70-luvun kerrostaloissa asuvat. Plussia ja miinuksia?

Asun 60-luvun kerrostalossa mutta vastaan sikti.

Äänieristys on hieman mitä on, mutta naapurini ovat onneksi hiljaisia. Pohjaratkaisu on ihan mahtava.

Isot huoneet. Kohtalaisen hyvä äänieristys. Yleensä hyvä pohjaratkaisu. Olen omistanut kaksikin asuntoa (kotia) 70-luvun talosta. Lopulta isompikin asunto jäi perheelleni pieneksi.

Yksi hyväpuoli on ainakin se että 70-luvun asuntoihin jo tehty ne suurimmat remontit eli putkiremontti,kattoremontti,julkisivuremontti ja ovet+ikkunat uusittu. 

Nyt on menossa 80-luvuilla rakennetuissa taloissa kyseiset remontit.

Jäätävät vastikkeet.

Mielestäni sukulaisella on hyvä 70-luvun talo, koska se on kaksikerrosrivitalo ja remontoitu, suht tulevaa betonia. Sen sijaan tiedän yhden kerrostalon jossa tuulee nurkissa ja aiemmin parvekkeen betoni heilui ylös alas, samaa ei ole uudemmassa talossa että parveke väpättäisi kun siihen astuu. Yhdessä kunnassa taas vuokratalot homeessa jotka vanhempia.

Jep, tuo pohjaratkaisu ja tarpeeksi isot huoneet ovat kyllä valtavan iso plussa.

En ymmärrä että miksi jossain vaiheessa on sitten päätetty että "Tää on hyvä, niin muutetaan se huonommaksi"

Tämä on rakennettu vuonna 1965 ja tässä on tosi paljon säilytystilaa ja se erillinen kettiö. 

Plussaa: isot huoneet, isot rempat jo tehty

Negat: huono äänieristys, pieni hissi tai ei hissiä lainkaan

Yhdessäkään 70-luvun neukkukuutiossa ei ole hyvät äänieristeet. Lisäksi ne on ihan jäätävän rumia ulkoa ja sisältä.

Hyvät puolet = keittiö ei ole seinä olohuoneessa ja etäisyys viereiseen taloon on 10 m enemmän kuin uusissa.

Tää on 80-luvun alusta mutta kaikki KUULUU naapureista. Mikroaaltouunista kahvinkeittimeen kaikki kuuluu ja puhe josta ei nyt onneks saa selvää.

Vuoden 1971 talo. Äänieristys on ihan ok, mutta toisaalta meillä on myös aika hiljaisia naapureita eli sekin varmasti vaikuttaa. Hyvä pohja ja on kunnollinen keittiö. Parvekkeet tämän mallisissa taloissa ovat mieleeni, kun ne ovat tavallaan "sisäänvedettyjä" eikä sellaisia seinästä erikseen törröttäviä. Parveke on siis mukavan suojainen (ja lasitettu).

Vierailija kirjoitti:

Plussaa: isot huoneet, isot rempat jo tehty

Negat: huono äänieristys, pieni hissi tai ei hissiä lainkaan

Tuosta hissistä. Meilläkään ei ole hissiä ja se karsii pois esim. lapsiperheet ja vanhukset. Tämä voi olla joko hyvä tai huono asia, riippuen keneltä kysyy. Itselleni hissittömyys on lopulta plussaa. 😀

Kiitos kommenteista

Tuota äänieristystä olen miettinyt ehkä eniten. Sitä kun ei oikein voi millään testailla (kai?) ennen ostopäätöstä.

Meillä lapset on jo isoja, joten eivät sisällä niin metelöi, mutta ei olis kiva jos muualta kuuluu koko ajan meteliä.

Asutaan nyt ok talossa, mutta tiheään rakennetulla alueella ja lentomelu alueella, joten ei olla ihan äänettömään edes totuttu.

Aloittaja

Pihat näissä ovat usein isompia kuin uusissa taloissa. Meilläkin on ihan valtavasti nurmikkopinta-alaa sekä etu- että takapihalla. Siinä on huoltoyhtiöllä leikkaamista kesäisin.

Kahdessa 70-luvun talossa asuneena samat kommentit kuin suurimmalla osalla ketjussa eli isot huoneet ja selkeä pohja plussaa. Putkiremontit ja ikkunat ja parvekkeet yleensä tehty, porraskäytävät kunnon kokoiset ja portaikko suora eli rapuissa kulkeminen, muutto ym. on helppoa. Pyykkituvat ja kuivaushuoneet, kunnon kokoiset varastot ja monissa vielä kylmävarastotkin ainakin lisävarastona, vaikka ei enää kylmäkäytössä olisikaan.

