosta selvää... Kova on väsymys ja sen huomaa, koska esikoinenkin kiukkuaa (niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan). Otan siis syyn omille niskoilleni. Paha mielikin on koska tiedän, että työtä pitää saada mahd pian ja nyt pitäisi ottaa kaikki ILO irti kotona olemisesta, kun se pian loppuu...



Strutsi: Stressaan sitä, että Mikael oppisi kävelemään päiväkodissa, koska esikoisen siellä ollessa näin kävi yhdelle noin vuoden ikäiselle tytölle siellä samassa ryhmässä. Myötätunnosta tuli minullekin kyyneleet silmiin kun olin todistamassa sitä kun tarhan tädit kertoivat äidille uudesta taidosta...

Täytyy toivoa, että meidän Mikael myös kuitenkin oppii kotona kävelemään.



Muutenkin on kyllä minulle tyypillistä tällainen etukäteen stressaaminen. Tiedän, ettei pitäisi, kun ei vielä ole edes työpaikkaa mihin mennä, mutta minkä sitä luonteelleen voi...



Toivottavasti viikkoa alkanut hyvin kaikilla ja edelleen toivotan voimia/pikaista paranemista väsyneille ja sairasteleville.



Emem ja Mikael 211207

Sekin sitten tapahtui, valvova silmä petti ja Inna pääsi kissanruoille. Tyytyväinen maiskutus alkoi käydä, Innalla oli suu täynnä jotain kissan lihapateeta... yritin kaivella kaiken pois, mutta oli tuo kai jo nieleksinyt... pestiin naama ja kädet, ja heti kun laitoin Innan takaisin lattialle, niin hän oli aivan innoissaan ryömimässä takaisin kissankupeille.





Frimmy: Tuli kaikkea mieleen tuota sinun juttuasi lukiessa. Ensinnäkin, täällä yssikseni suutuin kamalasti miehellesi.. :( Ikävää että olet noin kauhean väsynyt, ja uskomatonta ettei miehesi tajua tuon enempää pitää huolta myös sinusta! Ja unohti vielä syntymäpäiväsikin, itse olisin ollut niiiiiiiiin loukkaantunut, että kaiken muun väsymysitkun lisäksi olisin varmaan sydänverta itkenyt... Ikävää myös, että äitisi ja siskosi eivät sinua nyt tukeneet; onko mahdollista, etteivät he tienneet/huomanneet sinun olevan näin väsynyt?



Ihan äskettäin kerroit, ettette miehesi kanssa juuri riitele, tuhahtelette vain, koska tajuatte myös toisen paineet. Se kuulosti aivan ihanalta (meillä varsinkin väsyneinä tulee helposti tyhmää riitaa, vaikka muutoin meillä mielestäni onkin tosi hyvä ja lämmin suhde), ajattelin että kunpa mekin ajan kanssa kasvettaisiin siihen, että osattais sillä punaisella hetkellä paremmin tajuta olosuhteet ja antaa joskus vaan olla... Ja muutaman kerran nyt kun joku on miehessä ärsyttänyt, olen muistanut teidät ja ajatellut, että voisko tästä selvitä vaan tuhahtamalla ;) Mutta tuli nyt mieleen myös riitelemättömyyden kääntöpuoli - kun kirjoitit, ettei mies edes tajua, kuinka väärin teki. Etkö kerro hänelle tunteistasi, loukkaantumisestasi ja suuttumuksestasi? Jotkuthan on sellaisia ihmisiä, että yrittävät viimeiseen asti välttää riitaa, ja sitten suostuvat ja sopeutuvat vaikka minkälaisiin epäoikeudenmukaisuuksiin.



Kirjoitit myös häistä. Tekee mieli vähän kysellä sulta vinkkejä - nimittäin ystäväni, joka asuu Joensuussa, pyysi minua juuri kaasokseen ensi kesänä järjestettäviin häihin (hänellä on tosin peräti kolme kaasoa). Kirkko ja juhlapaikka on jo varattu, mutta tuleeko sulle mitään hyvää vinkkiä mieleen muun suhteen, esimerkiksi polttareiden? Mitä erityistä kivaa Joensuussa tai ympäristössä voisi tehdä - itse kun siellä asustelin, niin sitä eli vaan semmosta normaalia elämää, eikä mihinkään kovin erikoisiin ajanvietteisiin tutustunut...? :)



Ja vielä oli kiva lukea karvoihin liittyvästä kohtalotoveruudesta. Olen oikeasti välillä ollut aivan epätoivoinen näiden karvojen suhteen. Me vielä asutaan sen verran pienessä asunnossa, että kahden kissan karvat ei tänne oikeen tunnu mahtuvan. Ennen ne ei niinkään häirinneet, mutta nyt ärsyttää kun kaikki matot joilla Inna mönkii on karvassa, viltit joita haluaisi laittaa Innan peitoksi on ihan karvassa, pehmolelutkin joita Inna tunkee suuhunsa on ihan karvassa. Meillä mies yrittää imuroida (minä hoidan pyykit ja hän imuroi) kerran viikossa, lisäksi tehdään pikaimurointeja, kun tulee vieraita. Pehmolelutkin imuroidaan, mutta silti tätä karvaa vaan on on on on joka paikassa, ja mun tekis välillä mieli viedä kissat navetan taakse. No onneks asutaan näin kaupunkimaisissa olosuhteissa, ettei oo navettoja lähellä... Eniten mua rasittaa se, että kun mulla alkaa joulu- tai tammikuun alussa ne perhepäivähoitajan työt, niin mitä sitten teen?? Pitääkö mun joka ikinen ilta kuluttaa tunti tätä asuntoa imuroiden? Täällä kun pitäisi kuitenkin olla sitten suht' siistiä, en tiedä miten suvaitsevia vanhemmatkin on sen suhteen, että niiden lasten vaatteet esimerkiksi on aina hoitopäivän jälkeen ihan karvasia... :(( Onko kellään tähän mitään neuvoa??





Jee kivaa jos Justus pääsisi seuraavaan tapaamiseen :) Mulle tuli muuten ihan puun takaa toi Justuksen neuvo, että vasta kahdeksan kuukauden iässä annettaisiin lihaa kahdella aterialla. Meillä on melkein siitä asti, kun lihaa on alettu antaa, annettu sitä kahdella aterialla päivässä ruokalusikallisen verran kummallakin. Tässä meidän neuvolasta saadussa kirjassa, joka on Vantaan kaupungin oma vihkonen nimeltä "Vauvan ensiruoat" ei kyllä mainita mitään tommosesta kahdeksan kuukauden rajasta, tässä vaan kerrotaan, että lihaa voi antaa viiden kuukauden iästä, ja alkutotuttelussa 1 tl ateriaa kohti ja sen jälkeen vuoden ikäiseksi asti 1 - 1 1/2 rkl ateriaa kohti. Ja tämmönen lause on, että "lisää lihan määrää vähitellen."



jatkuu...

