Marraskuisten torstai

Piti nyt sitten avata varmaan ekaa kertaa koko raskauden aikana pino, missä kaikki luuraa tähän aikaan, yleensä on jo muutama kerennyt pinoutua.

Itse tulin vain katsomaan onko uusia kuulumisia ja lähden viemään lapsia tästä kerhoon, kerhojen jälkeen mulla onkin sitten neuvolakäynti joten palailen myöhemmällä kertomaan kuulumisia siltä saralta.



rv 37+6

Takana erittäin huonosti nukuttu yö ja olotila sen mukainen. Neuvola on minullakin tänään ja sen takia (osittain) veinkin juuri esikoisen päiväkotiin. Poika aloitti tänään vaihteeksi päivänsä väärällä jalalla nousten ja märisi tuossa joko aamun. Aavisti varmastikin, että äiti on nukkunut huonosti ja sen takia ei välttämättä aivan täydessä iskussa.



Täällä oli eilen aivan järkyttävä räntäsade. Tyhmänä lähdin eilen hakemaan poikaa päiväkodista vaunuilla ja usko meinasi kotimatkalla loppua useampaankin kertaa. Tiet olivat aivan hirvittävässä kunnossa ja ovat muuten vieläkin. Taivaalta näyttää tulevan lisää samaa moskaa. Toivottavasti nuo aura-autot jossakin vaiheessa ehtivät myös tänne meidän nurkille. Ei hirvittävästi kiinnostaisi jumittua auton kanssa jonnekin loskakasaan. Eilen ilta olikin sitten aika huono kun oli tullut taisteltua noiden vaunujen kanssa. Selkää kolotti, supisteli ja vauvakin myllersi aivan mielin määrin mahassa. Mitään varsinaisia synnytyssupisteluja ei kuitenkaan ollut ilmassa.



Tämä tuli nyt aivan omaa napaa jai palailen vaikka napani tilanteeseen vielä kun tulen neuvolasta. Viime kerrasta onkin jo kaksi viikkoa.



Rinnuli rv 39+2

Tällä mammalla alkaa olemaan kaikki voimat aivan totaalisen loppu. En ole päässyt pinoutumaan vähään aikaan, koska en pääse enää liikkeelle! :( Olen siis aivan sängyn oma ja pitäisi yrittää huolehtia vilkkaasta esikoisesta samalla... En voi edes toista kouluun viedä! :' ( Niinkuin olen jo aikaisemmin sanonut, minulla ei ole täällä uudessa kotimaassani ketään tuttua tai ystävää, joka voisi auttaa. Olen ihan yksin... Koetan kerätä voimia tulevaan synnytykseen, mutta en yksinkertaisesti pysty! Olen nukkunut viimeksi kunnolla ties kuinka kauan sitten. Nämä kivut vain yltyvät, eikä mitään tapahdu. Olen niin turhautunut!! Odota vain vauvaa syntyväksi, en enää edes siksi, että kaipaan vauvaa niin käsivarsilleni, vaan siksi, että tämä painajainen on vihdoin ohi. Nyt vasta tajuan, mitä on hankala raskaus. Se on juuri tätä itseään. Ja pahimmillaan tätä jatkuu vielä kaksi viikkoa ainakin, käynnistävät viimeistään viikoilla 40+3...



En jaksa enää tätä, olen niin masentunut ja yksin täällä hornan tuutissa kaukana kaikista ystävistäni ja ihanasta perheestäni. Mies tekee pitkää päivää ja minä vain itken... Ei tässä ole mitään järkeä.



Anteeksi kauhea ruikutus, mutta olen niin pohjattoman onneton ja niin kovissa tuskissa, että välillä hillun tajunnan rajamailla.



Onko täällä muita, joilla on mieli maassa?



Paljon halauksia kaikille murusille ja jaksuja... Niitä tarvitaan täälläkin.



CC 38+5.

Ja onnea vauvautuneille! :)

Eilen olikin neuvola ja siellä oli kaikki ihan hyvin, sf-mitta kasvanut 0,5cm tasan viikossa, nyt 34cm. Painoa tullu se oisko ollu 300g, joten onneks ei valtavasti turvotusta oo tullu lisää.



