Lue keskustelun säännöt.
Elämää 1700 luvulla, mieheltä saattoi helposti kuolla kolmekin vaimoa ensisynnytykseen, ruuat eivät olisi kelvanneet nykyajan kerjäläisellekkään, suurin osa pilaantunutta!
15.01.2023 |
https://seura.fi/ilmiot/historia/nain-karua-oli-elama-1700-luku-suomess…
Kehitystaso alhainen, ei lukutaitoa-, jopa suolasta ainainen pula, hirvien verta juomalla vain sai tarpeeksi suolaa.
Lapset ja vaimot kuoli ympäriltä nälkään ja tauteihin tai petojen suihin- asunnot käytännössä maahankaivettuja kuoppia hiekkaseinin, vain katto oli puuta. Vieressä kuopallinen lanttua ja naurista, puusta roikkumassa haiseva hirvenraato.
Päivät pitkät kirveen kanssa metsässä riehumista, ei tulitikkuja ja nykyajan hömpötyksia. Joskus on voitu lasten vuoksi laittaa savuava päre hiekkakuopan seinämään mutta yleisimmin pimeässä jurotettu!
Alkoholia melkein mahdoton saada tai tehdä koska sopivia käymislämpötiloja vain lyhyinä aikoina kesäisin, leipää tai juustoa ei milloinkaan!
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Vielä 1900-luvun alussa kunta möi orpolapsia ns. huutolaisiksi (siin eniten tarjoavalle). Vahvan näköisest pojat oliva suosittuja ja saattoivat joutu lähes orjatyöhön, vaikka jonkinlaista valvontaakin oli.
Jos oli onnea, niin joku lapseton huusi orvon ja hän sai elää hyvän lapsuuden.
Toki vielä nytkin monissa maissa esim. Afganistanissa myydään lapsia ties mihin tarkoitukseen, kun rahaa ei ole syöttää niitä.
Sosiaaliturvaa suomalaisittain vielä vuonna 1920. Saksa teki päätöksen vanhuksille maksettavasta eläkkeestä vuosikymmeniä aikaisemmin, 1800-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi mitenkään pitää paikkaansa. Meillä täällä oli kyllä 14 kerroksisia elementtikerrostaloja Otsiksen hissein jo 1600 -luvun alusta.
Ja muinaiset roomalaiset asuivat mukavasti kerrostaloissa jo 2000 vuotta sitten. Nero määräsi Rooman palon jälkeen maksimikorkeudeksi 8 kerrosta, mutta nopeasti korkeampia rakennettiin paremman vuokratuoton vuoksi.
Crassusta pidetään edelleen yhtenä koskaan rikkaimmista eläneistä. Hän rikastui muinaisen Rooman kiinteistökaupalla.
Vierailija kirjoitti:
Ikkunattomissa savutorpissa silloin taviskansa asui eikä missään maakuopissa.
Se on ollut nykyajan nökökulmasta aikamoista elämää. Ei ikkunoita.
Päreen valossa savussa istua torpassa. Ei kirjoja, hyvin harva osasi edes lukea.
Mietin usein, että mitä ihmiset tekivät kotona iltaisin?
Ikkunoihin oli varaa vain porvareilla tuolloin.
Illalla vissiin keskusteltiin, ommeltiin (naiset), nikkaroitiin jotain (miehet), tehtiin ruokaa ja ennen kaikkea levättiin. Olihan aikana jolloin joka asia piti itse tehdä työtä aamusta iltaan. Voisin kuvitella, että se on sama kuin itse tekisi 10-12 tunnin työpäivän (ja varmasti paljon raskaamman!) ja siinä haluaa sitten vain levätä. Lapsiakin oli yleensä paljon ja heidän hoitonsa vei myös aikaa.
Synnyttivätkö ne kolme vaimoa kaikki samaan aikaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne joilla ei ollut varaa maakuoppaan asuivat rakovalkealla. 1960-luvullakin oli lentojätkiä, jotka elivät niin.
Lapissa on edelleenkin kammeja, eli " maakuoppia", joissa nukutaan ja asutaan.
