Lue keskustelun säännöt.
45-55 -vuotiaat naiset, vieläkö löytyy treffiseuraa ja flirttiä elämään, jos sitä haluatte?
13.01.2023 |
Tuli näistä muutamista eroketjuista mieleen, olen itse päälle kolmekymppinen nainen ja ajattelin olla avioliitossa vielä siihen saakka kunnes lapset ovat isompia.
Muuten tämä täysin ok, mutta pelkään ettei sitten enää 45-50 vuotiaana olisikaan mitään menekkiä missään, eikä ketään kiinnostunutta miestä?
Eli tuon ikäiset naiset, onko vielä vientiä, pääseekö pitämään hauskaa ja treffeille ja kenties parisuhteeseenkin?
Kommentit (572)
Olen vasta kohta 42 ja huomannut haasteita. Kroppa ihan hyvä mutta naamaa vuodet eivät ole kaunistaneet: hamsteriposket ja julma sibeliusryppy. Olen aina tehnyt itse aloitteet enkä sillä lailla tarvinnut miesten huomiota, paitsi nyt tajuan, että kyllä minua ennen katsottiin, joten siksi minulla oli itsevarma olo lähestyä. Nyt olen näkymätön. Huomasin sen pari vuotta sitten juhlissa. Näin myös minusta otetun valokuvan ja kauhistuin miten rupsahtanut olen. En nuorenkaan pitänyt itseäni minään kaunottarena, mutta nyt tajuan olleeni vielä kolmekymppisenä aika vetävän näköinen, ja kyllähän minusta oltiin kiinnostuneita. Kolmevitosena olen viimeksi seurustellut.
Lisäksi olen niin pinnallinen, että haluan hoikan sporttisen puolison kuten itsekin olen. Haluaisin harrastaa yhdessä liikuntaa. Nelikymppisistä miehistä enemmistö on ylipainoisia ja sporttisilla fiksuilla sekä kivoilla on vientiä. En ole koskaan ollut näin vanhan miehen kanssa mitä itse nyt olen. Katselisin 10 vuotta nuorempia, ja pelkkä seksikin kelpaisi, mutta olen valikoivampi ja kriittisempi kuin nuorena. Ärsyynnyn typeryydestä ja olen joustamaton sekä itsekeskeinen. Ulkonäkövaatimusten lisäksi olen entistä vaativampi myös luonteen osalta. Lisäksi en halua mitään tauteja, joten seksisuhteet eivät houkuttele vaikka seksiä haluaisin ja nuorilta saisi. Muutama vuosi sitten kokeilin nuorten kanssa pelehtimistä, mutta kun on olemassa tauteja jotka tarttuvat kondomista huolimatta, niin se aina vähän takaraivossa häiritsee.
Olen kuitenkin huomannut, että ikäiseni ja vanhemmat ystäväni ovat löytäneet kumppanin aika nopeasti. He eivät ole yhtä ronkeleita kuin minä ja ovat nyt onnellisia setämiestensä kanssa. Minä en luultavasti löydä ketään, koska ei kukaan sellainen huoli minua, jonka seuraan olisin valmis vaihtamaan oman ylhäisen yksinoloni. Eli ei siis ole mitään aikomuksia tapailla miehiä joista en ole kiinnostunut ja minua kiinnostavilla miehillä ei ole aikomuksia tapailla minua. Onneksi viihdyn omassa seurassani ja olen hyvä masturboimaan.
Noin, saa laittaa peukkuja alas!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen vasta kohta 42 ja huomannut haasteita. Kroppa ihan hyvä mutta naamaa vuodet eivät ole kaunistaneet: hamsteriposket ja julma sibeliusryppy. Olen aina tehnyt itse aloitteet enkä sillä lailla tarvinnut miesten huomiota, paitsi nyt tajuan, että kyllä minua ennen katsottiin, joten siksi minulla oli itsevarma olo lähestyä. Nyt olen näkymätön. Huomasin sen pari vuotta sitten juhlissa. Näin myös minusta otetun valokuvan ja kauhistuin miten rupsahtanut olen. En nuorenkaan pitänyt itseäni minään kaunottarena, mutta nyt tajuan olleeni vielä kolmekymppisenä aika vetävän näköinen, ja kyllähän minusta oltiin kiinnostuneita. Kolmevitosena olen viimeksi seurustellut.