Mulla on takana tuhdit 10 tunnin yöunet ja totesinkin herätessäni, että mä nukun melkein aina yhtä hyvin kun en oiskaan raskaana. En taida herätä edes ihan pieniin supistuksiin, heh ;)



Ulkona on tosi ankea keli, vesisateen takia liukasta... Mutta muuten mieli on ihan hyvä :) Laskettu aika ylihuomenna (tosin ei oo mitään suuria odotuksia että silloin vielä päästäis tositoimiin synnytyksen suhteen) ja toisaalta tuntuu ehkä vähän haikealtakin luopua sitte tästä masusta... Mutta eih, kyllä mä siltikin toivon että vauva päättäis syntyä tän viikon aikana :)



Piparminttu rv 39+5

En oo joutunu kokemaan samaa kun sä, mutta voin vaan kuvitella miltä susta tuntuu... ;( Varmasti tollaset tuntemukset täällä koti-suomessakin on riittävän rankkoja ja lisäks vielä se, että oot ulkomailla eikä oo muita läheisiä siellä kun mies ja lapset.



Mulla on tänään aika pirteä päivä ja yritänkin lähetellä tässä sulle voimia ja jaksamista (pitkien yöunien jälkeen mulla on jakaa vähän ylimääräistäkin :) ) odotukseen :)



Ja kirjottelehan vaan ihmeessä tänne, sitä varten täällä ollaan että yritetään kannustaa toinen toisiamme eteenpäin kun on vaikeita hetkiä.

Joten ei muuta kun voimia sulle! :)



Piparminttu

Väki vaan vähenee täältä, onnea vauvauutisia tuonneille, perästä tullaan.

Minullakin hyvin nukuttu yö takana joten hieman ylimääräistä energiaa täältäkin sitä tarvitseville, varsinkin CC:lle voin minäkin vain kuvitella miltä tuntuu siellä vieraassa maassa kun tuntee olevansa ihan yksin vuoteenomana *hali ja voimia

Eilen(kin) tuli lupaavia supistuksia, oikein napakoita ja kestoltaan 4-5 minuuttia mutta ei yksi tai kaksi supistusta vielä synnytystä tee muuten ei mitään ei limatulppaa ei verta.

Tekemisen puute alkaa vaivata, koko ajan ei voi siivota : ) tänään mankeloin ja eilen ostin, varmaan BB:n innoittamana 1000 palan palapelin, eiköhän siinä muutama päivä rattoisasti vierähdä.

Mieskin tuumasi töihin lähtiessään että voisi sitä jo isyyslomalle jäädä, niinpä ja tytön eskarissa joka aamu kuulemma jännittävät että onko lähtö tullut vai vielläkö sitä tarhaan aamulla lyllerretään ja kyllähän sitä lyllerretään pahimmillaan vielä yli kolme viikkoa.

silvain 38+4

Eilen oli loistava päivä kun tiesin että kaikki on vatsassa hyvin, mutta tänään väsyttää aivan kamalasti ja toivon että joku ottaisi lapseni muutamaksi tunniksi jotta saisin vain nukkua!



Pelottaa lähteä synnyttämään jos on kamalan väsynyt.Toisaalta tiedän kokemuksesta että se sujuu,luonto on järjestänyt sen niin.



Meitä ei taida enää olla montakaan täällä, itselläni oli laskettu aika 10.11 joten kuvittelin ainakin pääseväni synnyttämään ennen loppukuun porukkaa mutta toisin taisi käydä..



Jaksamista meille kaikille!



Jas ja pikkuneiti 40+6

Minäkin vielä olen yhdessä osassa, vein pojan tarhaan aamulla ja sit olikin neuvola, siel oli kaikki hyvin pissa puhas, sf-mitta 33 , verenpaineet 105/65 ja silleen eli ei merkkiäkään siitä et mitään alkais tapahtua, mälsää!

Ei millään jaksais enää odotella..ulkonakin on niin liukasta et saa koko ajan pelätä milloin lentää persiilleen..mut ei nyt sit taas muuta kun jaksamisia kaikille!



t:zadu81 rv39+1

Onnittelut vauvautuneille! Eilisestä pinosta kävin lukasemassa että taas on ihmiset jakaantuneet. Ja näemmä juuri sopivasti isänpäiväksi.. ;)



CC:lle paljon voimia. Tuli oikein paha mieli kun ei itse voi kauheesti auttaa sinua tuon asian kanssa. En pysty edes kuvittelemaan miltä sinusta tuntuu. Mut tännehän voi tosiaan aina kirjoitella, yritämme parhaamme mukaan kannustaa. *hali*



