Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miesystävä on muuttamassa toiselle paikkakunnalle, minulla työ, perhe ja ystävät täällä, olen ihan palasina
13.01.2023 |
Tässä on useita eri seikkoja miksi muuttaa. Haluaa olla lähellä vanhaa äitiään jotta voi olla apuna kotitöissä, pihatöissä, kaupassa käynneissä yms. Sai uuden työn ja sieltä työmatka on vaan n. 15 min, kun täältä n. 40 min. Minulla on myös lemmikkejä joita uuteen asuntoon ei saa viedä, joten en voi muuttaa mukana. Näkisimme enää viikonloppuisin. Olen ollut tämän ihmisen kanssa kohta 18 vuotta ja rakastan häntä enemmän kun ketään ikinä.
Osaan kyllä olla yksinkin, mutta kokonaiset viikot aamusta iltaan, yöt... kun on tottunut että toinen on siinä lähellä. Olen viimeiset pari viikkoa vaan itkenyt kun kuulin tästä päätöksestä. Voisiko tässä olla joku kompromissi?
Kommentit (57)
No ukko muuttaa, jos on muuttaakseen, mutta sinun ei kuitenkaan tarvitse muuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis olette olleet yhdessä 18 vuotta, mutta ette edes asu yhdessä saati ole naimisissa? Kun kerran kutsut häntä miesystäväksi eikä vaikkapa avomieheksi. Ja kun kerran hän tekee suhdettanne koskevia isoja päätöksiä yksin ilman, että sovitte niistä yhdessä.
Miksi ette ole muuttaneet yhteen koko 18 vuoden aikana? Miksi hän ei ota sieltä asuntoa, johon saa viedä lemmikkejä? Aikooko hän muuttaa paikkakunnalle pysyvästä vai vaikka vain vuodeksi. Vuosi ei ole mikään ongelma, moni tekee työn takia niin. Jos pysyvästi, niin haluaako hän sinun muuttavan kanssaan vai haluaako etäsuhteen loppuelämän ajaksi?
Kumpikaan ei halua naimisiin, sillä se ei nykyään tarkoita useinkaan enää mitään. Rakastamme toisiamme ihan yhtä paljon ilman sormuksia ja kalliita juhlia. Siskon tilanne ja pareneminen kestää n. vuoden ja työsopimus on koeajan jälkeen kolmeksi vuodeksi jos kaikki menee kuten pitää. Sellaisia asuntoja ei löytynyt, johon olisi hyväksytty esim. koira ja kissa. Haluaisi, että muutan hänen kanssaan ja olisin valmis muuttamaan jos se olisi mahdollista. Tuolla seudulla ei ole vapaita työpaikkoja, joihin minun olisi mahdollista päästä joten joutuisin tukien/miehen rahojen varaan. Etsimme myös siltä seudulta kohtuuhintaista asuntoa, johon lemmikit saisi ottaa, ei ole löytynyt.
Ap
Tajuan äidin auttamisen kun on vanha ja lyhyempi työmatka. Mutta eikö mies ota tunteitasi huomioon, lohduta itkussa, keksi yhdessä ratkaisuja? Itket ja suret vaan yksin, naista itkettävä mies ei ole kauhean hyvä parisuhteessa. Onko niitä asumisratkaisuja tulossa jatkossa, että olette samalla paikkakunnalla? Vai jättikö kokonaan, että 18 vuotta riitti, muttei uskalla sanoa? Mikä on homman nimi, puhuuko mies mitään vai salailee. Onko kylmä..? Ei kai lämminhenkinen välittävä mies yhtäkkiä vain ilmoittaisi "omista ratkaisuistaan" ja silleen moro. Kotipaikkakunta on varmaan tuttu hänelle ja työ tärkeä. Minkälainen suhde on ollut tähän saakka, oliko miehellä oma elämä muualla vai yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis olette olleet yhdessä 18 vuotta, mutta ette edes asu yhdessä saati ole naimisissa? Kun kerran kutsut häntä miesystäväksi eikä vaikkapa avomieheksi. Ja kun kerran hän tekee suhdettanne koskevia isoja päätöksiä yksin ilman, että sovitte niistä yhdessä.