Inna on kauhean innokas syömään, ja häntä ei mitkään hitusetkaan ruoan joukossa haittaa. En tiedä johtuuko siitä, että olen alusta asti antanut itse tehtyä ruokaa, jota en ole niin soseeksi saanut, kuin mitä kaupassa myydään. Inna syö protestoimatta tavallista kaurapuuroa, haarukalla tilsittyä jauhelihaa, broileria ja riisiä, ja aiemmin söi myös itse tekemiäni päärynä- ja omenasoseita, jotka oli semmosia vähän rakeisia. Myös pakasteperunasose, johon laittaa äidinmaitoa, menee jostakin syystä rakeiseksi (onko mun maidossa joitain outoja kemiallisia yhdisteitä?), sitä ensin kakoi, mutta alkoi muutaman maistamisen jälkeen syödä sitäkin.



Kaurapuuroon Inna kyllä jo kyllästyi tässä taannoin, mutta nyt se taas menee, kun sen ravitsemusterapeutin ohjeen mukaan annetaan sen kanssa nyt sitten taas esim. päärynäsosetta, vaikka siitä vähän ihottumaa kai tuleekin. Ai niin ja iltapuuroon laitetaan 1 tl rypsiöljyä (aion kyllä kysyä tästä lääkäriltä silloin viikon päästä, luulen että Inna kasvaa hyvin muutenkin, mutta kun se terapeutti nyt niin kovasti oli tätä mieltä, niin annetaan lääkäriin asti).. Aiemmin mainostin sitä velliä, mikä oli tosi tyhmää, sillä tällä palstalla hehkuttaminen maksoi mulle sen, että Inna alkoi taas aamuyöllä heräillä... :( Ei se velli sitten kai pidäkään yhtä hyvin nälkää kuin puuro, puuron voimalla Inna jaksaa ilman maitoa aamuun asti.



Viime yönä Inna heräsi kai kylmyyteen... Itselläni oli lämmin ihan alusvaatteissa, mutta Innan käsivarret olivat tosi kylmät. Tuntu oudolta, yleensä Inna on aina ollut tosi lämmin, vaikka ois peitonkin potkinut pois. Ehkä syynä on nää inhottavat kosteat ilmat... tulispa pian jo lämmitys, mutta tässä taloyhtiössä ei vissiin lämmitetä kuin silloin kun on pakko :(



Illalla mennään kyläilemään kahden loputtoman villin pikkupojan luokse (toinen heistä on kummipoikani). Kivaa varmasti, vaikka luvassa onkin pyörremyrskyä ja meteliä. Ollaan varmaan aivan uuvuksissa kun päästään takaisin kotiin (miten ihmeessä jotkut jaksaa kahden vilkkaan lapsen kanssa...? :))



Mukavaa viikkoa teille kaikille! Jaksamista paljon!



Pajunkukka ja Inna s. 29.1.

Pajunkukka: valitettavasti ei mulle tuu mieleen mitään hyviä polttarivinkkejä täälläpäin. Ei täällä ole mun tiedossa ainakaan mitään erikoista... Omissa polttareissa mut vietiin avantoon (oli talvi, en ollu ikinä ennen käynyt .siisti kokemus!), sit saunomaan ja tälläytymään, sitten kavereiden koulun kuvausstudioon missä otettiin alusvaatekuvia lahjaksi miehelle (tää ei ehkä ihan joka morsiolle sovi ideana, mutta toi oli tosi kivaa!), sit vielä lopuksi baariin Jean S. keikalle.

Muita tyttöjen polttareita en oikeestaan täällä tiedä, koska mun kaverit ei oo vaan menneet naimisiin! Mies on kyllä ollut täälläpäin kavereiden polttareissa, niissä on olut perinteisiä carting-ajoja, värikuulasotaa, vesihiihtoa..



Olet muuten oikeassa tuossa havainnossasi, että meidän riitelytyyli jättää helposti tunteet toiselta piiloon.. Mutta sitten meillä on yksi oma avautumistyyli - tekstiviestit! Meillä on aina tapana tekstailla iltaisin kun mies on mennyt töihin, niihin viesteihin sitten tulee kaikki valitukset ja tunteenpurkaukset, ja anteeksipyynnöt ja sopimiset myös. Vähän huolestuttavaa kyllä (kun tarkemmin ajattelee) että me ei sitten vissiin osata kasvotusten näitä asioita hoitaa.. Tai no, kyllä me sitten aina joskus kun on aikaa toisillemme, niin jatketaan syvemmin niistä aiheista mitä tekstiviesteillä aloiteltiin.. Mutta siinä vaiheessa se ei mielestäni ole riitelyä, koska se on ihan rauhallista keskustelua jossa jo valmiiksi ymmärretään toistemmekin näkemyksiä kyseisestä asiasta.



Eilenkin illalla siis tekstiviestit vaihtui miehen viikonloppuisen käytöksen takia. Tänään sitten lämmitettiin alkuillasta sauna, Ohto sattui juuri sopivasti nukkumaan, niin jatkettiin keskustelua siellä. Olen mä edelleen sitä mieltä että se oli kyllä ihan täysi idiootti kun jotenkin kuvitteli että muiden sukulaisten läsnäolo poistaa hänen vastuunsa lapsesta ja että mä myös siten saisin levätä. Eihän mun siskolla tai äidillä ole mitään velvollisuutta Ohtoa tai meitä kohtaan! Noh, nyt on väännetty sille rautalangasta tuokin asia. Anteeksi pyyteli, yritti hyvitellä niskahieronnalla..

No, katsellaan oppiko mitään. Ensi viikonloppuna tulee miehen vanhemmat meille. Uskon että mieli tekisi karata isänsä kanssa metsälle, jättää mut anopin kanssa lapsenhoitoon.. (Mutta me anopin kanssa taas ajateltiin karata shoppailemaan!)