Joku väitti, että vastikkeet jäätäviä. Sehän vähän riippuu. Itse ostin nykyisen asuntoni velattomalla hinnalla ja maksan siis vain hoitovastiketta, joka on 75 m2 kolmiossani 240 €/kk. Hyvinkin edullinen siis ja johtuu paljolti siitä, että linjasaneerauksen yhteydessä taloon laitettiin myös poistoilman lämmöntalteenotto, mikä laskee kustannuksia selvästi. Jos olisin ostanut velan kanssa eli myyntihinnalla, maksaisin em. hoitovastikkeen lisäksi rahoitusvastiketta linjasaanerauksesta ja se oli muistaakseni noin 160 €/kk eli yhtiövastike olisi silloin 400 €/kk, mikä ei sekään mielestäni mikään älytön summa tämän kokoisesta asunnosta ole.

Selkein miinus on todellakin surkea äänieristys. Ja tietysti ruma ulkonäkö, mutta harvoinpa sitä itse kotitaloaan ulkoa päin katselee. Muuta en oikein keksi.

+ keittiö

- äänieristys

- suomea puhuu vain 10 % asukkaista

Vietin lapsuuteni 1970 rakennetussa talossa.

Plussia

- en muista että äänieristys olisi ollut ongelma, pikemminkin sen jälkeen joskus 1980-luvun kuplan lopulla rakennetuissa elementtitaloissa on kuulunut naapurista kaikki äänet

- asunto oli tilava ja huoneet melko isoja, eteinenkin oli neliömäinen ja avara, ei sellainen putki kuin usein 

- keittiö oli erillinen, keittiöstä eteiseen taisi olla jopa ovi mutta toisesta päästä ruokailutilan kautta oli yhteys olohuoneeseen

- taloyhtiössä oli mukavasti yhteisiä tiloja, kerhohuone, saunaosasto ja uima-allas

- pihalla oli hyvin tilaa sekä autoille että leikkipaikoille, istutuksille ja oleskelulle

- uimaranta oli lähellä ja metsään pääsi helposti, mustikoita ja puolukoita löytyi lähimetsästä

Miinuksia

- parveke oli tuolle ajalle tyypillisesti kapea putki, jonne oli hankala sisustaa mitään kesähuonetta, tykkään enemmän 2000-luvun talojen neliömäisistä parvekkeista

- talo oli 7-kerroksinen, mutta rapussa oli vain yksi melko pieni hissi, olisi voinut olla kaksi hissiä

Mulla oli kahdella seinällä naapurin kämppä seinän takana. Siis joka ainoa risahdus ja teelusikan kilahdus kuului läpi. Naapuri oli lisäksi kanta-astuja, ja koko kerros kumisi kun se ramppasi norsuna pitkin kämppäänsä yötä myöten. Tällä oli myös koiria, ja meteli oli karmiva, kun ne sai eroahdistuksen.

Talo oli rakennettu vuonna 70 eikä siihen ollut tehty vielä mitään muuta, kuin parvekeseinän lämpöeristys. Ilmanvaihto oli tietysti pelkkä poistoilma huipparilla, ja ventiilit huusi hoosiannaa, koska huipparia tai kanavistoa ei ollut säädetty tai tasapainoitettu. Kämpässä oli myös tupakoitu uudesta asti ja joka paikka oli tervassa.

Vierailija kirjoitti:

suomea puhuu vain 10 % asukkaista

Ai jaa, ei ole kyllä näin meillä. Ehkä teillä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli kahdella seinällä naapurin kämppä seinän takana. Siis joka ainoa risahdus ja teelusikan kilahdus kuului läpi. Naapuri oli lisäksi kanta-astuja, ja koko kerros kumisi kun se ramppasi norsuna pitkin kämppäänsä yötä myöten. Tällä oli myös koiria, ja meteli oli karmiva, kun ne sai eroahdistuksen.

Talo oli rakennettu vuonna 70 eikä siihen ollut tehty vielä mitään muuta, kuin parvekeseinän lämpöeristys. Ilmanvaihto oli tietysti pelkkä poistoilma huipparilla, ja ventiilit huusi hoosiannaa, koska huipparia tai kanavistoa ei ollut säädetty tai tasapainoitettu. Kämpässä oli myös tupakoitu uudesta asti ja joka paikka oli tervassa.

Suurin osa siitä mitä kerroit liittyy huonoon hoitoon. Ei varsinaisesti kerro mitään aikakauden tyypillisistä taloista.