Miksi ette ole muuttaneet yhteen koko 18 vuoden aikana? Miksi hän ei ota sieltä asuntoa, johon saa viedä lemmikkejä? Aikooko hän muuttaa paikkakunnalle pysyvästä vai vaikka vain vuodeksi. Vuosi ei ole mikään ongelma, moni tekee työn takia niin. Jos pysyvästi, niin haluaako hän sinun muuttavan kanssaan vai haluaako etäsuhteen loppuelämän ajaksi?
Kumpikaan ei halua naimisiin, sillä se ei nykyään tarkoita useinkaan enää mitään. Rakastamme toisiamme ihan yhtä paljon ilman sormuksia ja kalliita juhlia. Siskon tilanne ja pareneminen kestää n. vuoden ja työsopimus on koeajan jälkeen kolmeksi vuodeksi jos kaikki menee kuten pitää. Sellaisia asuntoja ei löytynyt, johon olisi hyväksytty esim. koira ja kissa. Haluaisi, että muutan hänen kanssaan ja olisin valmis muuttamaan jos se olisi mahdollista. Tuolla seudulla ei ole vapaita työpaikkoja, joihin minun olisi mahdollista päästä joten joutuisin tukien/miehen rahojen varaan. Etsimme myös siltä seudulta kohtuuhintaista asuntoa, johon lemmikit saisi ottaa, ei ole löytynyt.
Ap
En tiedä, missä päin Suomea asustatte mutta täällä pk-seudulla on ihan normaalia käyttää tunti suuntaansa työmatkoihin. Joten jos lemmikkisuotuisa kämppä löytyy, niin voithan sinäkin muuttaa ja käydä sieltä käsin töissä. Tai sitten sopeudut tilanteeseen ja yrität ajatella positiivisesti, että sulla on kuitenkin erittäin rakas mies ja näette viikottain. Sulla on työ, perhe, ystäviä...Sulla on kaikki hyvin!
Mikä on tämä mysteeripaikkakunta, josta ei löydy kohtuuhintaista asuntoa mihin saisi lemmikit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
18 vuotta ettekä sitten naimisiin ole menneet? Tuohan on suoranaista pelleilyä ja leikkiä jos toista rakastaa aidosti haluaa sitoutua niin arjessa kuin muutenkin,ette kumpikaan siis ole tosissaanne suhteessa. Mun täti on samanlainen pelleilijä ollut yli 30 vuotta avosuhteessa eivätkä ikinä ole asuneet yhdessä.
Mullakin sukulainen joka 50 v avoliitos, en koe että pelleilis.
Säälittää nämä ihmiset, jotka ovat palasina, kun parisuhde loppuu tai muuta vastaavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten jo sanottu edellä, jos miehellä olisi sinun luotasi 40 minuutin työmatka, niin sehän ei ole matka eikä mikään, jos niin tahtoo. Moni kulkee päivittäin tuollaista työmatkaa ja pidempääkin. Voihan sitä jonain arkipäivänäkin ajaa sen 40 min ap:n luo ja lähteä seuraavana aamuna sen puolisen tuntia aiemmin töihin. Viikonlopun jälkeen voi maanantaina ajaa suoraan ap:n luota töihin. Tai jos miehen äiti ei kaipaa jokapäiväistä huolenpitoa, niin mies voisi arkenakin olla vähän pidempään ap:n luona.
Täällä meidän kaupungissa saattaa jopa kaupungin sisäinen työmatka kestää sen 40 min jos niikseen käy.
Palasiksi kun menit lähetä puolet miehen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä on tämä mysteeripaikkakunta, josta ei löydy kohtuuhintaista asuntoa mihin saisi lemmikit?
Mikä vaan jossa ei ole kunnan asuntoja, tai ne on varattu paikallisille alkkiksille. Ei yksityiset hyväksy eläimiä.
Asunto johon ei saa viedä lemmikkejä kuulostaa vuokra-asunnolta. Vuokra-asunto sopii elämäntilanteeseen joka muuttuu nopeasti ja siitä pääsee aikanaan myös nopeasti pois. Onko mies esittänyt muuttonsa väliaikaisena eli näin nyt jonkin aikaa (hoitaa äitinsä hautaan) ja sitten alkaa taas jokin uusi vaihe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastasin aloituksen perusteella, en noiden lisätietojen joita tuli myöhemmin.