Niin, sitäkin mietit että tajusiko mun sisko ja äiti miten väsynyt olin.. Hmm, en sitten tiedä. Luulin että se oli selvää, kun olin molemmille kertonut kuinka raskas viikko, kun ei ole saanut nukkuakaan.. Mutta ehkä mun olisi pitänyt se suoremmin sanoa jos olisin apua halunnut. Olisi ne varmasti Ohton kanssa vaikka yön olleet jos olisin pyytänyt.

Mä vaan oon välillä huono pyytämään apua, odotan mieluummin että sitä tarjottaisiin pyytämättä.



Mutta nyt oikeastaan tuntuu kaikki jo paremmalta. Viime yö oli jo vähän helpompi. Aamulla soitin kuitenkin Ohtolle ajan lääkäriin, kuten oli neuvolassa sovittu. Ja kun se ihottumakin oli. Aamupäivän aikana Ohto nukkui piiiitkät unet, mäkin nukuin. Huutoja ei muutenkaan juuri kuulunut päivällä, siis sellaisia selittämättömiä. Lääkärissä kuitenkin iltapäivällä käytiin, mitään hyötyähän siitä reissusta ei ollut. Sen nyt jo osasin melkein arvatakin. Ihottuma voi olla mitä vaan pientä, huudot ja univaikeudet voi liittyä ikään ja kehitysvaiheeseen tai hampaisiin tai vaikka mihin.. Korvat ja kurkun vaan katsoi, hengityksen kuunteli. Ei muuta.



Allergiasta lääkäri ei suostunut oikein puhumaan, koska kakka on normaalia. Ei kuulemma voi esiintyä vain iholla ja yöheräilynä. (Mä oon kyllä kuullut ja lukenut ihan muuta!!)

Itse mä kuitenkin yhä pidän yhtenä vaihtoehtona niitä viljoja. Kun nyt niiden lopettamisen jälkeen alkoi helpottaa...ja niiden aloittamisen myötä alkoi, noin suunnilleen. Vaikka voihan se olla sattumaakin.

Viljoja en nyt siis toistaiseksi anna. katsotaan nyt rauhoittuuko tilanne näin. kai ne kuitenkin joskus taas on pakko kokeilla uudestaan, eihän sitä muute voi tietää.. Mutta just nyt mä haluan varmuuden vuoksi pitää ne viljat poissa. Vai mitenhän tämän epäilyn kanssa pitäisi toimia?



Hyvää uutta viikkoa kaikille, mulla on nyt ihan sellainen olo että meillekin on tulossa parempi viikko (kop kop).



Frimmy ja Ohto, tänään 7kk.

tuo frimmyn kertomus miehestään kuulostaa niin tutulta. Oma ukko on perus pohjanmaalainen jössikkä joka ei puhu eikä pussaa. Ainakaan pyytämättä.



jos on riita niin se olen minä joka pauhaan ja riehun. temperamenttia tästä emännästä löytyy. raivostuttavinta itse sen riidan aiheen lisäksi on se että ukko ei puhu eikä pukahda. savu korvista nousten yritän purkaa v'***tukseni muualle.



me jouduttiin sunnuntai-aamuna lähteä lähimpään päivystykseen Mikaelin flunssan takia. pari päivää ja yötä yski niin kauheana limaista yskää että sydämestä otti. ressukka. korvat oli puhtaat. kuumetta ei olle ja keuhkot oli puhtaat. limaa oli kuitenkin kurkussa(?) sen verran että jouduttiin hengittelemään menthos(?)-höyryä. ja illalla käski tulla uudelleen. mutta koska meiltä on sinne 30kilsaa niin käytiin aamulla paikallisella terveyskeskuksella. on hiukan parempi, yskii vieläkin.



Ja iloisempia uutisia. Mikael ryömii. tai no....menee mahalleen taaksepäin jonkun kymmen senttiä. mutta kuitekin liikkuu :D ja on oppinut kuinka helposti syöttötuolin saa keikkumaan kun potkii jalalla pöydästä vauhtia.



Tolleroinen: asut lähellä meitä. Sanoit silloin yhdesti että Kalajoelle on teiltä 40km ja odotusaikana sairaalakses merkkasit Ouksin. Joten olet lähin tammimamma :) Me asutaan siis Kalajoelta n.20km.



jotain oli vielä...



pikkumies nukkuu vielä vieressä ja syö öisin. paha minä. mutta kun olen niin huono herääjä joten pitäisi valvoa koko yö ja selityksiä ON paljon....plää....



nyt tollon ääreen. ukko tulee kohta töistä ja valtaa sen. pahus.



öitä siskot!!



MiiKaro&Mikael

Moi!



Onnea Tolleroiselle! Häät ovat varmasti ihanat, toivottavasti et ole perfektionisti. Vauvan kanssa häiden järkkääminen on varmasti ihan omajuttunsa.



Kiva kuulla myös Ememistä.



Justus: Voin syödä niitä keltarauhashormoneja, jos haluan. Taidan haluta, että tämä kuukaitiskierto tasaantuisi. Olen joutunut tässä aikuisiällä syömään vaikka mitä lääkkeitä. En välittäisi yhtään, mutta pakko on ollut vaan tottua asiaan.

Hauskasti meillä + Miukkiksella tuli sama menkkojen alkamispäivä. Yleensähän yhdessä asuvilla naisilla kuukautiskierto tulee samaksi :), kuka meistä on se alfanaaras :).



Pajunkukka: Meillä Olavi saa lisäksi öljyä ruokaan, koska hän on niin hoikka. En usko, että Inna tarvitsee lisäöljyä, jos hän kerran syö noin hyvin. Imuroi kissat :). Harjaatko kissoista irtokarvoja pois? Meillä on myös kissan karvoja, olen vain niihin tottunut. Kerro sille hoitolapsen perheelle, että kissan karvoja löytyy. Varmasti hyväksyvät asian, kun ovat sut hoitajaksi ottaneet.



Olavilla on syömislakko, hän on syönyt tänään todella vähän, parhaiten maistui jugurtti. Yöunille meno on myös muuttunut vaikeaksi, hän haluaisi nukkua vaan tissi suussa. Hän haluaa nukkumaan vasta klo 22. Päikkärillä nukkuu 2,5tuntia ja toisilla n. 1h. Eilen ja tänään pidin Olavia valveilla illalla, koska hän haluaisi kolmansille päikkäreille vielä klo 19.30. Ei nyt ainakaan vielä aikaistunut tuo nukkumaan meno.



Ilmeisesti alamme tervehtyä flunssasta. Miehellä oli viime yönä kova kuume, mua kolotti ja nukutti päivällä. Lapsilla on enää nuhaa.