Lisäksi olen niin pinnallinen, että haluan hoikan sporttisen puolison kuten itsekin olen. Haluaisin harrastaa yhdessä liikuntaa. Nelikymppisistä miehistä enemmistö on ylipainoisia ja sporttisilla fiksuilla sekä kivoilla on vientiä. En ole koskaan ollut näin vanhan miehen kanssa mitä itse nyt olen. Katselisin 10 vuotta nuorempia, ja pelkkä seksikin kelpaisi, mutta olen valikoivampi ja kriittisempi kuin nuorena. Ärsyynnyn typeryydestä ja olen joustamaton sekä itsekeskeinen. Ulkonäkövaatimusten lisäksi olen entistä vaativampi myös luonteen osalta. Lisäksi en halua mitään tauteja, joten seksisuhteet eivät houkuttele vaikka seksiä haluaisin ja nuorilta saisi. Muutama vuosi sitten kokeilin nuorten kanssa pelehtimistä, mutta kun on olemassa tauteja jotka tarttuvat kondomista huolimatta, niin se aina vähän takaraivossa häiritsee.
Olen kuitenkin huomannut, että ikäiseni ja vanhemmat ystäväni ovat löytäneet kumppanin aika nopeasti. He eivät ole yhtä ronkeleita kuin minä ja ovat nyt onnellisia setämiestensä kanssa. Minä en luultavasti löydä ketään, koska ei kukaan sellainen huoli minua, jonka seuraan olisin valmis vaihtamaan oman ylhäisen yksinoloni. Eli ei siis ole mitään aikomuksia tapailla miehiä joista en ole kiinnostunut ja minua kiinnostavilla miehillä ei ole aikomuksia tapailla minua. Onneksi viihdyn omassa seurassani ja olen hyvä masturboimaan.
Noin, saa laittaa peukkuja alas!
Sinun viestisi kitkeyttää omat ajatukset siitä kun luin noita edeltäviä kommentteja. En vain käsitä minkä takia naisten kuvitellaan olevan helpompia vanhempina. En ollut helposti kiinnostuvaa tyyppiä nuorena enkä taatusti olisi sitä nyt vanhempanakaan aivan niin kun sinäkin kerrot. Vaatimukset miehelle ovat päinvastoin kasvaneet. Vaikka pidänkin miehistä, se ei tarkoita, että kiinnostaisi siinä mielessä.
Ja koska olen naimisissa aivan törkeän hyvännäköisen, mukavan ja ihanan miehen kanssa, niin en helposti vähempään tyytyisi. Enkä ole ikinä ollut kiinnostunut nuoremmista miehistä. Pidän 20 vuotta itseäni nuorempaa miestä lapsena. 10 vuotta nuorempi ehkä jollain lailla menisi, ei ikä sillä tavalla merkkaa, mutta yleensä ottaen miehistä suurin osa on komeampia vanhempina eikä nuorina. Olen siis antipuuma.
Maailman tähdet saa melkein kenet haluaa sillä raha ratkaisee.Jos Cher ois tavis niin tuskin sais nuota miestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se on mahdollista, että joka ainoa tuossa iässä oleva ystävä ja tuttava on löytänyt vakituisen, hyvän parisuhteen, mutta täällä väitetään päinvastaista? Onko palstapoikien kiinnostus todellakin niin suurta vanhempia naisia kohtaan, että vaivautuvat täyttämään nämä ketjut keksityillä jutuilla?
Uskotko siis ihan vilpittömästi että 100% kaikista 45-55 v sinkkunaisista löytää uuden kumppanin heti halutessaan? Et usko että on olemassa yhtäkään tuon ikäluokan naista, jolla olisi vaikeuksia löytää itselleen kumppania? Ja jos joku kertoo muuta, hän on automaattisesti "palstapoika"?