Ei kai kuitenkaan vakituiseen ole enää asuttu vuosikymmeniin.
Olen itsekin käynyt niissä Utsjoen kirkkotuvissa, niistähän osa on rakennettu maan sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi mitenkään pitää paikkaansa. Meillä täällä oli kyllä 14 kerroksisia elementtikerrostaloja Otsiksen hissein jo 1600 -luvun alusta.
Ja muinaiset roomalaiset asuivat mukavasti kerrostaloissa jo 2000 vuotta sitten. Nero määräsi Rooman palon jälkeen maksimikorkeudeksi 8 kerrosta, mutta nopeasti korkeampia rakennettiin paremman vuokratuoton vuoksi.
No niin just! Sitähän mä sanoin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä 1900-luvun alussa kunta möi orpolapsia ns. huutolaisiksi (siin eniten tarjoavalle). Vahvan näköisest pojat oliva suosittuja ja saattoivat joutu lähes orjatyöhön, vaikka jonkinlaista valvontaakin oli.
Jos oli onnea, niin joku lapseton huusi orvon ja hän sai elää hyvän lapsuuden.
Toki vielä nytkin monissa maissa esim. Afganistanissa myydään lapsia ties mihin tarkoitukseen, kun rahaa ei ole syöttää niitä.
Sosiaaliturvaa suomalaisittain vielä vuonna 1920. Saksa teki päätöksen vanhuksille maksettavasta eläkkeestä vuosikymmeniä aikaisemmin, 1800-luvulla.
Tehtiinkö tuo päätös Saksan keisarikunnassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikkunattomissa savutorpissa silloin taviskansa asui eikä missään maakuopissa.
Se on ollut nykyajan nökökulmasta aikamoista elämää. Ei ikkunoita.
Päreen valossa savussa istua torpassa. Ei kirjoja, hyvin harva osasi edes lukea.
Mietin usein, että mitä ihmiset tekivät kotona iltaisin?
Ikkunoihin oli varaa vain porvareilla tuolloin.
Illalla vissiin keskusteltiin, ommeltiin (naiset), nikkaroitiin jotain (miehet), tehtiin ruokaa ja ennen kaikkea levättiin. Olihan aikana jolloin joka asia piti itse tehdä työtä aamusta iltaan. Voisin kuvitella, että se on sama kuin itse tekisi 10-12 tunnin työpäivän (ja varmasti paljon raskaamman!) ja siinä haluaa sitten vain levätä. Lapsiakin oli yleensä paljon ja heidän hoitonsa vei myös aikaa.
Kesällä tehtiin töitä ja talvella levättiin. Luonnonvalo, tai sen puute, vaikutti paljon enemmän elämään kuin nyt. Satovuosi oli riippuvainen säistä, ei niinkään tehdystä työstä. Jos halla vei viljan, siinä ei auttanut edes 24 tunnin työpäivä. Lapsia tuli ja niitä kuoli, ja äidit usein siinä sivussa. Siinäpä syy entisaikojen uskovaisuudelle. Jumala ottaa ja jumala antaa, ihminen ei voi mitään.
He elivät sitä aikaa ja tyytyivät siihen mitä oli. Ei he tienneet sen paremmasta, koska heillä ei ollut samoja asioita kun vaikka nykypäivänä on. Ei mekään tiedetä mitä on vaikka sadan vuoden päästä, niin ei mekään osata sellaista kaivata kun sitä ei ole vielä keksitty mitä silloin saattaa olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä 1900-luvun alussa kunta möi orpolapsia ns. huutolaisiksi (siin eniten tarjoavalle). Vahvan näköisest pojat oliva suosittuja ja saattoivat joutu lähes orjatyöhön, vaikka jonkinlaista valvontaakin oli.
Jos oli onnea, niin joku lapseton huusi orvon ja hän sai elää hyvän lapsuuden.
Toki vielä nytkin monissa maissa esim. Afganistanissa myydään lapsia ties mihin tarkoitukseen, kun rahaa ei ole syöttää niitä.