MiiKaro: Hyvä ettei Mikaelilla ollut mitään pahempaa. Onnea takaperin konttauksesta. Meillä Olavi vain istuu selkä suorana ja tutkii lelujaan. Konttaaminen tai ryömiminen ei kiinnosta. Meillä on tuo sama syöttötuolin keikutus.



Frimmy: Hyvä että olet jo paremmalla mielellä. Kuulosti tosi ikävältä viikonlopulta. Se mitä kerroit aiemmin lapsuuden kodistasi, on tavallaan tuota samaa. Ilmeisesti teillä ei osata tunnistaa toisten hätää tai tarpeita. Isäsi olikin iloinen yllätys. Rohkaistu ja kokeile seuraavan kerran ihan pyytämällä saada apua. Toivottavasti sitten auttavat, ettei sun tarvitse pettyä. Olen ollut ja olen vieläkin huono pyytämään apua. Nytkin vaan hammasta purren selvittiin tästä viikonlopusta. Mulla ei ole oikein ketään, jota voisi pyytää avuksi. Anopin "apua" en aina jaksa....



Miukkis: Sosesita vielä. Soseisiin voi laittaa myös omenaa ja kuukauden päästä soijaa ja tofua. Pavut ja paprikat + tomaatti vasta myöhemmin. Edellisessä sosesatsissa oli maissia. Otin sitä tänään pakkasesta, se oli ihan kuin paperiin käärittyjä kasviksia. Se maissin kuori tekee siitä soseesta jauhoisen, yöks. Seuraavalla kerralla en laita maissia niin paljon.





Ruokailusta muuten: Yhtenä päivänä olen onnistunut syöttämään Olaville koko repertuaarin; puuro, lounas, välipala, illallinen ja iltapuuro. Muina päivinä jää usein toinen sose pois tai välipala pois.



Pajunkukka: Kerroit Innan iltapullosta. Sitä tuttipullon antamista sänkyyn ei suositella hampaitten takia. Sitä tyhjää tuttipulloa lutkuttamalla vauva saa ilmaa mahaan ja siinä tietysti jokin tukehtumisvaara. Muistan nuo varoitukset esikoisen ajoilta. Vaan jos meillä toimisi niin ehkä Olavi saisi pullon yökaveriksi.



Kuinka monen vauva ei vielä liiku, siis edes ryömi?



Nyt nukkumaan!



Hyvää yötä!



Ametisti ja vauva 13.1

siis Mikael ei konttaa. mahalleen naama lattiassa potkii mutta liikku taakse päin hyvällä tuurilla. Mikael heräs TAAS klo 7 jälkeen ja itse kun olen iltavirkku-aamutorkku niin on pikkaisen kestämistä. Ja ukko vetää sikeitä...

Miikaro onnea kuitenkin niistä muutamista ryömimissenteistä :).



Esikoinen on aamuvirkku ja iltatorkku. Minä taas aamutorkku ja iltavirkku. Muistan, kun nousin esikoisen kanssa talvella klo 6 aamulla. Kyllä tuli pitkä päivä. Sitten keksin juottaa aamulla sängyssä vellin ja nukuimme jopa klo 8.30 saakka.



Olavi heräsi tänä aamuna klo 8.30. Esikoinen odotteli siinä vieressä heräämistämme. On kovan "koulutuksen" jälkeen oppinut odottamaan ja olemaan hiljaa.



Esikoisen tosin voisi viedä jo klo 8.30 eskariin. Odotan jo kauhulla ensi syksyä ja koulun alkua. Koulussa kun pitää olla ajoissa.



Nyt kärryilemään vauvan kanssa.



Ametisti ja Olavi 13.1

Nopeasti: Oltiin viikonloppu siskon tyttöjen synttäreiden vietossa ja nyt oon lähdössä mun vanhemmille kylään pariksi päiväksi, koska Mika on Saksassa työmatkalla pari päivää.



Tomas on vielä flunssassa, mutta parempaan päin (tai näin ainakin uskon nyt ja toivon) Se viihtyy paljon lepäillen vaunuissa ja ulkoilma tekee hyvää. Kävellään. Kuumetta (EI VIELÄ, ENNEN TÄMÄN SANOMISTA) ole ollut. Muuten en uskaltaisi kotoa edes lähteä mihinkään.



Vauvajumpasta löytyy muuten paljon tuollaisia Tomaksen oloisia kavereita. Tyttöjä ja poikia. Ja mun TOmas on molempina kertoina NUKAHTANUT siihen menoon.. ;) Sehän on niin, että äiti jumppaa vauvaa painona käyttäen ja vauva saa hyvää liikettä sylissä. Muut lapset siellä ei kyllä ole nukahtaneet.. MIETTIKÄÄ MEIDÄN TOMAS on ollut ainut nukahtaja!!!!



FRIMMY: perkele sun miestä ja vähän perhettäkin. Mainitsit omasta kasvatuksestasi. Tunnistin hieman tilannetta meidän kotoa. Oon oppinut kanssa oleen aika hyvin vaatimatta tarpeilleni huomiointia. Erityisesti negatiiviset tunteet on ollut kiellettyjä.

Olet nyt myös äiti ja SUN PITÄÄ USKALTAA VAATIA (viimeistään nyt), että sun tarpeet huomioidaan ja niihin vastataan! Se on vaikeaa jos on oppinut aina huomioimaan toisia ja olemaan tunteidensa kanssa näkymätön, mutta opettele ainakin tunnistamaan tilanteet missä et osaa ilmaista itseäsi. Joku toinen olisi nostanut siellä teidän perheessä metelin!! Miksi äitiä pienen vauvan kanssa ei auteta.. Sinun olisi pitänyt mennä aivan etusijalle. Sinun ja Ohton! JOkainen nainen tietää, että itkevän vauvan kanssa on välillä yhtä hel**iä ja silloin tarvitaan toisen tukea. Ihanasti myös PAJUNKUKKA JA AMETISTI kommentoivat tilannettasi.



Muuten Frimmy siitä ettei lääkäri kommentoinut mitään tuohon allergia-asiaan... Se on kai aika normaalia. On moni lääkäri joka ei pidä allergioita mitenkään mahdollisina ja siksi olisi tärkeää, jos itse niitä epäilee, löytää oikea tyyppi ja asiantuntija. Sinä ja sun intuitio on kaikkein parhaat havainnoinnissa. Paljon on mullekin tullut lokaa niskaan tämän tiimoilta. Meidän isä ei usko Tomaksenkaan suhteen pohjimmiltaa mihinkään allergian mahdollisuuteen.. On loukkaavaa kun (taas) mun omat havainnot sivuutetaan tuosta vain. Mut on tyypillistä kans meidän perheeseen.