En ole tuo kirjoittaja, mutta ei kai kukaan väittänytkään, että kumppani löytyisi aina "heti halutessaan". Ei se ole tällainen automaatio nuorille ja hyvännäköisillekään - ainakin, jos on kriteereitä kumppanille ja toiveita aidosta yhteensopivuudesta. Mutta kyllähän ihmiset paljon pariutuvat myös keski-iässä. Jopa sellainen, joka kokee kumppanin löytämisen vaikeaksi, saattaa lopulta löytää sellaisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näinhän se on että ronkelit r..nkkaa, koskee myös naisia.
Mielenkiintoinen ketju. Esitetään kysymys, jonka luulisi olevan kohtalaisen yksinkertainen. Vieläkö löytyy flirttiä, jos sitä haluatte.
Vastaukseksi tulee miesten haukkumista ja julistamista kuinka miehet on niin paskoja ettei niihin sekaannu toista kertaa.
Ei aloituksessa kysytty haluatteko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen ketju. Esitetään kysymys, jonka luulisi olevan kohtalaisen yksinkertainen. Vieläkö löytyy flirttiä, jos sitä haluatte.
Vastaukseksi tulee miesten haukkumista ja julistamista kuinka miehet on niin paskoja ettei niihin sekaannu toista kertaa.
Ei aloituksessa kysytty haluatteko.
Sama huomio.
Jos joku haluaa niin luultavasti sitä jostain saa jos se joku kelpaa.
Rantaporukassa kun pullo kiertää tulee monenikäistä tuttavuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen vasta kohta 42 ja huomannut haasteita. Kroppa ihan hyvä mutta naamaa vuodet eivät ole kaunistaneet: hamsteriposket ja julma sibeliusryppy. Olen aina tehnyt itse aloitteet enkä sillä lailla tarvinnut miesten huomiota, paitsi nyt tajuan, että kyllä minua ennen katsottiin, joten siksi minulla oli itsevarma olo lähestyä. Nyt olen näkymätön. Huomasin sen pari vuotta sitten juhlissa. Näin myös minusta otetun valokuvan ja kauhistuin miten rupsahtanut olen. En nuorenkaan pitänyt itseäni minään kaunottarena, mutta nyt tajuan olleeni vielä kolmekymppisenä aika vetävän näköinen, ja kyllähän minusta oltiin kiinnostuneita. Kolmevitosena olen viimeksi seurustellut.
Lisäksi olen niin pinnallinen, että haluan hoikan sporttisen puolison kuten itsekin olen. Haluaisin harrastaa yhdessä liikuntaa. Nelikymppisistä miehistä enemmistö on ylipainoisia ja sporttisilla fiksuilla sekä kivoilla on vientiä. En ole koskaan ollut näin vanhan miehen kanssa mitä itse nyt olen. Katselisin 10 vuotta nuorempia, ja pelkkä seksikin kelpaisi, mutta olen valikoivampi ja kriittisempi kuin nuorena. Ärsyynnyn typeryydestä ja olen joustamaton sekä itsekeskeinen. Ulkonäkövaatimusten lisäksi olen entistä vaativampi myös luonteen osalta. Lisäksi en halua mitään tauteja, joten seksisuhteet eivät houkuttele vaikka seksiä haluaisin ja nuorilta saisi. Muutama vuosi sitten kokeilin nuorten kanssa pelehtimistä, mutta kun on olemassa tauteja jotka tarttuvat kondomista huolimatta, niin se aina vähän takaraivossa häiritsee.
Olen kuitenkin huomannut, että ikäiseni ja vanhemmat ystäväni ovat löytäneet kumppanin aika nopeasti. He eivät ole yhtä ronkeleita kuin minä ja ovat nyt onnellisia setämiestensä kanssa. Minä en luultavasti löydä ketään, koska ei kukaan sellainen huoli minua, jonka seuraan olisin valmis vaihtamaan oman ylhäisen yksinoloni. Eli ei siis ole mitään aikomuksia tapailla miehiä joista en ole kiinnostunut ja minua kiinnostavilla miehillä ei ole aikomuksia tapailla minua. Onneksi viihdyn omassa seurassani ja olen hyvä masturboimaan.
