Lue keskustelun säännöt.
Elämää 1700 luvulla, mieheltä saattoi helposti kuolla kolmekin vaimoa ensisynnytykseen, ruuat eivät olisi kelvanneet nykyajan kerjäläisellekkään, suurin osa pilaantunutta!
15.01.2023 |
https://seura.fi/ilmiot/historia/nain-karua-oli-elama-1700-luku-suomess…
Kehitystaso alhainen, ei lukutaitoa-, jopa suolasta ainainen pula, hirvien verta juomalla vain sai tarpeeksi suolaa.
Lapset ja vaimot kuoli ympäriltä nälkään ja tauteihin tai petojen suihin- asunnot käytännössä maahankaivettuja kuoppia hiekkaseinin, vain katto oli puuta. Vieressä kuopallinen lanttua ja naurista, puusta roikkumassa haiseva hirvenraato.
Päivät pitkät kirveen kanssa metsässä riehumista, ei tulitikkuja ja nykyajan hömpötyksia. Joskus on voitu lasten vuoksi laittaa savuava päre hiekkakuopan seinämään mutta yleisimmin pimeässä jurotettu!
Alkoholia melkein mahdoton saada tai tehdä koska sopivia käymislämpötiloja vain lyhyinä aikoina kesäisin, leipää tai juustoa ei milloinkaan!
Kommentit (81)
Ikkunattomissa savutorpissa silloin taviskansa asui eikä missään maakuopissa.
Se on ollut nykyajan nökökulmasta aikamoista elämää. Ei ikkunoita.
Päreen valossa savussa istua torpassa. Ei kirjoja, hyvin harva osasi edes lukea.
Mietin usein, että mitä ihmiset tekivät kotona iltaisin?
Ikkunoihin oli varaa vain porvareilla tuolloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maakuopissa ovat kaikkein köyhimmät asuneet vielä 1900 luvun alussa.
Tämäkin on muuten lukemani mukaan ihan totta, mutta valtaosa ihmisistä ei tosiaankaan asunut.
Pieni talo preerialla -kirjassa asuttiin yhdessä vaiheessa maakuopassa. Suomessa asuttiin savupirteissä köyhissä taloissa pitkään. Niissä ei ollut savupiippua lainkaan vaan savu tuli sisään kuten savusaunassa.
Vierailija kirjoitti:
Onko Ap:n kirjoitus peräisin jostakin Persujen uudesta historian kirjasta?
Ei, vaan rkp:n. Suomen sivistyneisyyshän on ruotsalaisten mukaan heidän ansiotaan koska suomalaiset muuten asuisivat edelleen maakuopissa. Persujen mukaan Suomessa oltiin kuninkaita muinaisina aikoina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olipa typerä aloitus, 1700-luvun kartanorakennukset on hienoja, ja suomalaiset eli ihan maataloudella, kuten vielä 1950-luvulla laajasti.
Ei voisi vähempää kiinnostaa...... nyt eletään vuotta 2023.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olipa typerä aloitus, 1700-luvun kartanorakennukset on hienoja, ja suomalaiset eli ihan maataloudella, kuten vielä 1950-luvulla laajasti.
Olihan ne hienoja mutta ei se hienous mitään auta kun kaikkialla haisi ihan pierulle.
Vierailija kirjoitti:
Kai tähänkin ketjuun saadaan joku mies itkemään miten naisilla on aina ollut helpompaa kuin miehillä.
No onhan se epäreiluu kun te saatte niin helposti munaa! Yhyy!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olipa typerä aloitus, 1700-luvun kartanorakennukset on hienoja, ja suomalaiset eli ihan maataloudella, kuten vielä 1950-luvulla laajasti.
Tirsk! Kuinka moni asui kartanossa? Niin, tässä puhuttiin kansan enemmistöstä, joka ei asunut kartanossa.
Korkea lapsikuolleisuus, synnytyskuolemat ja leskeksi jääminen varhain koskettivat kyllä ylempiäkin säätyjä kuten linkatussa jutussa kerrotaan. Rahvaalla oli riesana vielä nälkäkin.
Vierailija kirjoitti:
Mikä helv... hiekkakuoppa?!
Haiskahtaa joltain idän propagandalta. Minun sukuni historia ulottuu jonnekin 1500-luvulle ja kyllä täällä elettiin hirsitaloissa maata viljellen ja saunottiin ja kerittiin lampaista villaa ja oltiin itseasiassa järjettömän puhdasta kansaa. Nämä jutut jossa pyöritään jossain kuopassa paskaisena kymmenien tuhansian järvien maassa on täysin järjettömiä. Jokainen ihminen älyää peseytyä kun alkaa haisemaan pahalle. Ainakin täällä päin maailmaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä jonninjoutavat höpö historioitsijat ovat keksineet omasta päästään näitä juttuja. Elinajan odote pohjautuu suureen lapsikuolleisuuteen ja sotiin, ei siihen, etteivät ihmiset olisi eläneet yli 100 vuotiaiksi, jos ei vaan rutto iskenyt tai sota vienyt. Ja ei, ihmiset eivät olleet kääpiöitä, vaan Linnojen käytävät rakennettiin hyökkääjien varalta kapeiksi ja matalaksi, että ne joutuivat kulkemaan kumarassa, ja Linnan puolustajien oli helppo torjua ne. Jokainen joka on pitänyt kädessään puolentoista tai kahden käden miekkaa, ymmärtää että ihan samankokoisia sällejä olivat. Meillä on vanhoja keskiajalta englantilaisia säilyneitä pitkäjousia, joiden vetojäykkyys on 100-140 paunaa. Hyvin harva nykyajan bodari pystyy käyttämään sellaisia. Pitkäjousiampujille annettiin enemmän lihaa ja vihanneksia kuin rahvaalle.