NOJOO; paljon jää taas kirjoittamatta. Oikein ikävä teitä, kun ei ehdi riittävästi surffaamaan täällä netissä.



Ihanaisia hetkiä.



Magda_Tomas 29.1.08

Ei se vilja tainnutkaan olla meillä syyllinen, ei asiat helpottanutkaan. Välissä vain jostain syystä oli yksi hieman parempi päivä (sekin auttoi mua kyllä tosi paljon!). Toissayönä Ohto heräsi 11kertaa (nukhati kyllä aina pian uudelleen), tänä yönä taas tuntui ettei se paljon nukkunutkaan; puol tuntia nukuttiin - tunti valvottiin -syklillä taidettiin mennä. Päivisin huutoa ei ole mun mielestä nyt ollut niin paljon kyllä, paitsi eilen illalla kahden tunnin raivari.



Alan tulla siihen tulokseen että meillä on vain vaativa lapsi. Ei sillä mitään "vikaa" ole. Ja hyvä niin, enhän TOIVO lapselleni mitään allergiaa tai muuta.



Ohto on viime päivinä oppinut paljon paremmaksi liikkujaksi. Ryömimällä (vai mitähän se on, tulee lähinnä hylkeet tai perhosuinti mieleen..) liikkuu jo todella nopeasti ympäri taloa huoneesta toiseen. Ja eilen oppi siitä karhunkävely-asennostaan ottamaan myös käsillä askelia, eli pääsi niinkin ihan oikeasti eteenpäin. Ehkä (kuten joku täällä ehdottikin) ne päivän huudot siis vain liittyi liikkumiseen (ja sen vaikeuteen) tuskastumiseen, kerta nyt on hieman helpottanut liikkumisen paranemisen myötä. Nytkin Ohto on viihtynyt yksin ihan koko tämän kirjoittamisen ajan..!! (Wau)



Yövalvomisissa taas varmaan rytmit pielessä ja itse uudelleennukahtamisen taito hukassa. Mikä lie ne vienyt, en tiedä. Nyt pitää vaan miettiä miten ne saadaan korjattua. Kaikki varsinaiset unikoulut taitaa vaatia sen että ei syö enää yöllä? Mun mielestä kun Ohto ei ole vielä valmis siihen, viime yönä tarvitsi reilun 500ml maitoa yön aikana. Kun Ohtohan ei juurikaan juo päivisin... Tämäkin asia pitäisi kyllä jotenkin kai muuttaa, mutta miten?



Mutta sellaista meille tällä kertaa. Tähän aikaan aamusta ei muuta tule vielä mieleen kuin omia juttuja. Muutenkin, onko täällä ollut tavallista hiljaisempaa viimeaikoina vai kuvittelenko mä?

Nyt aamupalalle.



Ja allulle jaksamista! Minäkin osaan ehkä hiukan kuvitella miltä tuollainen ryytynyt olotila tuntuu..



Frimmy ja Ohto 250108

Nopsaan koneella, mies tuli sunnuntaina mutta lahti jalleen tanaan, oma aika kortilla =/



Meilla ei liikuta juurikaan, jalat menee masun alle mutta ylakroppa lopsottaa lattiaa vasten joten Neea kyntaa aika kivasti!



Meilla ei myoskaan nukuta, neiti nukahtaa yleensa kylla illalla hyvin noin puol kasin pintaan, heraa yolla syomaan 1-3 valilla ja huutaa sitten tunnin, heraa huutamalla viimeistaan puol viis-viis! Paivalla nukkuu kaksi kertaa puoli tuntia, joista molemmista heraa huutamalla...



Yksin ei viihdy sekuntiakaan (no ehka vahan liioittelen!) vaan huutaa heti seuraa itselleen... Alan oleeen aika ryytynyt...



Kertokaa viisaimmat, mika allergia voi ilmeta vain jatkuvana rakaisyytena...? Neiti vuotaa kirkasta limaa jatkuvalla syotolla, spiraa otetaan edelleen 3xvrk... Laakarit ihan ihmeissaan, samoin mina!



Nyt raivaamaan kamppaa aamupalakuntoon,



tsempit kaikille sairastavien lapsien tai muutoin vain vaativien/haastavien lasten aideille, voinpa sanoa tietavani tarkalleen milta tuntuu... =/



-Allu ja Neiti-Kiljukaula, 21122007

Tervehdys kaikki Tammimammat ja mukulat!



Olen palstaillut 'takapiruna' eli seurannut kyllä teidän juttuja, mutten ole kirjoitellut sitten alkuvuoden. Meidän tyttö taitaa olla tammivauvojen seniori, syntyi 17.12. viisi viikoa ennenaikaisena.



Allun Neean kuvailu oli kuin meidän vauvasta (muistanko oikein, että Neeakin otti varaslähdön?):meillä ei paljon liikuta, paitsi takaperin, ja yksin ei viihdytä tällä hetkellä juuri lainkaan. Jo hyväksi opitut yöunetkin ovat vain hyvä muisto:nyt on menossa kausi, jossa heräillään vähän väliä tissille ja kitistään. Eli ryytymys vaivaa täälläkin äitiä.



Luulen, että tämä noin 8 kuukauden ikä on toisilla vauvoilla haastava. Seurankipeys, vierastaminen ja ehkä myös turhautuminen siitä, että taitoja ei ole vielä yhtä paljon kuin haluja.



Mutta ihaniahan nuo ovat pienine hampaineen ja valloittavine hymyineen!



Kaikille hyviä unia, jaksamista ja iloa päiviin!



t. bough ja tyttö

Tervehdys yskölän perheeltä!



Voihan valvovat vauvat. Olavi heräsi viime yönä kaksi kertaa. Jää nykyään viereen nukkumaan ekan heräämisen jälkeen. Aamulla klo 5 söi tissiä ja kitisi, joten lisämaitoa meni, tosin hyvin vähän. Hän haluaisi seurustella, laitan vaan valot pois ja rupean kuorsaamaan. Tähän mennessä se on tehonnut. Olen myös ryyrynyt, mutta ei ole Olavin kitinät mitään verrattuna Allun, Frimmyn ja boughtin vauvoihin.