Sosiaaliturvaa suomalaisittain vielä vuonna 1920. Saksa teki päätöksen vanhuksille maksettavasta eläkkeestä vuosikymmeniä aikaisemmin, 1800-luvulla.
Tehtiinkö tuo päätös Saksan keisarikunnassa?
German councellor Bismarck introduced worlds first state pension system in the 1880s. Selvisi muuten 5 sekunnin googlettamisella. Ajatella!
- ja meillä Suomessa keskustellaan edelleen vuonna 2023, onko varaa eläkkeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historiatietojen mukaan tässä nykyisen kotimme paikalla oli 11-huoneinen talo jo 1700-luvulla, löytyi viljamakasiinia, lampolaa jne. eli ei 1700-luku ollut noin ankea kuin osalle kansalaisia. Tulukset oli keksitty.
Suomessa pystyi tuohon aikaan elämään omavaraistaloudessa helposti jos vain oli fyysisesti kunnossa ja viitsi tehdä töitä joiden tuotoikka sai syksyisin vaihdettua tärkeitä tavaroita syysmarkkinoilla.
Ja jos sinulla oli omaa maata; kaikilla ei ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikkunattomissa savutorpissa silloin taviskansa asui eikä missään maakuopissa.
Se on ollut nykyajan nökökulmasta aikamoista elämää. Ei ikkunoita.
Päreen valossa savussa istua torpassa. Ei kirjoja, hyvin harva osasi edes lukea.
Mietin usein, että mitä ihmiset tekivät kotona iltaisin?
Ikkunoihin oli varaa vain porvareilla tuolloin.
Illalla vissiin keskusteltiin, ommeltiin (naiset), nikkaroitiin jotain (miehet), tehtiin ruokaa ja ennen kaikkea levättiin. Olihan aikana jolloin joka asia piti itse tehdä työtä aamusta iltaan. Voisin kuvitella, että se on sama kuin itse tekisi 10-12 tunnin työpäivän (ja varmasti paljon raskaamman!) ja siinä haluaa sitten vain levätä. Lapsiakin oli yleensä paljon ja heidän hoitonsa vei myös aikaa.
Kesällä tehtiin töitä ja talvella levättiin. Luonnonvalo, tai sen puute, vaikutti paljon enemmän elämään kuin nyt. Satovuosi oli riippuvainen säistä, ei niinkään tehdystä työstä. Jos halla vei viljan, siinä ei auttanut edes 24 tunnin työpäivä. Lapsia tuli ja niitä kuoli, ja äidit usein siinä sivussa. Siinäpä syy entisaikojen uskovaisuudelle. Jumala ottaa ja jumala antaa, ihminen ei voi mitään.
Talvella tehtiin puhdetöitä eli kaikkea mahdollista käsityötä ja puukkoa vaativaa työtä. Kaiverrettiin puulusikoita, punottiin koreja, tuohivirsuja, isompiakin töitä kuten kärryjen pyöriä sun muuta. Metsätöitä tehtiin talvella reen ja hevosen avulla.
Nälkä oli pahin uhka keväällä, kun uutta satoa ei vielä ollut, mutta varastot oli syöty. Riistaeläimet metsästettiin satoja vuosia sitten lähes sukupuuton partaalle, metsästämällä ei korvattu menetettyjä satoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historiatietojen mukaan tässä nykyisen kotimme paikalla oli 11-huoneinen talo jo 1700-luvulla, löytyi viljamakasiinia, lampolaa jne. eli ei 1700-luku ollut noin ankea kuin osalle kansalaisia. Tulukset oli keksitty.
Suomessa pystyi tuohon aikaan elämään omavaraistaloudessa helposti jos vain oli fyysisesti kunnossa ja viitsi tehdä töitä joiden tuotoikka sai syksyisin vaihdettua tärkeitä tavaroita syysmarkkinoilla.
Ja jos sinulla oli omaa maata; kaikilla ei ollut.
Oma maa maksoi, kuten asunnot nykyään, ja maansa myyneitä pidettiin puolihulluina. Kauhutarinat talonsa ryypänneistä isännistä ja emännistä kiersivät kylillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historiatietojen mukaan tässä nykyisen kotimme paikalla oli 11-huoneinen talo jo 1700-luvulla, löytyi viljamakasiinia, lampolaa jne. eli ei 1700-luku ollut noin ankea kuin osalle kansalaisia. Tulukset oli keksitty.