Noin, saa laittaa peukkuja alas!
Mielenkiintoinen kirjoitus. Veikkaanpa että on paljonkin ihmisiä, jotka ovat sinkkuina sen takia että heidän oma ulkonäkönsä ei vaan riitä saamaan sen näköistä kumppania, jonka nämä ihmiset haluaisivat.
Mutta tällaisista ihmisistä vain pieni osa oikeasti ymmärtää ja tiedostaa sen että oma ulkonäkö on se syy miksi ne komeat/kauniit eivät heitä halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vasta kohta 42 ja huomannut haasteita. Kroppa ihan hyvä mutta naamaa vuodet eivät ole kaunistaneet: hamsteriposket ja julma sibeliusryppy. Olen aina tehnyt itse aloitteet enkä sillä lailla tarvinnut miesten huomiota, paitsi nyt tajuan, että kyllä minua ennen katsottiin, joten siksi minulla oli itsevarma olo lähestyä. Nyt olen näkymätön. Huomasin sen pari vuotta sitten juhlissa. Näin myös minusta otetun valokuvan ja kauhistuin miten rupsahtanut olen. En nuorenkaan pitänyt itseäni minään kaunottarena, mutta nyt tajuan olleeni vielä kolmekymppisenä aika vetävän näköinen, ja kyllähän minusta oltiin kiinnostuneita. Kolmevitosena olen viimeksi seurustellut.
Lisäksi olen niin pinnallinen, että haluan hoikan sporttisen puolison kuten itsekin olen. Haluaisin harrastaa yhdessä liikuntaa. Nelikymppisistä miehistä enemmistö on ylipainoisia ja sporttisilla fiksuilla sekä kivoilla on vientiä. En ole koskaan ollut näin vanhan miehen kanssa mitä itse nyt olen. Katselisin 10 vuotta nuorempia, ja pelkkä seksikin kelpaisi, mutta olen valikoivampi ja kriittisempi kuin nuorena. Ärsyynnyn typeryydestä ja olen joustamaton sekä itsekeskeinen. Ulkonäkövaatimusten lisäksi olen entistä vaativampi myös luonteen osalta. Lisäksi en halua mitään tauteja, joten seksisuhteet eivät houkuttele vaikka seksiä haluaisin ja nuorilta saisi. Muutama vuosi sitten kokeilin nuorten kanssa pelehtimistä, mutta kun on olemassa tauteja jotka tarttuvat kondomista huolimatta, niin se aina vähän takaraivossa häiritsee.
Olen kuitenkin huomannut, että ikäiseni ja vanhemmat ystäväni ovat löytäneet kumppanin aika nopeasti. He eivät ole yhtä ronkeleita kuin minä ja ovat nyt onnellisia setämiestensä kanssa. Minä en luultavasti löydä ketään, koska ei kukaan sellainen huoli minua, jonka seuraan olisin valmis vaihtamaan oman ylhäisen yksinoloni. Eli ei siis ole mitään aikomuksia tapailla miehiä joista en ole kiinnostunut ja minua kiinnostavilla miehillä ei ole aikomuksia tapailla minua. Onneksi viihdyn omassa seurassani ja olen hyvä masturboimaan.
Noin, saa laittaa peukkuja alas!
Mielenkiintoinen kirjoitus. Veikkaanpa että on paljonkin ihmisiä, jotka ovat sinkkuina sen takia että heidän oma ulkonäkönsä ei vaan riitä saamaan sen näköistä kumppania, jonka nämä ihmiset haluaisivat.
Mutta tällaisista ihmisistä vain pieni osa oikeasti ymmärtää ja tiedostaa sen että oma ulkonäkö on se syy miksi ne komeat/kauniit eivät heitä halua.