Esikoinen, tyttö oli ja on juuri noin vaativa. Ei edelleenkään hengen rauhaa.



Olavilla ei ole oikein ruokahalua ja hän yskii. Eilen jo olin illalla netissä varailemassa aikaa lastenlääkärille. Nyt sitten vielä tarkkaillaa tilannetta. Me kaikki yskimme sellaista röhäyskää, lima kiertää kurkussa. Voisiko Olavilla olla RS-virus, keuhkoputkentulehdus yms.



Olavi on vain suloinen ja iloinen poika. Hän saattaa istua olkkarin lattialla vaikka puoli tuntia ja tutkia lelujaan. Esikoinen ei ole ikinä viihtynyt edes minuuttia yksin.



Allu: Ei kokemusta allergioista vauvalla, että vettä valuisi nenästä. Lähinnä tulee mieleen heinänuha. Mikäs siellä etelässä kukkii nyt? Itse saan noita oireita huonepölystä.



Voimia ja epäinhimillistä jaksamista yöheräilijöiden kanssa!



Ametisti ja vauva 13.1

Monilla on sairasteltu, meillekin flunssa tuli tällä viikolla. Järjestään jokainen vuorotellen aloittaa sairastelun. Tällä kertaa minä aloitin sen viikonloppuna, 9v maanantaina, Aada tiistaina ja nyt keskiviikkona on 2,5v ihan räkäinen. Eli mies on vielä ainut, joka ei ole sairastunut. Viikonloppuna ollaan vielä menossa veljeni häihin, että toivottavasti silloin pahin tauti on jo mennyt ohi...



Frimmyn kirjoituksia lukiessani tuli sellainen "vinkki" mieleen, että olisiko hyvä sopia miehen kanssa joitain vuoroja, että milloin toinen saa mennä omille menoilleen ja milloin toinen? Tai sit just kun on kyläilyreissuja tai teille tulee vieraita, niin silloinkin sopia etukäteen menemiset, ettei sitten tule yllätyksiä ja pettymyksiä. Itse en ole koskaan kokenut käytännössä tuota metsästyselämää, mutta tunnen muutamia ihmisiä, joilla metsästys on harrastuksena, niin se tuntuu olevan aivan älyttömän suuri asia. Se on joku ihme pakko päästä metsälle, eikä sitten tule aina mietittyä sitä toista osapuolta, joka jää kotiin.



Aada on oppinut ryömimään. Ryömi olohuoneesta eteiseen huudon säestäessä, kun ihmetteli missä äiti on, olin keittiössä. Isoveljen ja Aadan elo on tähän asti ollut aika rauhaisaa, mutta nyt huomaa eron, kun Aada on oppinut liikkumaan ja tulee koskemaan lattialla oleviin leluihin. Isoveli ei antaisi koskea mihinkään... Sanoinkin tuolle 2,5v:lle, että saako äiti koskea leluihin? Vastasi, että joo, mutta kun kysyin saako Aada koskea, niin ei... Nyt pitää siis yrittää opettaa 2,5-vuotiaalle lelujen jakamisen taitoa, koska Aadan meno vaan kovenee iän myötä ja pitää oppia yhdessä leikkimään. Tai edes samassa tilassa, vaikkei edes samoja leikkejä...



Aadan kakka on ollut vihertävää nyt jonkin aikaa. Tulee vaan mieleen alkuajat, kun kakka oli useita viikkoja vihreää. En oikein tiedä, mistä johtuu. Aada syö lähinnä perunaa, puuroa, marjasoseita ja jonkin verran lihasosetta perunan joukossa. Eniten menee siis perunaa ja puuroja, voiskohan johtua niistä? Vatsa ei ole oikein kunnolla toiminut, voisko kakka mennä vihertäväksi, jos vatsa on kovalla? Luumua olen taas tuohon kovaan kakkaan antanut, auttaa niin, että vatsa löysenee, kakat menee tosi pahan hajuisiksi.



Nyt taidetaan mennä koko porukka päiväunille. Olen tässä yrittänyt venyttää Aadan aamu-unia pitemmälle, jotta molemmat pienet nukkuisivat samaan aikaan. Päätin tehdä ruuankin vasta päiväunien jälkeen.



Paljoa en ehtinyt taaskaan kommentoida, mutta lukenut olen kirjoituksenne! Allujapupuko se oli laittanut ihania sisustuskuvia lastenhuoneesta. Ihania yksityiskohtia olet jaksanut suunnitella ja toteuttaa! Jotenkin niin söpöä:)



t:vikli80 ja Aada 4.1.08 (viikon päästä jo 8kk:)

Huomenia kaikille!



Toivottavasti huomen on hyvä - eli kaikki vauvat ovat nukkuneet kuin tukit viime yönä ja miehet käyttäytyneet herrasmiesten tavoin!



Meillä tissitellään 2 kertaa yössä, siis viime yönä klo 1 ja klo 4 (jäi viereen) ja sit viel klo 6:30 ja 7:30, mut silloinhan on jo aamu eiks vaan... Mulla on kans sellainen kutina, että Milla ei pärjää koko yötä ilman maitoa. Itse asiassa juttelin asiasta neuvolassa maanantaina ja täti sanoi, että siitä vaan maitoa vauvaan jos MÄ en ole liian väsynyt siihen.



Ametisti: mehän ollaan molemmat alfanaaraita... Ku ollaan synnyttykin samana päivänä :D Toivottavasti Olavilla ei kumpikaan mainitsemistasi taudeista, kamalaa!!!



Soseista: me syödään toinen "ruokasose" kasvista ja toinen lihaa/kalaa. Kanamunaa en muuten oo vielä kokeillu, vois kai ottaa kokeiluun hetimmiten! Täytyy miettiä, että jos alan antaa 2xpvässä "lihaa" kun 8 kk tulee täyteen. Tällä hetkellä olen tehny kasvissoseet itse ja muut on teollisia (paitsi lohta ja ahventa löytyy pakastimesta). Tänään aion kokeilla omatekoista broilerisosetta. En oo muuten käyttäny mitään mausteita tai yrttejä, paitsi tilliä kalan kanssa. Kai esmes basilikaa vois kokeilla. En oo saanu vaan aikaiseksi ostaa maustamattomia lihoja ja niistä alkaa tehdä, paitsi tuo broileri.



En oo antanu Millalle öljyä puuron tai muunkaan joukossa! Mä luulin että sitä aletaan antaa vasta sitten ku siirrytään tavalliseen maitoon, apua!



