Kunpa joku joskus soittaisi ja kysyisi mitä minulle kuuluu
Tunnen itseni häiriöksi kun olen aina se, joka ottaa yhteyttä. Enkä todellakaan soita siksi että alan heti purkamaan mieltäni, vaan olen kiinnostunut toisen kuulumisesta.
Sitten kun kaveri on puhunut itsestään, hänelle tulee kiire lopettaa puhelu.
Taidan ihan oikeasti olla mitätön tyyppi.
Kommentit (20)
Minä olen tyytyväinen kun puhelin ei pirise.
Tuo on ikävää, mutta minkäs teet. Keksitkö jonkun muun tavan purkaa ajatuksiasi? Kirjoittaminen? Entä taide ja maalaaminen?
📞 Hei hei mitä kuuluu, sä kysyt et kaikki on ok 🎶
En tiedä olenko julma, mutta huomaan, että en ole aidosti kiinnostunut muiden kuulumisista kuin ihan rakkaiden lähimpien perheenjäsenten, enkä myöskään ole halukas avautumaan omista tuntemuksistani kenellekään. Hyvä näin, älkää häiritkö, kiitos.
Mä oon ainakin tarkoituksella katkaissut välini muutamaan henkilöön. Tuli tietoon mitä olivat minusta puhuneet. Levitelleet ties mitä juoruja.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä olenko julma, mutta huomaan, että en ole aidosti kiinnostunut muiden kuulumisista kuin ihan rakkaiden lähimpien perheenjäsenten, enkä myöskään ole halukas avautumaan omista tuntemuksistani kenellekään. Hyvä näin, älkää häiritkö, kiitos.
Kyllä mulla on sama juttu. Nyt kun vanhemmatkin on kuolleet niin hyvin vähän on ihmisiä joiden kuulumiset mua ihan aidosti kiinnostaa. Ja ne ovat sitten tuota nuoriso-osastoa joita ei kiinnosta lässyttää tätinsä kanssa puhelimessa ja ne hermostuu, jos hirveesti kyselen ja utelen asioita, joten annan olla. Mutta en mä vastaavasti odota kenenkään myös omia kuulumisiani kyselevän. Tiedän ettei ketään kiinnosta, enkä halua mitään teeskentelyä sen suhteen.
Ihmiset on erilaisia, toiset haluavat enemmän jakaa tunteitaan toisten kanssa ja toiset eivät.
Olet vain niin tylsimys ettei kukaan halua kuulla tylsää elämääsi yhtään enempää.
Yksinäisiä ihmisiä on paljon ja toi on yksi merkki siitä. Itse en koe yksinäisyyttä, mutta osoitan empatiat.
Mulle tulee tuollaisia puheluita että tivataan kuulumisia ja vihaan niitä!
Tulee ihan aliarvostettu olo, kysellään kuin mummo lapsenlapseltaan tyyliin oletkos nyt käynyt hiihtelemässä ja vastaavaa. Samanlailla se joulupukki kyseli kun tuntemattomat lapset soittelivat aattona kuumalinjalle.
Sitten noille pitäisi olla keksimässä jotain tarinaa että olisi tehnytkin jotain eikä vain istunut palstalla puolta päivää.
Mutta kun ihminen on tarpeeksi kauan ilman kavreita hän alkaa nauttia yksinäisyydestä vai kuinka? '
(https://www.vauva.fi/keskustelu/4966237/jos-ihminen-liian-kauan-ilman-k…)
En tiedä numeroasi, joten, mitä kuuluu?
Mulla on ainakin ollut itsellä niin raskasta, etten jaksa sosiaalisesti läpistä tyhjiä, vaikka ihmistä vastaan ei ole mitään. Sitten tuntuu, ettei kiinnosta toisten asiat
Eikä ketään kiinnosta muiden elämät paitsi jos niistä saa hyvää juoruilumatskua. Miksi kukaan edes haluaa jakaa elämäänsä muille koska ongelmasi ei kiinnosta ja hyviä asioita vain kadehditaan.
Just kun luin tätä, niin puhelin soi. Se soi harvoin.
Ihan sama juttu.
Tahtoisin niin että se puhelin sois.
Voi kunpa sinä kiinnostuisit muiden kuulumisista? Ai ei nappaa? Ei meitäkään.
Mulla sama.