Miksi ajattelet, että vain pieni osa tiedostaa sen? Ihmiset ovat aika usein oman ulkonäkönsä suhteen melko kriittisiä, koska jokainen tietää kyllä, missä määrin ei ole kauneusihanteiden mukainen. Kyllä ihmiset usein epäilevät ensimmäisenä juuri ulkonäön olevan syynä, jos jotakuta tai ketään eivät saa. Miksi oletat, että he eivät tietäisi sitä? Omalle ulkonäölleen kun ei niin kauheasti voi tehdä - jonkin verran kyllä voi, ja moni on tehnytkin sen mitä pystyy. Ja moni on koko ikänsä mm. dieetillä juuri siksi, ettei ole tyytyväinen ulkonäköönsä. Mutta eihän mikään ihmetemppu ihmistä hemaisevan näköiseksi muuta - joten jos ihmettelet, miksi he jatkavat saman vanhan ulkonäkönsä kanssa, vaikka sen vuoksi eivät saa haluamiaan ihmisiä, niin syy on ihan vain se, että ei ole taikakeinoa, jolla voi muuttua täysin toisennäköiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vasta kohta 42 ja huomannut haasteita. Kroppa ihan hyvä mutta naamaa vuodet eivät ole kaunistaneet: hamsteriposket ja julma sibeliusryppy. Olen aina tehnyt itse aloitteet enkä sillä lailla tarvinnut miesten huomiota, paitsi nyt tajuan, että kyllä minua ennen katsottiin, joten siksi minulla oli itsevarma olo lähestyä. Nyt olen näkymätön. Huomasin sen pari vuotta sitten juhlissa. Näin myös minusta otetun valokuvan ja kauhistuin miten rupsahtanut olen. En nuorenkaan pitänyt itseäni minään kaunottarena, mutta nyt tajuan olleeni vielä kolmekymppisenä aika vetävän näköinen, ja kyllähän minusta oltiin kiinnostuneita. Kolmevitosena olen viimeksi seurustellut.
Lisäksi olen niin pinnallinen, että haluan hoikan sporttisen puolison kuten itsekin olen. Haluaisin harrastaa yhdessä liikuntaa. Nelikymppisistä miehistä enemmistö on ylipainoisia ja sporttisilla fiksuilla sekä kivoilla on vientiä. En ole koskaan ollut näin vanhan miehen kanssa mitä itse nyt olen. Katselisin 10 vuotta nuorempia, ja pelkkä seksikin kelpaisi, mutta olen valikoivampi ja kriittisempi kuin nuorena. Ärsyynnyn typeryydestä ja olen joustamaton sekä itsekeskeinen. Ulkonäkövaatimusten lisäksi olen entistä vaativampi myös luonteen osalta. Lisäksi en halua mitään tauteja, joten seksisuhteet eivät houkuttele vaikka seksiä haluaisin ja nuorilta saisi. Muutama vuosi sitten kokeilin nuorten kanssa pelehtimistä, mutta kun on olemassa tauteja jotka tarttuvat kondomista huolimatta, niin se aina vähän takaraivossa häiritsee.
Olen kuitenkin huomannut, että ikäiseni ja vanhemmat ystäväni ovat löytäneet kumppanin aika nopeasti. He eivät ole yhtä ronkeleita kuin minä ja ovat nyt onnellisia setämiestensä kanssa. Minä en luultavasti löydä ketään, koska ei kukaan sellainen huoli minua, jonka seuraan olisin valmis vaihtamaan oman ylhäisen yksinoloni. Eli ei siis ole mitään aikomuksia tapailla miehiä joista en ole kiinnostunut ja minua kiinnostavilla miehillä ei ole aikomuksia tapailla minua. Onneksi viihdyn omassa seurassani ja olen hyvä masturboimaan.
Noin, saa laittaa peukkuja alas!
Mielenkiintoinen kirjoitus. Veikkaanpa että on paljonkin ihmisiä, jotka ovat sinkkuina sen takia että heidän oma ulkonäkönsä ei vaan riitä saamaan sen näköistä kumppania, jonka nämä ihmiset haluaisivat.
Mutta tällaisista ihmisistä vain pieni osa oikeasti ymmärtää ja tiedostaa sen että oma ulkonäkö on se syy miksi ne komeat/kauniit eivät heitä halua.
