Lue keskustelun säännöt.
Mikseivät isät/miehet enää nikkaroi?
13.01.2023 |
Ennen isät ottivat lapset mukaan puuverstaalle ja opettivat nikkaroimaan ja veistelemään. Siinä tuli myös tärkeää yhteistä aikaa isän ja lapsen välillä. Nykyisät eivät osaa nikkaroida, vaan lyövät pelikoneen lapsen käteen vauvasta alkaen.
Kyllä, aloitus äitien leipomisesta inspiroi tätä aloitustani, mutta samalla olen ihan tosissani. Isien läsnäolo ja yhdessä tekeminen on äärimmäisen tärkeää lapsille. Miksi äitejä syyllistetään, kun perinteinen isämalli on kadonnut paljon laajemmalti kuin perinteinen pullantuoksuinen äiti?
Kommentit (27)
Korjailen autoja ja teen joskus metallitöitä. Terästä, rälläkkä ja MIG-hitsauskone, niin vain mielikuvitus on rajana. Olen saanut muutaman kerran kuulla, että tuollaiset "paskahommat" on vanhanaikaista ja hieman junttia. Noh, omaksi ilokseni näitä teen mutta ei nykyään käsitöitä arvosteta niin paljoa. Ainakaan korkeastikoulutettujen keskuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä nikkaroidaan! Se on vain nykyään Ikean huonekalujen kokoamista eikä mitään metsästä raahatun männyn pilkkomista, aisaamista, sahaamista, työstämistä, lakkaamista ja itsetehdyilla takorautaisilla nauloilla huonekaluksi koostamista.
Harrastan itse asiassa nikkarointia sanan laajimmassa merkityksessä, mutta naiset eivät kiinnostu minusta, joten en myöskään pääse isäksi.
Meillä isä leipoi äitiä turpaan. Edistyksellinen mies...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin kerrostalossa nikkarointi vähän hankalaa, sen sijaan leipominen kyllä onnistuu.
Ihan tosissani tähän vastaan!Ei jonkun penkin nikkarointiin tarvita sen enempää tilaa kuin mitä tarvitaan pelilliseen pullaa.
Nikkaroinnista syntyy kuitenkin helposti aika paljon ääntä, jota ei ehkä kerrostalossa katsota niin hyvällä. Lisäksi hienojakoista puupölyä on sitten kaikkialla, ainakin tässä meidän pienessä kerrostalokämpän olohuoneessa jos alkaisi jotain nikkaroimaan, niin olisi aikamoinen ruljanssi edessä. Sitten kun se työ todennäköisesti ei ole valmis yhdessä päivässä, on sotkua tiedossa pidempään kuin pullaa leipoessa. Kyllä nikkarointiharrastus kulkee käsi kädessä jonkinlaisen verstaan kanssa lähes aina.
Kyllä mä olen huonekaluja entistellyt kerrostalokämpässäni. Leivon myös aika ajoin. T. Nainen vm 1966
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse 80-luvun lapsena en saanut oppeja isältä. Mutta onneksi kuitenkin höylät, naulat ja vasara annettiin käteen jo 6-vuotiaana. Sahan sain myöhemmin. Sai omaa mielikuvitusta käyttää. En koskaan saanut mitään järkevää tehtyä, mutta oppin tärkeitä taitoja ennen koulua. Ja onneksi koulussa oppi oikeasti enemmän ja järkevämpää.
Aloitukseen liittyen itse harmittelen että lapsille ei anneta enää mahdollisuuksia käyttää omaa mielikuvitusta ja oppia itse.. Nykyajan vanhemmat ovat sisäistäneet EU:n kuplassa kasvatuksen. Jos jostain voi tulla haava lapselle tai teloa muuten itseä. Ei anneta lapsen tehdä sellaista.. Joten laitetaan se pleikkari tai youtube videot lapsen eteen..
Sääliksi käy kyllä oikeasti kaikkia 90-luvulla ja sen jälkeen syntyneitä.
Hyvät muistot tulee, kun miettii lapsuutta. Olin kans aina isin tyttö ja pienestä pitäen mukana nikkaroinneissa, isä kirvesmies ammatiltaan. Samaten isovanhemmilta sain tärkeitä oppeja elämän varrelle. Ei mene sormi suuhun, jos tarvii polttopuita halkoa esim. halkomakoneella ja pinota hyvin kuivumaan. Kotona onnistuu maalaustyöt, pihan hoito, jne. Olen ylpeä taidoistani ja kiitollinen läheisille opeista joita sain.