Tässä muuten meidän kirpun 7,5 kk mittoja: paino 7030 g, pituus 65,2 cm ja pipo 42 cm. Näm lienee teidän muiden 5 kk mittoja...



Frimmy: ens viikonloppuna sit vaan säntäät sinne shoppaamaan, etkä edes kysy että "voitko olla vauvan kanssa"! Mä en myöskään oikein osaa pyytää apua muilta, pitäis kyllä opetella ennen kuin alkaa tulee fiilis "uhrautumisesta"!



Ai niin, ametisti, täällä myöskin vaan maata pötkötetään paikallaan. Ei elettäkään liikkumiseen. Jos lelu on liian kaukana, niin vähän aikaa yritetään sitten alkaa kitinä ja menee peukku suuhun.... Kysyin tätäkin asiaa neuvolassa, koska täytyy myöntää, että pikku hiljaa alkaa huolestuttaa onko joku vialla. Oli kuitenkin sitä lonkkaväljyyttä silloin vauvana, ei sen silti pitäis mitään vaikuttaa. Neuvolatädin mukaan ei aihetta huoleen, 10 kk ikään saakka odotetaan sit fyssarille jos ei vieläkään liiku. Ja sit Milla varvistaa, siitä taitaa tulla balettitanssija. Parin vkon päästä on 8 kk lekuri niin siellä pitää kuulemma kysyä tuosta varvistuksesta (voi vissiin olla joku jäykkä jänne jalkapohjassa). Katsotaan mitä tapahtuu...



Mitäs vielä oli, ei muista...



Jaahas, nyt häippäsen josko tulis mieleen mitä piti vielä kirjoittaa....



Voimia kaikille!!! Mun yks frendi oli muuten jutellu jonkun lastenlääkärin kanssa vauvojen nukkumisesta ja lekuri oli sanonut, että puolen vuoden-puolentoista vuoden iässä lapset nukkuu kaikkein huonoimmin ja sen jälkeen ne nukkuu kuin tukit. Eli ens kesänä saadaan kaikki nukkua!! Ja nyt te useamman lapsen äidit: OLKAA HILJAA!! Asian on oltava näin!!!



T: Miukkis&Milla 3.1.

Tolleroinen, onnea ja kestävyyttä häävalmisteluihin!



Pajunkukka kyseli polttareista. Itse olen tykännyt polttareista, joissa tehdään yhdessä jotain mukavaa. Kivoimmat muistot on melomisesta. Myös seksivälinekutsut olivat hauskat. Keilaaminenkin voisi olla mukavaa vaihtelua. Tänä kesänä yksissä polttareissa piti olla tanssitunti, mutta se peruuntui ohjaajan sekaannuksen vuoksi.



Aloitin esikoisellakin toisen lihasoseen annon 8-kuisena, joten nyt mennään samaan tahtiin. 8-kuisestahan voi alkaa antamaan rakeisempaa ruokaakin. Pajunkukka, kiitä onneasi ettei teillä ole pientä sihtikurkkua! Pääset huomattavasti helpommalla, kun kaikenkokoinen ruoka uppoaa.

Mulla on Herkullista kotiruokaa lapselle -kirja ja siinä mainitaan tämä 8kk rajapyykki. Siinä iässä voi alkaa antamaan kirjan mukaan myös raejuustoa, rahkaa ja maitoa (ruoanvalmistuksessa).



Testasin pitkästä aikaa tänään jauheesta tehtyä puuroa ja yökkäämistähän se vain aiheutti. Porkkanakaan ei taida sopia :(. Jos parin päivän päästä saisin aikaiseksi testata perunankin uudelleen, niin helpottuisi tämä elämä. Bataattia menee huimia määriä viikossa.



Yritän siirtää pojan kaksiin päikkäreihin. Vastahan meillä siirryttiin kolmiin, mutta ajattelin testata.



Frimmy, kylläpä sulla on vaikeeta! Pidän peukkuja, että Ohton huudot tasoittuisivat, kun tuo liikkuminen on kunnolla hanskassa. Meillä ainakin elämä rauhoittui sen jälkeen. Nyt jo tappelevat esikoisen kanssa leluista!!!

Näppyjähän voi tulla ihan vain hikoilustakin. Voisiko olla sitä?

Ja se sun ukkos! Meillä on samanmoisia ongelmia silloin tällöin ja johtuu ihan siitä, että en osaa kertoa suoraan asioita, esim. just tuota väsymystä. Äijä pysyy hetken ruodussa ilman "komenteluakin", mutta sitten se taas suistuu siihen että kaikki pitää vääntää rautalangasta.

Muutenkin meidän kasvatuksessa on tainnut olla samanlaisia elementtejä.

Uusimmassa viestissä kerroit Ohton juovan maitoa yöllä 500ml. Se on kyllä tosi huima määrä! Kannattaa kiinnittää huomiota iltasyömisiin ja juomisiin, jos sillä tuo yösyömisen tarve vähenisi.



Meillä menee iltarytmi nyt niin, että viiden maissa puuro ja seitsemän maissa niin paljon maitoa kun vain pieni masu vetää, yleensä menee 200ml. Jos on kunnolla väsynyt, syö seuraavan kerran vasta neljän-viiden maissa. Mutta jos ei ole niin väsynyt, eikä illalla maistunut kunnolla ruoka, syöttö on jo kahden pintaan.



Emem, toivottavasti näet Mikaelin ensiaskeleet ihan itse! Olishan se kyllä aika kamala paikka, jos joku muu sen näkisi. Meillä esikoinen on pari uutta temppua näyttänyt isovanhemmille ensin ja kyllähän se pieni kriisin paikka on.

Mäkin lähetin eilen hoitopaikkahakemukset. 4kk päästä jo hoitoon ja töihin, apuva!



Pajunkukka, onnea karvataisteluun! Toivottavasti löydät hyvän ratkaisun ongelmaan. Hoitolapsen/-lapsien perheissä saattaa olla sama ongelma, joten turha murehtia etukäteen. Itse en hyväksyisi karvaisia lapsia kotiin hoitopäivän jälkeen, mutta se johtuukin siitä että ollaan ukon kanssa allergisia (toinen koiralle ja toinen kissalle).

Niin ja teillä on näköjään sama ongelma kuin meillä: talossa aloitetaan lämmittämään kovin myöhään. Nytkin kun oltiin 2 yötä pois kotoota, oli petivaatteet ihan kosteat ja muutenkin ihan kylmä! Onneks päästään täältä kohta lopullisesti pois!!!