Miksi ajattelet, että vain pieni osa tiedostaa sen? Ihmiset ovat aika usein oman ulkonäkönsä suhteen melko kriittisiä, koska jokainen tietää kyllä, missä määrin ei ole kauneusihanteiden mukainen. Kyllä ihmiset usein epäilevät ensimmäisenä juuri ulkonäön olevan syynä, jos jotakuta tai ketään eivät saa. Miksi oletat, että he eivät tietäisi sitä? Omalle ulkonäölleen kun ei niin kauheasti voi tehdä - jonkin verran kyllä voi, ja moni on tehnytkin sen mitä pystyy. Ja moni on koko ikänsä mm. dieetillä juuri siksi, ettei ole tyytyväinen ulkonäköönsä. Mutta eihän mikään ihmetemppu ihmistä hemaisevan näköiseksi muuta - joten jos ihmettelet, miksi he jatkavat saman vanhan ulkonäkönsä kanssa, vaikka sen vuoksi eivät saa haluamiaan ihmisiä, niin syy on ihan vain se, että ei ole taikakeinoa, jolla voi muuttua täysin toisennäköiseksi.
Olen eri ja samaa mieltä siitä minkä sanoit. Eli suurin osa pitää syynä ulkonäköään, mikä ei aina kylläkään pidä paikkansa. Ehkä tuo kommentoija tarkoitti sitä, että täällä erityisesti naiset julistavat suurin joukoin (tai sitten vain muutama aktiivinen kirjoittaa saman yhä uudelleen), että vientiä riittää, mutta en huoli ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jälleen 28 sivua miesten haukkumista, ja just ja vain siitä syystä kun nainen kuvittelee itsensä paremmaksi ja haluttavammaksi kumppaniksi kuin mitä todellisuudessa kumminkaan on. Ylimielinen ja itsestään liikaa kuvitteleva on joka miehen ihanne nainen? Niinpä.
Jos ei löydy kumppania eikä seuraa, ja kaikista miehistä löytyy aina vain vikoja ja puutteita, niin kyllä se vika on yleensä aina siellä peilissä eikä missään muualla.
Jokaisessa ikäluokassa on kunnollisia ja hyviä ihmisiä. Naisia, ja myös miehiä. Jos niitä ei löydä, niin silloin etsii väärästä paikasta tai täysin väärillä hakukriteereillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vasta kohta 42 ja huomannut haasteita. Kroppa ihan hyvä mutta naamaa vuodet eivät ole kaunistaneet: hamsteriposket ja julma sibeliusryppy. Olen aina tehnyt itse aloitteet enkä sillä lailla tarvinnut miesten huomiota, paitsi nyt tajuan, että kyllä minua ennen katsottiin, joten siksi minulla oli itsevarma olo lähestyä. Nyt olen näkymätön. Huomasin sen pari vuotta sitten juhlissa. Näin myös minusta otetun valokuvan ja kauhistuin miten rupsahtanut olen. En nuorenkaan pitänyt itseäni minään kaunottarena, mutta nyt tajuan olleeni vielä kolmekymppisenä aika vetävän näköinen, ja kyllähän minusta oltiin kiinnostuneita. Kolmevitosena olen viimeksi seurustellut.
Lisäksi olen niin pinnallinen, että haluan hoikan sporttisen puolison kuten itsekin olen. Haluaisin harrastaa yhdessä liikuntaa. Nelikymppisistä miehistä enemmistö on ylipainoisia ja sporttisilla fiksuilla sekä kivoilla on vientiä. En ole koskaan ollut näin vanhan miehen kanssa mitä itse nyt olen. Katselisin 10 vuotta nuorempia, ja pelkkä seksikin kelpaisi, mutta olen valikoivampi ja kriittisempi kuin nuorena. Ärsyynnyn typeryydestä ja olen joustamaton sekä itsekeskeinen. Ulkonäkövaatimusten lisäksi olen entistä vaativampi myös luonteen osalta. Lisäksi en halua mitään tauteja, joten seksisuhteet eivät houkuttele vaikka seksiä haluaisin ja nuorilta saisi. Muutama vuosi sitten kokeilin nuorten kanssa pelehtimistä, mutta kun on olemassa tauteja jotka tarttuvat kondomista huolimatta, niin se aina vähän takaraivossa häiritsee.