Joku päivä tässä oli hirveän mollivoittoinen pino, kaikilla oli vähän mieli maassa ja nyt näyttäis siltä et porukat on niin pirteitä että.. hyvä vaan.. ;)



Meillä alkaisi vihdosta viimein olla paikat valmiiina vaavia varten. On niin kummallista kattella tuollaista pikkupyykkiä narulla ja samalla mietin että raukkahan hukkuu vielä noihin 60cm vaatteisiin. :)



Eilen olin neuvolassa ja painoa ei ollut tullut yhtään! Vaikka turvotukset on lisääntyneet ja niitä on paljon! ei voi käsittää.. Muuten menee hyvin, paineet 110/65 ja sf 33 (ei ole sekään enää kasvanut). Nyt vaan oottelen ensi keskiviikon äippäpolia (on samalla meidän LA) eikä neuvolan täti antanut mulle edes uutta aikaa kun meinas etten mä varmaan tartte sellaista. Käski vain soitella polin jälkeen jos vielä tartten..



Jepulis, josko sitä menis sitten imuroimaan ja silittelemään ja leipomaan leipää ja ja.. ;)



ai niin! galluppiin sen verran etten ole vieläkään pakannut laukkua, mutta osan tavaroista olen ottanut valmiiksi esille. Lehtiä/kirjoja/ristikoita en aio sairaalaan ottaa, mutta sukkapuikot ja lankaa..



Hyviä päivänjatkoja muruille!



Mekku ja Beebe 39+1

CC: Olen itse niin paljon valittanut tänne palstalle mun fiiliksistä, kun tuntuu, ettei pää kestä, että anna tulla vaan, me kyllä luetaan ja lähetetään lämpimiä ajatuksia.



Eilen illalla tuli minullekin taas niiiin kurja olo (ei se ole moneen viikkoon kovin hyvä ollut), että piti itkeä tuhertaa puoli yötä.

Tänne on jotenkin niin helppo kirjoittaa niistä omista tunteista. Vaikka mulla on ihan kultainen mies, niin sille on niin eri asia puhua näistä jutuista, kun teille murut.



Vaikka mulla on perhe lähellä ja ystäviä, niin pelottavaa on se, että ei oikein jaksa ottaa yhteyttä niihin ystäviin. Vaikka on tylsää ja pää tuntuu räjähtävän, niin ei vaan ole voimia tapailla tuttuja. Mulla taas äiti on sellanen, että huolehtii ihan liikaa lastensa asioista ja on itse ollut psyykelääkityksellä lähes 30 vuotta, niin sille en edes viisi vihjaista omasta huonosta mielestä, sais vaan taas lisää murheita ja mietittävää hänkin.



Mutta nyt en valita, mulla on nimittäin tänä aamuna ollut paljon parempi päivä. Sain jo lasagnen tehtyä valmiiksi, jälkkäriksi hedelmäsalaattia, pyykkiä pestyä ja keitiön siivottua ja nyt onkin ihan väsy olo. Voisin ottaa pienet unet, ennen miehen tuloa ruokikselle.

Sitten ajattelin, että jos jaksaisin iltapäivällä vääntäytyä autoon ja ajella äidin luo, niin kävisin siellä ompelemassa keitiöön jouluverhot. Postimies toi nimittäin uusia mattoja. Sais jouluksi ihan uusen näköistä. En löytänyt mitään kivoja valmisverhoja, niin tilasin halpoja joulukaitaliinoja, joista meinaa yhden laittaa pöydälle ja kolme " tuhota" verhojan tekemiseen.



Vaavaa: Jos tulet pinoja lukemaan, niin kerropa millaista siellä Kotkassa oli oleilla? Vitsi, kun harmittaa, ettei satuttu samaan aikaan.