Suomessa pystyi tuohon aikaan elämään omavaraistaloudessa helposti jos vain oli fyysisesti kunnossa ja viitsi tehdä töitä joiden tuotoikka sai syksyisin vaihdettua tärkeitä tavaroita syysmarkkinoilla.
Ja jos sinulla oli omaa maata; kaikilla ei ollut.
Ei tosiaankaan ollut kaikki mitään talollisia joilla omaa maata. Torpparin elämä oli karua.
Oma lukunsa oli kaskiviljely, jota harjoitettiin varsinkin Itä-Suomessa vielä 1700-luvulla yleisesti. Kaskiviljely vaati jatkuvaa muuttamista, kun kaskettu maa tuotti vain muutaman vuoden, jonka jälkeen piti raivata peltoa kauempaa.
Vierailija kirjoitti:
Onko Ap:n kirjoitus peräisin jostakin Persujen uudesta historian kirjasta?
Etkö nyt muuta keksiny? i-diot
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä 1900-luvun alussa kunta möi orpolapsia ns. huutolaisiksi (siin eniten tarjoavalle). Vahvan näköisest pojat oliva suosittuja ja saattoivat joutu lähes orjatyöhön, vaikka jonkinlaista valvontaakin oli.
Jos oli onnea, niin joku lapseton huusi orvon ja hän sai elää hyvän lapsuuden.
Toki vielä nytkin monissa maissa esim. Afganistanissa myydään lapsia ties mihin tarkoitukseen, kun rahaa ei ole syöttää niitä.
Sosiaaliturvaa suomalaisittain vielä vuonna 1920. Saksa teki päätöksen vanhuksille maksettavasta eläkkeestä vuosikymmeniä aikaisemmin, 1800-luvulla.
Tehtiinkö tuo päätös Saksan keisarikunnassa?
German councellor Bismarck introduced worlds first state pension system in the 1880s. Selvisi muuten 5 sekunnin googlettamisella. Ajatella!
- ja meillä Suomessa keskustellaan edelleen vuonna 2023, onko varaa eläkkeisiin.
Suomi oli 1920 vielä nuori valtio, jolla oli monia haasteita. Ja kyllä meillä nyt on jo vuosikymmeniä makseltu eläkkeitä ja maksetaan taatusti jatkossakin.
Suomi ja Saksa ovat aivan eri luokan valtioita, Saksa teollistui aikaisin toisin kuin Suomi, joka oli pitkään hyvin maatalousvaltainen ja syrjäinen maa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä sä ap höpiset? :D
Ei asuttu hiekkakuopissa, lihana syötiin yleisemmin tuotantoeläinten lihaa kuin hirveä (se vähä minkä rahvas sitä söi) ja se säilöttiin nimenomaan suolaamalla, leipä oli lähes jokapäiväistä syötävää ja päreillä kyllä valaistiin pirttiä tarpeen mukaan.
Muistaako joku saiko hirviä edes pyydystää muuten kuin salaa? Oliko ne kuninkaan kuten joutsenet Briteissä?
Elämä oli karua vain muutama satavuotta sitten. Karuudesta kertoo hyvin matala populaatio ja toistuvat nälänhädät, jolloin kuoli kasoittain ihmisiä.
Teknologia- ja edistyskriitikot usein haikailevat paluuta noihin aikoihin, mutta epäilen, että he eivät tiedä mitä toivovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Ap:n kirjoitus peräisin jostakin Persujen uudesta historian kirjasta?
Etkö nyt muuta keksiny? i-diot
Taisi osuta sinuun, voi pientä.
Ja muinaiset roomalaiset asuivat mukavasti kerrostaloissa jo 2000 vuotta sitten. Nero määräsi Rooman palon jälkeen maksimikorkeudeksi 8 kerrosta, mutta nopeasti korkeampia rakennettiin paremman vuokratuoton vuoksi.