Huono omatunto päiväkodista!
Huomenta kaikille!
Pakko kirjoittaa ja purkaa angsteja näin aamutuimaan. Syytän osittain hormooni sekamelskaa, joka saa minut herkäksi ihan kaikesta tällä hetkellä...
Tänään kun vein 4-vuotiaan esikoiseni tarhaan keskustelin henkilökunnan kanssa vauvan tulosta ja tarhajärjestelyistä. Olin juuri sanonut, ettei poikani tarvitse hoitoa joulun välipäivinä ja pitää huomenna mummi-vaari -päivän eikä tule tarhaan...
Mainitsin, etten tiedä vielä miten järjestän päivähoidon poikani suhteen, kun vauva syntyy. Esikoiseni oli todella huono nukkumaan ja muistan vieläkin kauhulla ne monet sadat valvotut yöt. Ajattelin, että pojalla olisi tarhassa enemmän aktiviteettiä kuin väsyneen äidin vieressä, joka parhaassa tapauksessa ei pääse edes ulos, jos pakkanen on liian kova. Ehdotin siis päiväkotiin, että poika olisi muutaman kuukauden täyspäiväisesti tarhassa ja sitten siirtyisi 3-päiväiseen tarhapäivään. Tietenkin ensimmäinen kuukausi vauvan syntymästä on eri asia. Silloin mies on kotona ja vietämme sen tiiviisti kaikki yhdessä. Sain osakseni todella paheksuvia katseita ja rivienvälistä pystyi hyvin tulkitsemaan, että olenpa huono äiti ja en voi tehdä näin. Minun pitäisi heidän mukaansa pitää molemmat lapset kotona 24/7 ja mielellään koko äitiyslomani ajan. Viittasivat jopa johonkin sunnuntain Hesarin artikkeliin.
Tulipa vaan todella huono omatunto ja mieli ja epäilys taas siitä, millainen äiti todella olen. Ilmeisen hirveä ainakin jos heihin on luottamista.
Onko kenelläkään samanlaisia kokemuksia ja vaikka ei olisi, mitä mieltä te olette?
Kommentit (62)
Muhun ainakin suhtauduttiin ihan asiallisesti, joskin ilmoitin 3- ja 5-vuotiaat lapseni vain päiväksi viikossa päiväkotiin ekaksi viideksi kuukaudeksi. Juuri sitä ajatellen jos vauva valvottaa kauheasti, niin on yksi arkipäivä jolloin on aikaa myös levätä kun vauva nukkuu. Enempää en raaskisi, kun tyttöni on niin hauskaa seuraa (jos eivät tappele...) Tosin kaksi lasta on helpompi vauvan ohella kuin yksinäinen esikoinen, kun on leikkikaveri kotonakin.
Ei siis haukkuma teille muille, kun mielipiteitähän aina on monia :O)
alla siis lainaus toisestä ketjusta.....
Ja nyt tulee puukkoa
selkään, ja korvat kuumottaa kun lukijat kuohahtaa tätä lukiessa :O)
Eli minun puolestani jokainen tehtköön omalle perheelle sopivan ratkaisun ja kukaan ei siihen ole sanomaan mikä on oikea, mutta (eli mutta oli tässäkin lauseessa)
Itselleni iskee välillä raivo niistä äideistä/isistä jotka pitää lapsensa tarhassa silloin kun olisi kykeneväinen hoitamaan lapsensa myös kotonaan toisen lapsen syntyessään, poikkeuksiakin on joita ymmärrän (sairaus jne..) Olipa lapsi osa tai täysipäiväisenä niin silti se syö aina niiden paikkoja jotka niitä tarvitsisi oikeesti.
Esim: Meillä oli tässä jokin aika sitten harkinnassa että palaan töihin ja lapsemme menee päiväkotiin siksi aikaan, kunnes kesällä syntyy uusi tulokas. Mutta päätimme hylätä hoitoon/töihin menon (onneksi siihen mahdollisuus) koska: Kotimme lähellä on 4 päiväkotia (alle 2km)
joihin oli tarkoitus hakea paikkaa. Mutta ikävä kyllä näistä päiväkodeista meillä ei ollut mitään mahdollisuutta saada paikkaa koska paikat oli täynnä.
Meidän olisi pitänyt viedä lapsemme 2.5km - 5km päähän päiväkotiin, ei kiitos. Vaikka matka ei todellakaan ole pitkä mutta en jaksa mennä päivässä tuota määrää kiertoa tarhalle ja palata samaa reittiä kotiinpäin ja siitä töihin kävellen, turhan reipas aamulenkki ;)
Ja noissa lähitarhoissa on monen puolitutun lapset hoidossa vaikka äiti on kotona sen uusimman lapsen kanssa, haloo!! Niiden lasten paikkoja tarvitsevat muut kuin ne jotka voisi olla kotona.
Meillä ainakin 5 ja 3 vuotiaalle tarpeeksi virikettä kun isommalla kerho 3 x viikkoon 3 h kerralla ja siihen iltaharrastukset päälle ja pienemmäl 2 x 1½h kerho. Toki onhan siinä " vaivaa" kun kuskaa heitä kerhoon ja haen kerhoista ja juoksutetaan iltaisin harrastuksiin, mutta sama vaiva sinne tarhaan viennissä on ?
Vaikka itsestä tuntuu niinä päivinä kun itse olen oksennustaudissa ja mies ei voi olla töistä pois, että vetäsin itseni hirteen kun tuntuu etten saa tehtyä ruokaa ja muita kotiahommia lastenhoidon lisäksi, mutta meidänhän nämä lapset on ja kaikesta selvitään, vaikka kontaten lattioita pitkin huoneesta toiseen huonovointisena.
Tämä oli vain minun näkemykseni asiasta, kantaa saa ottaa mutta ilkeä ei tarvitse olla :O)