Olen kuitenkin huomannut, että ikäiseni ja vanhemmat ystäväni ovat löytäneet kumppanin aika nopeasti. He eivät ole yhtä ronkeleita kuin minä ja ovat nyt onnellisia setämiestensä kanssa. Minä en luultavasti löydä ketään, koska ei kukaan sellainen huoli minua, jonka seuraan olisin valmis vaihtamaan oman ylhäisen yksinoloni. Eli ei siis ole mitään aikomuksia tapailla miehiä joista en ole kiinnostunut ja minua kiinnostavilla miehillä ei ole aikomuksia tapailla minua. Onneksi viihdyn omassa seurassani ja olen hyvä masturboimaan.
Noin, saa laittaa peukkuja alas!
Mielenkiintoinen kirjoitus. Veikkaanpa että on paljonkin ihmisiä, jotka ovat sinkkuina sen takia että heidän oma ulkonäkönsä ei vaan riitä saamaan sen näköistä kumppania, jonka nämä ihmiset haluaisivat.
Mutta tällaisista ihmisistä vain pieni osa oikeasti ymmärtää ja tiedostaa sen että oma ulkonäkö on se syy miksi ne komeat/kauniit eivät heitä halua.
Miksi ajattelet, että vain pieni osa tiedostaa sen? Ihmiset ovat aika usein oman ulkonäkönsä suhteen melko kriittisiä, koska jokainen tietää kyllä, missä määrin ei ole kauneusihanteiden mukainen. Kyllä ihmiset usein epäilevät ensimmäisenä juuri ulkonäön olevan syynä, jos jotakuta tai ketään eivät saa. Miksi oletat, että he eivät tietäisi sitä? Omalle ulkonäölleen kun ei niin kauheasti voi tehdä - jonkin verran kyllä voi, ja moni on tehnytkin sen mitä pystyy. Ja moni on koko ikänsä mm. dieetillä juuri siksi, ettei ole tyytyväinen ulkonäköönsä. Mutta eihän mikään ihmetemppu ihmistä hemaisevan näköiseksi muuta - joten jos ihmettelet, miksi he jatkavat saman vanhan ulkonäkönsä kanssa, vaikka sen vuoksi eivät saa haluamiaan ihmisiä, niin syy on ihan vain se, että ei ole taikakeinoa, jolla voi muuttua täysin toisennäköiseksi.
Tämä. Kyllä esimerkiksi itse ihan tarkkaan tiedostan kaikki ulkonäköpuutteeni. Mulla vaan ei ole rahaa tehdä asialle mitään. Olen saamassa pienen perinnön, mutta mulla on vaihtoehtona maksaa sillä oma asuntolainani pois tai tuhlata se raha ulkonäkööni. Tietenkin maksan asuntolainani pois ja jatkan rumana pysymistä. Vaikka saan asuntolainan maksettua, edelleen elämäni tulee olemaan rahallisesti tiukkaa yksinasuvana pienipalkkaisena. Ehkä mulla on varaa vähän nätimpiin vaatteisiin ja käydä joskus kampaajalla, mutta siihen se jää.
No ei ole ei, mälliämpäriksi kelpaisin toki mutta mitäs MINÄ siitä saisin?
N45
Kyllä löytyy flirttiä ja treffiseuraakin. Kaikki tuttavamiehet ovat kivoja, pilkettä silmäkulmassa olevia tyyppejä. Tykkään flirttailusta ja seksistä, mutta parisuhdetta en enää halua. Olen ollut kahdessa parisuhteessa ja kasvattanut lapseni aikuiseksi. En enää halua huolehtia kenestäkään muusta kuin itsestäni.
N50
Kyllä olin ihastunut 50v naiseen, mutta mt ongelma, lähdin karkuun. 48 v.
Joo mutta ei toden totta kiinnosta.