Loskaista päivän jatkoa



Annitanni80 40+1

Ensinnäkin CC:lle voimahali myös täältä. Yritä vielä pinnistää. Me kaikki palstailijat ainakin lähetämme sinulle voimia. Kyllä sitä itselläkin välillä on olo aika kauhea ja tuntuu siltä, että mieskään ei oikein ymmärrä. Kuvittelee että meikä vielä pojan kanssa tekee lumiukkoja tuolla hankessa ja nostelee sitä sun tätä ja tota. Kultainen kyllä tuo mies muuten on mutta vaikeahan sitä toisen on täysin tajuta millainen olotila sitä välillä on kun vatsa on kivikova, vauva myllertää, väsyttää ja ahdistaa yms. Lisäksi minulla on ainakin jatkuva huono omatunto siitä, että en jaksa leikkiä yms. esikoisen kanssa. Jos poika on kotona minulla on huono omatunto siitä että kehitää hänelle tarpeeksi aktiviteettia ja olen huonolla tuulella ja väsynyt. Jos vien hänet päiväkotiin on minulla siitäkin huono omatunto. Täällä sitä äiti vain kotona makoilee laiskana ja vie lapsensa hoitoon. Päiväkodistakin jotenkin painostavat että mitä jos se poika nyt vaikka jäisi kokonaan kotiin. Rivien välistä tuo on luettavissa vaikka nyt eivät ehkä aivan suoraan sanokaan. Tai sitten minä vain kuvittelen... ARGH!



Mutta nyt noita neuvolakuulumisiani. Verenpaine oli aika samoissa kuin ennenkin 116/76. Painoa oli tullut 450g/vk. Sf mittaa ei enää mitannut. Sanoi ettei sillä ole enää väliä kun ei sitä masua enää tarvitse kasvattaa. Saa vauva laskeutua jos on laskeutuakseen. Vauvalla syke 130-145 eli ihan normaali. Raivotarjonta kuten ennenkin ja liikkeet hyvät. Ainoa huono löydös oli se että virtsassa oli aavistus proteiinia. Sanoi ettei nyt ihan voi yhtä plussaa merkitä mutta jotain pientä oli havaittavissa. Sain purnukan mukaan johon pitäisi joku aamupissa näyte ottaa ennen ensi käyntiä. Tosin minulla oli esikoisesta viimeisellä neuvolakäynnillä 39+4 myös aavistus proteiinia virtsassa aivan samalla tavalla kuin nytkin. Täytyy toivoa että lähtö synnyttämään kävisi nytkin samalla tavalla kuin viimeksi. Tuon neuvolakäynnin jälkeisenä iltana alkoivat supistelut ja poika syntyi seuraavana päivänä. No toivossa on hyvä elää. Uuden ajan sain neuvolaan viikon päähän keskiviikkoon, ehkäpä sitä ei enää tarvitse sinne mennä näytille vaan täti tulee tänne meille katsomaan vauvaa. No sen näkee sitten...



Rinnuli rv 39+2

Annitanni80: Kotkan sairaalassa oli ainakin minusta ihan mukava olla silloin kun viimeks siel olin synnyttääs heinäkuus/2005. nyt mulla synnärinä taas koks ja la 22.11, et voihan olla et satutaan samaan aikaan sinne.. =)

Onnea jälleen kaikille vauvautuneille!! Onneksi meitä täällä vielä on jonkinverran, etten ole ainut joka varmaan menee joulukuun puolelle. Siltä on nim. alkanut tuntua.



CC; hirmuisesti haleja sulle! Tänne vaan purkamaan kaikki paha mieli, kyllä me luetaan sun fiiliksistä ja olemme hengessä mukana tsemppaamassa sua. Pian on jo joulu ja eikö teidän pitänyt silloin tulla suomeen?! Muistanko väärin?? Kyllä se vauva syntyy, niin kuin meillä kaikilla. =) *isoja haleja*



Oma (.) ihmeen ihana yö takana. Olen nukkunut koko yön käymättä vessassa, mutta aamulla se tietysti kostautui... =)

Täällä vointi sen kun paranee, kolotukset vähenee eikä missään tunnu mitään.. =( Hyvähän sekin on tietysti! Tänään ajattelin siivota oikein urakalla, jos se vähän auttais asiaan. Olis mm. ikkunapesu edessä. Sillähän ne sanoo että synnytys käynnistyy.. Mies kyllä sano, ennen kuin meni töihin, että älä tänään lähde synnyttään,hänellä oli töissä jokin projekti menossa, mutta pääsee kyllä lähteen jos tarvii.



Viikko jäljellä la. Mutta " pahimmassa" tapauksessa vauva viihtyy mahassa vielä 3viikkoa. Pelkkä ajatuskin masentaa...



Sairaalakassiin laitoin pari lehteä ja kutimet ajattelin ottaa mukaan, mutta epäilen, ettei siellä ehdi mitään tehdä. Keskittyy vaan omaan vauvaan... =)



rusina 39+0

Voimia kaikille, etenkin CC:lle sinne kauaksi.

