Haluan kertoa, että lopetin juomisen

Hei Ap, mitä kuuluu? 

Lopetettiin miehen kanssa tapatissuttelu viikonloppuisin, kun keski-iän lähestyessä alkoi unen laatu kärsiä ja työviikosta palautuminen samalla. Ensin piti molempien vain myöntää, että rentotumistapa ei enää oikein toimi, jos on koskaan toiminut. Hankittiin molemmille viikonloppuihin aamupäivään mielekäs liikuntaharrastus, jota ei halua pilata huonosti nukutuilla yöunila. Toimi!

Kiitos kaikista kannustavista kommenteista! Tulin kertomaan, että olen vieläkin selvin päin. Olen nukkunut 9h yöunet ja heräsin virkeänä. Juon aamukahvit ja suunnittelen päivän menoja.

Tuntuu, että olen alkanut saamaan toistoilla omaa uutta rutiinia arkeen. Olen päättänyt etukäteen keinot, miten pääsen pois huonosta tilanteesta esim juominen ravintolassa ja alkoholilahjat.

Kävin myös terveydenhoitajan vastaanotolla tällä viikolla. Siinä kävimme läpi tottumuksia ja lääkkeitä, ja sanoin hänelle alkoholin kohdalla että en käytä ollenkaan. Tajusin siinä, että se on totta, jos minä teen siitä totta ja pysyn päätöksessäni. On aika outoa, että tupakan kohdalla aina kysytään milloin on lopettanut, ja alkoholin kohdalla sitä ei kysytä. En ole missään törmännyt siihen, että kysyttäisiin oletko koskaan käyttänyt paljon/liikaa alkoholia, aina vaan mitataan se senhetkinen tilanne.

Olen nähnyt unta siitä, että olen ostanut kotiin kymmeniä viinipulloja ja alkanut niitä juomaan. Kun heräsin, niin minulla oli ihan kamala päänsärky ja olin väsynyt, ihan kun olisin oikeasti juonut. Muistan, että jo siinä unessa minulla oli niin pettynyt olo itseeni, ja olin niin helpottunut kun heräsin ja tajusin, että se ei ollutkaan totta.

Ap

Tsemppiä ap! Mä olen ollut juomatta nyt puolitoista kuukautta ja hyvältä tuntuu. Join liikaa, arkisin siideriä ja viikonloppuna viiniä. Aika kivuttomasti on mennyt, joskus tulee mieleen että jospa pari siideriä mutta yleensä ei tee edes mieli. Joskus otan alkoholittoman siiderin saunan jälkeen, se ei laukaise minussa himoa juoda alkoholillilista siideriä. Jotkut ei pysty juomaan holittomia oluita tai siidereitä.

Olen ollut 9 viikkoa selvin päin. Välillä ajattelen, että nyt se ei enää ole ongelma, ja sitten huomaan, että kyllä se sittenkin vielä on ajatuksissa.

Piilotin viinilasit syvälle kaappiin, niin en enää näe niitä joka päivä kun avaan keittiön kaappeja. Viinipullonavaajan heitin pois.

Katselin yhtä komedia sarjaa ja totesin, että sitä ei kannata katsoa. Siellä oltiin ihan joka ikisessä jaksossa viinilasi kädessä. Yksi toinen sarja saa minulta ihan kohta bannit samasta syystä.

Ap

Ap, pelkään, että aloitat uudelleen juomisen, jos et etsi apua esimerkiksi AA:sta tai A-klinikalta. Joko olet tutustunut Päihdelinkkiin? Ei kannata sinnitellä yksin. Toivon varsinkin lastesi takia, että pystyt pysymään erossa alkoholista jatkossakin. Onnittelut päätöksestäsi ja hyvästä raittiin elämän alusta.

Hienoa ap 👍 Oma tilanne paljon surkeampi, joitain yksittäisiä tipattomia kausia lukuunottamatta juonut jo vuosikymmeniä liikaa. Annosmäärät jossain 10-20 välillä melkein päivittäin. Työt hoidan vähän vasemmalla kädellä, koti aina siisti ja mielestäni pidän jopa vuoroviikoin lapsestani hyvää huolta ja varmistan että esim. Ulkoillaan yhdessä. Toleranssi on niin hurja pitkän harjoituksen jälkeen että kuvittelen että lapsi ja miesystävä tai työkaverit eivät todellakaan huomaa ongelman vakavuutta (eivät tiedä määriä tai sitä miten säännöllistä juominen on). Mutta siis tämä nyt onkin todellinen rappiotilanne, silti tästä pitäisi sinnitellä kuntoon 🙁

Vierailija kirjoitti:

Hienoa ap 👍 Oma tilanne paljon surkeampi, joitain yksittäisiä tipattomia kausia lukuunottamatta juonut jo vuosikymmeniä liikaa. Annosmäärät jossain 10-20 välillä melkein päivittäin. Työt hoidan vähän vasemmalla kädellä, koti aina siisti ja mielestäni pidän jopa vuoroviikoin lapsestani hyvää huolta ja varmistan että esim. Ulkoillaan yhdessä. Toleranssi on niin hurja pitkän harjoituksen jälkeen että kuvittelen että lapsi ja miesystävä tai työkaverit eivät todellakaan huomaa ongelman vakavuutta (eivät tiedä määriä tai sitä miten säännöllistä juominen on). Mutta siis tämä nyt onkin todellinen rappiotilanne, silti tästä pitäisi sinnitellä kuntoon 🙁

Kyllä sinäkin varmasti pystyisit lopettamaan. Itse en juonut päivittäin, niin fyysinen riippuvuus ei ole ollut niin kova. Ekat viikot oli unettomuutta, lyhyt pinna ja keskittymisvaikeuksia.

Sinä juot niin isoja määriä, että seinään lopettaminen olisi vaarallista. Ehkä voisit alkuun ainakin vähentää? Niin kroppa tottuu pikkuhiljaa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hienoa ap 👍 Oma tilanne paljon surkeampi, joitain yksittäisiä tipattomia kausia lukuunottamatta juonut jo vuosikymmeniä liikaa. Annosmäärät jossain 10-20 välillä melkein päivittäin. Työt hoidan vähän vasemmalla kädellä, koti aina siisti ja mielestäni pidän jopa vuoroviikoin lapsestani hyvää huolta ja varmistan että esim. Ulkoillaan yhdessä. Toleranssi on niin hurja pitkän harjoituksen jälkeen että kuvittelen että lapsi ja miesystävä tai työkaverit eivät todellakaan huomaa ongelman vakavuutta (eivät tiedä määriä tai sitä miten säännöllistä juominen on). Mutta siis tämä nyt onkin todellinen rappiotilanne, silti tästä pitäisi sinnitellä kuntoon 🙁

Kyllä sinäkin varmasti pystyisit lopettamaan. Itse en juonut päivittäin, niin fyysinen riippuvuus ei ole ollut niin kova. Ekat viikot oli unettomuutta, lyhyt pinna ja keskittymisvaikeuksia.

Sinä juot niin isoja määriä, että seinään lopettaminen olisi vaarallista. Ehkä voisit alkuun ainakin vähentää? Niin kroppa tottuu pikkuhiljaa. Ap

Pitää yrittää, kyllähän tämä masentaa ja hävettää. Sinällään kyllä jo tunnen itseni ja tiedän että omalla kohdalla edes täysi lopettaminen ei aiheuta fyysisiä vieroitusoireita ja unetkin paranevat jo ihan parissa päivässä. Mutta joka tapauksessa tsemppiä jatkoon, lähinnä ehkä itse kirjoitin varoituksena kuinka pahaksi tilanne voi mennä.

Minä myös. Jouduin sairaalaan ja tehtiin kaikki mahdolliset tähystykset jne. Kun olin pahimmasta selvinnyt niin en pystynyt kävelee, kirjoittamaan, muistamaan mitään edes muutamaa sekuntia. Näkö meni huonoksi. Joka paikkaa särki, suolisto sekaisin. Jäljelle on jäänyt änkytys sekä lukihäiriö.

Oletko Lintilä?

sUKSI VITTUUSI, JOKAVIIKKOINEN pazkan jauhaja.

Vierailija kirjoitti:

Hienoa ap 👍 Oma tilanne paljon surkeampi, joitain yksittäisiä tipattomia kausia lukuunottamatta juonut jo vuosikymmeniä liikaa. Annosmäärät jossain 10-20 välillä melkein päivittäin. Työt hoidan vähän vasemmalla kädellä, koti aina siisti ja mielestäni pidän jopa vuoroviikoin lapsestani hyvää huolta ja varmistan että esim. Ulkoillaan yhdessä. Toleranssi on niin hurja pitkän harjoituksen jälkeen että kuvittelen että lapsi ja miesystävä tai työkaverit eivät todellakaan huomaa ongelman vakavuutta (eivät tiedä määriä tai sitä miten säännöllistä juominen on). Mutta siis tämä nyt onkin todellinen rappiotilanne, silti tästä pitäisi sinnitellä kuntoon 🙁