Taivastelit myös sitä, miten jotkut jaksaa kahden vilkkaan lapsen kanssa. Heh, meillä on jo selviä merkkejä tällaisesta. Kyllähän se vie äitistä mehut aika hyvin, mutta on se antoisaakin. Mieluummin vilkkaat lapset kuin hiljaiset hyssykät. Itsekin olin lapsena hyvin hiljainen ja ujo, enkä toivo sellaista omille lapsilleni. Näyttäisikin siltä, ettei tarvitse pelätä saman toistumista omilla lapsilla. Saattaa kyllä mennä niinkin, että ovat liiankin vilkkaita, jos ovat yhtään tulleet isoäiteihinsä!



jatkuu...

...jatkuu







Pajunkukka, ihmettelit myös sitä pakasteperunasoseen rakeisuutta. Sehän on jo itsekin todettu, ettei peruna kestä pakastusta. Sama ongelma siis tuossa Oolannin soseessa. Onneksi ei tunnu maussa.



MiiKaron Mikaelille onnittelut liikkeelle lähdöstä. Kohta häntä ei pidättele enää mikään :).



MiiKarolla ja Allulla on kärsitty samoista oireista kuin meilläkin, eli räkäisyydestä. Meidän neuvolatäti on vahvasti sitä mieltä, että se johtuu vain ja ainoastaan siitä että vauvan hengitystiet ovat niin kovin ahtaat. Alkujaanhan tuon räkäisyyden on tainnut aiheuttaa normaali räkätauti/flunssa/.... Itse en ole ihan niin vakuuttunut tuosta diagnoosista. Meillä jätkä menee heti tukkoon, jos on pölyistä tai liian kuiva huoneilma. Räkäisyydestä huolimatta poju on energinen oma itsensä, eikä muita oireita ole. Pahimmassa vaiheessa vain masu täyttyi limasta, eikä ruoasta :(. Jos kuitenkin olisi niin kuin terkka epäilee, niin ei tule olemaan helppoa isompana. Mulla itsellä kun on samoja oireita. Eli hengitystiet tukkeutuvat helposti. Ei kuitenkaan ole todettu mitään allergiaa eikä astmaa. Yliherkkyydestä pitänee kai vain puhua. Meillä tätä on jatkunut nyt huhtikuusta asti. Miedoimmillaan kirkas räkä valuu nenästä. Pahimmillaan nostaa kuumeen ja hengitys rohisee tosi pahasti + lima täyttää joka paikan (-> ruokahalu häviää). Meillä tutkitaan asiaa tarkemmin 8kk neuvolassa. Jos oireet kuitenkin pahenevat (nyt vain tuota nuhaa), mennään yksityiselle allergialääkärille.



Ametisti, mainitsit että Olaville maistui syömislakon aikaan jogurtti. Millaista jogurttia tarjoat? Mulle ei siis ole tullut vielä mieleenkään antaa sitä!



Meille ei ole määrätty öljylisää, vaikka kovin on pieni jätkä. Esikoiselle määrättiin öljylisä 2,5v kun kakka oli kovaa!



Magda_lena, aika hauska tuo että Tomas nukahti vauvajumppaan!



Bough, tervetuloa kirjoittelemaan enemmänkin! Muistan sun nimimerkin.



Justus & poju 14.1.

Nyt meni yli ymmärryksen. Mun viestit meni väärin päin! Laitoin ne oikeassa järjestyksessä, mutta eipä ole enää.

Inna konttaa :)



Pajunkukka ja Inna s. 29.1.

Onnea avioituvalle (I've done it twice), onnea kaasoille ja onnea vauvoille uusista taidoista!



Mä muuten olen putsannut vauvan nenälimoja aika raa'alla tavalla. Eli vauva kainaloon, pesualtaaseen lämmin vesi valumaan ja sitten vain vettä läträämällä niistänyt vauvan nenää sormin. Pumpannut siinä höyryssä limaa ulos.



Täällä on nyt rytmit aika sekaisin. Sisu syö ja nukkuu ihan miten sattuu, ei mitään rajaa. Musta tuntuu että sillä on koko ajan nälkä ja koko ajan väsy. Mutta se nukkuu sitten niitä 20 min. tehotorkkuja. Viime yökin oli taas aika levoton. Mutta ruokaa tai maitoa en öisin anna. Tämä Hell's Kitchen menee kiinni klo 21 ja sen jälkeen on turha yhdenkään alle puolitoistametrisen tulla kinuamaan mitään ;)



No ei Sisu kyllä ole öisin mitään enää kaivannutkaan, ei yli kuukauteen. Ja esikoinen olisi onnellinen jos ei tarvitsisi syödä ylipäätään koskaan mitään. Ei ainakaan äitiinsä ole tullut.



Sisu etenee puoliksi ryömimällä ja osittain mittarimatona. KArhukävelyyn nousee ja yleensä siitä sitten kippaa. Kovasti haluaisi seistä jos häntä vain pitää tasapainossa. Ostin sellaiset ensiaskel-sandaalit, koska tuntuu varvastavan aika usein. Ne ei ole sisällä liian kuumat.



Toinen hittijuttu on tuo parjattu kävelytuoli. Se vetelee sillä ympäriinsä ja törmäilee ihan fiiliksissä päin huonekaluja. Siinä on myös kiva pomppia, välillä menee eteenpäin pomppimalla, eli melkoista kengurubensaa, heh.



Esikoisesta on hauska työntää pientä siinä "ufossa" ja yksi päivä ihmettelin että minne se on Sisun vienyt. Ei löydy mistään. Lopulta löysin pienen PIMEÄSTÄ pesuhuoneesta suihkuverhon takaa. Siellä se oli tyytyväisenä yksinään. Esikoinen oli siellä esitellyt taskulampun ominaisuuksia.....



Vaikuttaa siltä että mammat jaksaisivat raahautua tänne "pohjoisen perukoille" vauvanäyttelyyn(?).



Tuossa kalenteria katselin ja mulle kävisi 8.9. tai 12.9. tai 22.9. Silloin miehellä on vapaapäivät ja saan tuon vanhemman lähetettyä isänsä kanssa retkeilemään. Toki voidaan pitää näyttely Hesassakin jos tämä 36 km päärataa pohjoiseen tuntuu hankalalta sivussa asuville. Kommentoikaa ehdotusta niin palataan asiaan.



ipu ja miehet
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=79a5efce-7426-11dd-be40-…!