Tunne on tuttu. Se on sellanen voimattomuuden tunne jos ei pääse liikkuun, lapsi vaatii oman huomion ja jos mies tekee vielä pitkiä päiviä en yhtään ihmettele et masentuu. Tää aikakin kun valoo on vähän tekee jotenkin oman osuutensa tähän kaiken päälle. Itekkin oon jättäny vitamiiniinien syönnin, pitäs varmaan alottaa uusiks.

Kirjoittele ahkerasti tänne, jos vähän helpottas.

Mulla itellä vaihtelee päivät tois paljon.

RINNULI: Tunnistin sunkin kirjoituksesta samoja fiiliksiä. Koskaan ei kai äitinä lakkaa tuntemasta syyllisyyttä. Päiväkoti on kuiteskin juuri nyt varmasti pelastus kaikkien kannalta. Jos siellä vihjaillaan et olis enemmän kotona niin kannattaa ottaa asia puheeks. Väsymys ja resurssit ovat tietty sielläkin kovilla mut ei siitä kannata syyllisyyttä kokea.

Mut nyt jotakin syömään!

Toistelen samaa kuin edelliset; missä sitä saa valittaa paremmin kuin täällä, joten CC & muut (sekä minä itsekin) - pois huono omatunto siitä asiasta!



Itsellä oli yöllisiä supistuksia niin että piti puoli yötä hereillä, ja vauva sätki masussa myös. Aamulla on ollut välillä kipeitä suppareita, välillä rauhoittuu. En aio hötkyillä asian kanssa, toista kertaa en mene synnärille käännytettäväksi! Sen verran kipeitä tosiaan supistukset ovat, että vaikka ne sattuu, niin tuskastuttaa kun loppuu - ei haluaisi turhaan kärvistellä, vaan tulis sitten jo, hitto vie.



No, mies lähti töihin ja äiti tarjoutui tulemaan tänne, mutta sanoin ettei nyt vielä ainakaan. Ihanaa kun välittää ja on huolissaan, tietenkin, mutta tuntuu, että äippä sitten yrittää liikaakin lohduttaa ja hyppii volttia joka kerta kun valittelen (" pitäiskö sun kuitenkin soittaa sinne sairaalaan" ), että parempi kärvistellä rauhassa.



Muitakaan ihmisiä ei oikein jaksa, sillä jos kuulen vielä kerran että " ole rauhassa vaan, ei sinne masuun yksikään ole jäänyt" , niin räjähdän atomeiksi!!! Tiedän että tarkoittavat hyvää, mutta kun samaa lausetta kuulee kymmeneltä eri ihmiseltä päivittäin niin v....ttaa jo. Ei vai ole jäänyt? Ahaa, no eihän tässä sitten mitään, hyvä kun kerroitte! (Kuten ehkä huomaatte, parempi myös ympäristölle että olen ihan omissa oloissani vain ;-)



Tsemp, tsemp edelleen kaikille!



Anyara rv 40+5

täällä isojen mahojemme kanssa.



C.C:lle yritän taaltä voimia lähettää ja jaan tänään tuntemuksesi. Jo illalla nukkumaan mennessä tunsin että olo on huono, niveliä särkee jne. Ajattelin että josko olisi flunssaa ja nappasin Panadolin etten ainakaan huonommin kuin normaalisti nukkuisi.



Yö meni kohtuullisesti vaan aamulla oli sormet puuduksissa turvotuksesta. Neuvolaan selvisin ja voitteko kuvitella että painoni oli noussut 3kg reilussa viikossa!!!!



Ja itse väitän etä juuri nyt tämän kyseisen viikon aikana (3-4päivän aikana). Pissa oli puhdas ja paineet lievästi koholla (alapaine muistaakseni ekalla mittauksella 87 ja toisella 84).



Että sitä rataa täällä... Huomenna menen uudelleen mutta kyllä on mieli maassa. Jos katsovat ettei vauvalla ole mitään hätää niin miten ihmeessä minä selviän mahdollisista tulevista viikoista tuollaisilla painon hyppäyksillä?!

Eipä ihme ole että niveliä särkee kuin flunssa olisi tulossa...



Olo on ihan hirveä sekä henkisesti että fyysisesti, vatsaankin koskee aika ajoin. Mielestäni ei kuitenkaan supista. Yritän nyt kovasti kuunnella ettei olisi sitä ylävatsakipua joka olisi selvä merkki myrkytyksestä.



Olipas todella omanapaista mutta nyt kykene tämän parempaan. Lähden lukemaan vauvauutisia, se ainakin piristää mieltä.