Vierailija kirjoitti:
Ikkunattomissa savutorpissa silloin taviskansa asui eikä missään maakuopissa.
Se on ollut nykyajan nökökulmasta aikamoista elämää. Ei ikkunoita.
Päreen valossa savussa istua torpassa. Ei kirjoja, hyvin harva osasi edes lukea.
Mietin usein, että mitä ihmiset tekivät kotona iltaisin?
Ikkunoihin oli varaa vain porvareilla tuolloin.
Pakkoko siellä torpassa on kyhjöttää muulloin kuin paukkupakkasilla. Eikä siellä enää uunin lämmityksen ja tuuletuksen jälkeen savua ollut, vertaa vaikka savusaunaan. Pelkkä puupalikka ja puukko antaa jo yllättävän paljon viihdykettä, suosittelen kokeilemaan. Ja paljon kyllä nussittiinkin silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa typerä aloitus, 1700-luvun kartanorakennukset on hienoja, ja suomalaiset eli ihan maataloudella, kuten vielä 1950-luvulla laajasti.
Tirsk! Kuinka moni asui kartanossa? Niin, tässä puhuttiin kansan enemmistöstä, joka ei asunut kartanossa.
Korkea lapsikuolleisuus, synnytyskuolemat ja leskeksi jääminen varhain koskettivat kyllä ylempiäkin säätyjä kuten linkatussa jutussa kerrotaan. Rahvaalla oli riesana vielä nälkäkin.
Puhumattakaan siitä että pierulta haisi!
Paitsi että hirvet oli metsästetty sukupuuton partaalle. Ei niistä ollut apua.
Metsäpeura oli tuolloin myös jo lähes sukupuuton partaalla. Joskus se oli tärkein riistalaji ja niitä oli ihan Etelä-Suomea myöten.
1700-luvulla niitä oli enää Lapissa itärajalla. Lopullisesti ne hävisivät kun Norjasta tuli suurporotalautta harjoittavia saamelaisia porokoirineen.
Vierailija kirjoitti:
Olipa typerä aloitus, 1700-luvun kartanorakennukset on hienoja, ja suomalaiset eli ihan maataloudella, kuten vielä 1950-luvulla laajasti.
Hirsirakentamisen historia Suomessa
https://www.theseus.fi/handle/10024/159803
1600 luvulta asti on täällä asuttuu hirsitaloissa ja saunottu samalla. PErunaa opittiin viljelemään ja syömään 1700 luvun lopulla.
Vierailija kirjoitti:
Nämä jonninjoutavat höpö historioitsijat ovat keksineet omasta päästään näitä juttuja. Elinajan odote pohjautuu suureen lapsikuolleisuuteen ja sotiin, ei siihen, etteivät ihmiset olisi eläneet yli 100 vuotiaiksi, jos ei vaan rutto iskenyt tai sota vienyt. Ja ei, ihmiset eivät olleet kääpiöitä, vaan Linnojen käytävät rakennettiin hyökkääjien varalta kapeiksi ja matalaksi, että ne joutuivat kulkemaan kumarassa, ja Linnan puolustajien oli helppo torjua ne. Jokainen joka on pitänyt kädessään puolentoista tai kahden käden miekkaa, ymmärtää että ihan samankokoisia sällejä olivat. Meillä on vanhoja keskiajalta englantilaisia säilyneitä pitkäjousia, joiden vetojäykkyys on 100-140 paunaa. Hyvin harva nykyajan bodari pystyy käyttämään sellaisia. Pitkäjousiampujille annettiin enemmän lihaa ja vihanneksia kuin rahvaalle.
Puhutte asiaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maakuopissa ovat kaikkein köyhimmät asuneet vielä 1900 luvun alussa.
Tämäkin on muuten lukemani mukaan ihan totta, mutta valtaosa ihmisistä ei tosiaankaan asunut.
Ei saatana varmasti kukaan asunut.
Vierailija kirjoitti:
Eikös Suomi ollut varhaisella keski-ajalla ihan korkeassa asemassa. Sitten tuli venäläiset ja lopun varmaan arvaattekin.
Kyllähän peruskoulussakin neljä vuotta historiaa opetetaan, mutta näköjään ihan kaikki voi silti mennä pieleen...
Elämä 1700 luvulla rahvaalla oli karua Suomessa, mutta Euroopassa se oli loisteliasta aikaa.