Naiset varsinkin pitää kulissit viimeiseen asti pystyssä. Kunnes ne väistämättä kaatuu ennemmin tai myöhemmin. Tuossa tulee se harha että voi jatkaa loputtomiin koska olethan jatkanut tähänkin asti ilman rajumpia seuraamuksia. Pelko kuitenkin koko ajan takaraivossa milloin paljastut, milloin kaikki romahtaa, milloin terveys menee. Kurjaa, pakkomielteistä elämää viinan orjana. Niin se vaan yleensä menee että pitää menettää paljon ennen kuin voi edes ajatella hoitoon hakeutumista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hienoa ap 👍 Oma tilanne paljon surkeampi, joitain yksittäisiä tipattomia kausia lukuunottamatta juonut jo vuosikymmeniä liikaa. Annosmäärät jossain 10-20 välillä melkein päivittäin. Työt hoidan vähän vasemmalla kädellä, koti aina siisti ja mielestäni pidän jopa vuoroviikoin lapsestani hyvää huolta ja varmistan että esim. Ulkoillaan yhdessä. Toleranssi on niin hurja pitkän harjoituksen jälkeen että kuvittelen että lapsi ja miesystävä tai työkaverit eivät todellakaan huomaa ongelman vakavuutta (eivät tiedä määriä tai sitä miten säännöllistä juominen on). Mutta siis tämä nyt onkin todellinen rappiotilanne, silti tästä pitäisi sinnitellä kuntoon 🙁

Kyllä sinäkin varmasti pystyisit lopettamaan. Itse en juonut päivittäin, niin fyysinen riippuvuus ei ole ollut niin kova. Ekat viikot oli unettomuutta, lyhyt pinna ja keskittymisvaikeuksia.

Sinä juot niin isoja määriä, että seinään lopettaminen olisi vaarallista. Ehkä voisit alkuun ainakin vähentää? Niin kroppa tottuu pikkuhiljaa. Ap

Pitää yrittää, kyllähän tämä masentaa ja hävettää. Sinällään kyllä jo tunnen itseni ja tiedän että omalla kohdalla edes täysi lopettaminen ei aiheuta fyysisiä vieroitusoireita ja unetkin paranevat jo ihan parissa päivässä. Mutta joka tapauksessa tsemppiä jatkoon, lähinnä ehkä itse kirjoitin varoituksena kuinka pahaksi tilanne voi mennä.

"Enhän minä saa edes pahoja vieroitusoireita." Mitä väliä tuolla edes on kun et kykene omin voimin lopettamaan? Henkinen riippuvuushan sen addiktion aiheuttaa, melkein kuka tahansa voi sitkutella fyysiset vieroitusoireet läpi ellei ole ihan sairaalakunnossa, kramppi/deliriumtaipumusta

Tsemppiä sinulle.

Itse lopetin tissuttelun ja juomisen 10 vuotta sitten.

Joten tiedän että se viinapiru voi istua tiukasti olkapäällä.

Edelleenkin tulee hetkiä jolloin se kuiskailee korvaan että "kyllähän sä voit pari paukkua ottaa.. muutaman oluen, olet ollut niin kauan juomatta että selvästi juominen on sinulla hallinnassa"

Ja silloin minun pitää muistuttaa itselleni, että kun join mäyräkoirallisen kaljaa viikonloppuisin, silloinkin uskottelin itselleni että juominen on hallinnassa.

Tsemppiä sinulle.

Torstai oli huono päivä. Töissä on ollut paljon stressiä ja aloin ajattelemaan, että voisin kuitenkin "hallita juomista". Jos vaikka joisin vain sen yhden viinipullon, eikä ostaisi siidereitä ollenkaan.

Onneksi perjantai oli parempi päivä. Sain tehtyä paljon töissä rästejä pois, ja loppujen lopuksi oli hyvää, että tuli pikku kiire hakea lapsi kaverilta. Ajelin eri reittiä, enkä enää lähtenyt alkoon enkä edes tavalliseen kauppaan.

Olen alkanut säästämään 30e/viikko. Suunnilleen sen verran on yleensä mennyt alkoholiin, ja arvioin, että ruuissa on myös mennyt enemmän kun ei ole jaksanut kokkailla seuraavana päivänä, vaan ollaan syöty paljon noutoruokaa. Aion laittaa rahat kylpyläreissuun lasten kanssa. Ap

Ei tuolla vielä juopoksi pääse. 

Olen ollut 20 viikkoa juomatta. Nyt alkaa tuntumaan, että juomattomuus on tullut rutiiniksi. Uskallan paremmin luottaa siihen, että oikeasti pysyn selvin päin. En enää "neuvottele" niin paljon itseni kanssa siitä, joisinko vaan en. En usko siihen, että pystyisin enää juomaan ilman että tulee uudelleen ongelmaksi. Ap

Tänään on viides päivä ilman alkoa. Tiedän että pysyn nolla annoksessa.

Haluan kertoa, etten koskaan aloittanut juomista