Ihanaa että olette murut olemassa!



Masentunut Remu 38+3

Remu06: muista juoda paljon vettä ja vältä suolaista ruokaa. Se ainaki tehos mulla kun paineet oli noususuunnassa ja paino myös. Nyt taas normaalilukemissa.



Nyt olen koko päivän siivonnut. Ikkunat on pesty, imuroitu ja lattiat pesty. Pölyjä en jaksanu pyyhkiä, mutta ei sitä pahemmin pitäis ollakaan. Jos illalla menis vielä saunaan, niin ehkä, ehkä synnytys lähestyis. =) Toivossa on hyvä elää!! Mutta vaikka olen rehkiny koko päivän, niin ei tuntemuksen tuntemusta ole. Selkä vähän on kipeä, mutta sen nyt on normaalistikin tällaisen siivouksen jälkeen. Ergonomiaa, kun ei aina muista ajatella.



Nyt sohvalle leputtaan hieman jalkoja..



rusina

tänään oli äippäpolilla vauvan tarjonnan zekkaus, ja kyllä oikeinpäinhän siellä ollaan jota itsekin epäilin, neuvolantätien epävarmuus vain sai minut tarkistuttamaan asian. vauva ei ole ihan niin iso mötikkä kuin kuopukseni, mutta kyllä paino hipoo jo neljää kiloa. jälleen ultra antoi pienemmän mitan kuin käsikopelo..



kovasti supisteli tutkimuksen jälkeen, mutta laantuivat seinään tässä illan edetessä. blaah, ei sitten varmaan piiiiiitkäääään aikaan pääsekkään synnyttämään. paikat ainakaan eivät ole valmiina eika vauvan pääkään ole kiinnittynyt.



kiva oli nähdä ultrakuvaa pienokaisesta, tuli jotenkin todellisempi olo siitä että siellä joku on. vaihdoimpa tänään vielä synnytyssairaalaani. neuvolatätini kuin oli taas sotkenut asiat toiseen kertaan ja laittanut lähetteen NKL:lle aikaisemmissa tutkimuksissa olen käynyt kätilöopistolla, joka sekin oli terkan moka kun sanoin ihan alussa että naikkarilla haluan synnyttää. eli naikkarille sitten menneään synnyttämään eikä kättärille. ja todella taas huomas että oli mukavampi lääkäri ja kätilöt kuin kättärillä. tuuristahan tuo on kiinni, mutta näin fiilispohjalla.



olis kyllä kiva kun ens yönä tulis lähtö, nyt kun olen saanut hieman nukuttua niin jaksais synnyttää.. mutta kyllä se menee laskettuun päivään, näin se on.



kumiorava 28+4

Eli meille syntyi ma yönä klo 23.54 poika :) painoa oli 3740g, pituutta 52cm ja pipo 36cm :) Synnytys oli nopsa ja selvittiin ilman kivunlievitystä. Nyt sitten jatkamaan iltahommia :)



Jaksuja mahakkaille ja onnea vauvaantuneille!!!



cinderella & poika

Mietin itsekseni, että eipä ole luonto tätä asiaa ajatellut kun meitä valvotetaan ja yöt ovat katkonaisia ja edessä kuitenkin aika ponnistus. Tänään itse 1.5 h:n kauppareissu ajoi ihan uupumuksen partaalle, saati että pitäisi ponnistella pikkuisen enemmän...

Miehelle ilmoitettiin tänään, että pitäisi lähteä la 400 km:n päähän pelireissulle, vaikka jo luulimme että saa jäädä kotiin. Yrittää vielä soittaa asiasta huomenna. Taksin maksaa kuulemma seura kotiin, jos synnytys käynnistyy. Eipä paljon lohduta, saattaa olla jo ohi koko homma jos huonosti käy. Ja kyllä mä kaipaisin tsemppaajaa jo siihen vähän aikaisempaan vaiheeseen! Uskomatonta, että tällaisesta asiasta joudutaan käymään keskustelua, luulisi jokaisen ymmärtävän tärkeysjärjestyksen! On siellä joukkueellinen muitakin pelaajia, eikä nyt mitään ammattilaisurheilua, vaikka jonkinverran korvauksia saakin... Tylsää, saa nyt nähdä miten käy. Ja mun tuurilla tää syntyy just la, vaikkakin tuntuu että voi mennä joulukuulle asti...

Surullinen Justi ja Rölli 38+3