Asun Vantaalla ja matkani työpaikalle Helsinkiin kestää 1 h 10 min yhteen suuntaan. Samoin jos menen käymään vanhemmillani tai ystävilläni, jotka kaikki asuvat täällä Pk-seudulla on matka noin tunti suuntaansa. Ja kaikki miehet, joita olen tapaillut on matka ollut tuo, toki yhden kanssa sitten muutin yhteen, mutta ei matka ennen sitä ollut mikään ongelma. Joten en ymmärrä yhtään aloittajan ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on tämä mysteeripaikkakunta, josta ei löydy kohtuuhintaista asuntoa mihin saisi lemmikit?
Mikä vaan jossa ei ole kunnan asuntoja, tai ne on varattu paikallisille alkkiksille. Ei yksityiset hyväksy eläimiä.
Oletat aika paljon, että jokainen Suomen yksityinen vuokran-antaja kieltää lemmikit. Itsellä omakohtainen kokemus, että lemmikit olivat vuokra-asunnossa sallittuja. Mahdolliset vauriot toki olisi joutunut korvaamaan.
Ymmärrän niin hyvin, että muutos parisuhteessa ahdistaa. Olen vähän samantyyppisessä tilanteessa. Nykyinen tilanne, johon olen tottunut ja joka tuntuu hyvältä, muuttuu olosuhteiden pakosta. Jatkossa on vähemmän yhteistä aikaa. En haluaisi luopua siitä läheisyyden määrästä ja yhdessäolosta, joka on minulle niin tärkeää. Voin siis oikein hyvin samaistua tuskaasi. Pelottaa tämä muutos.
Olkoon sitten vaikka lasi puoliksi tyhjä, tai miten sitä halutaankin kutsua, mutta toiset meistä on herkempiä ja tuntee voimakkaammin.
Omalla kohdallani yritän nyt vaan tottua ja sopeutua tähän uuteen tilanteeseen. Muutakaan ei voi. Voimia sinulle muutokseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on tämä mysteeripaikkakunta, josta ei löydy kohtuuhintaista asuntoa mihin saisi lemmikit?
Mikä vaan jossa ei ole kunnan asuntoja, tai ne on varattu paikallisille alkkiksille. Ei yksityiset hyväksy eläimiä.
Oletat aika paljon, että jokainen Suomen yksityinen vuokran-antaja kieltää lemmikit. Itsellä omakohtainen kokemus, että lemmikit olivat vuokra-asunnossa sallittuja. Mahdolliset vauriot toki olisi joutunut korvaamaan.
Aika usein yksityisetkin vuokranantajat sallii lemmikit tapauskohtaisesti, vaikka netti-ilmoituksessa lukisi että ne on kielletty. Se tuntuu usein olevan enemmän sellainen standardivastaus noihin kaavakkeisiin. Ainakin pienet ja keskikokoiset koirat ovat usein tervetulleita, isoihin hurttiin monet vuokranantajat suhtautuvat usein vähän skeptisemmin.
Miehellä on aika siirtyä uuteen vaiheeseen elämässä.
Kyllä Sinä pärjäät viikot ilman miestä, aikuinen ihminen! Onhan sukulaisia ja ystäviä asuinpaikassasi, et ole totaalisen yksin.
Ja niinkuin joku sanoi, asiat muuttuvat, eivät ne lemmikkisikään ole ikuisesti hengissä. Miehen sisko parantunee aikanaan ja äiti puolestaan joskus poistuu keskuudestamme, kuten me kaikki. Sitten voi taas ajatella uutta ratkaisua.
Eiköhän hän ole vain nätisti ottanut eron.
Alue: Aihe vapaa
No miesystävä muuttaa sinne toiselle paikkakunnalle ja sillä siisti, jos et itse ole valmis muuttamaan. Minä sanoin, että muuta vaan, mutta minä en ole muuttamassa, Lopulta hän ei sitten muuttanut mihinkään eikä ole katunut ettei lopulta muuttanut.