Sinä joka olet luopunut älypuhelimesta

Vierailija wrote:

Mä yritin elää yhden kesän ilman älypuhelinta, ostin oikein erikseen itselleni jonkun karvalakkimalli Doron tms. Jouduin toteamaan viikon sisällä, että ei onnistu. KAIKKI arjen asiat, esim. kaikki matkaliput, pankkiasiat, lasten harrastuksiin liittyvä yhteydenpito & aikataulut, ajanvaraukset, tunnistautuminen erilaisiin järjestelmiin... Kaikki on siinä älyluurissa. Aika surullista.

Jos omaa älypuhelimen käyttöään haluaa rajoittaa, niin itselleni toimivin keino on ollut kylmästi poistaa kaikki sosiaalisen median sovellukset. Lisäksi laitan nykyään puhelimen vain tyynesti kiinni, siis ihan kokonaan pois päältä, esimerkiksi iltaisin ja usein viikonloppuisinkin.  

Matkalippuja saa (ainakin toivottavasti) edelleen myös paperisena tai muovisena matkakorttina, pankkiasiat ja tunnistautuminen hoituu paperisella tunnuslukutaulukolla (tai mikäli pankilla ei niitä ole enää käytössä, erillisellä pankista saatavalla tunnuslukulaitteella) tietokoneen kautta, ajanvaraukset hoituu myöskin tietokoneella. Lasten harrastuksiin liittyvästä viestinnästä ei ole itselläni kokemusta, kun ei ole lapsia, mutta pikaviestimistä ainakin Signal, Telegram ja Google Hangouts toimivat käsittääkseni myös tietokoneella (ilman että ne tarvitsisi olla yhdistettynä älypuhelimeen, kuten WhatsAppin työpöytäsovelluksessa ainakin ennen oli). Jos WhatsApp on täysin välttämätön olla, niin ainakin Kaios -käyttöjärjestelmän näppäinpuhelimiin saa yksinkertaisen WhatsApp-sovelluksen, jolla ei tosin voi soittaa videopuheluita, mutta viestit ja kuvat näkyy ja pystyy osallistumaan ryhmäkeskusteluihin.

On todellakin surullista, että ihmisiltä nykyään vaaditaan älypuhelimen omistamista ja käyttämistä. Mahdotonta ei ole elää ilman, mutta enemmän tai vähemmän hankalaa se voi olla riippuen omasta tilanteesta. Itselläni ei tosiaan ollut mitään välttämättömiä WhatsApp -ryhmiä tms. kun älypuhelimesta luovuin, niin oli helppoa vaan siirtyä pitämään yhteyttä ihmisiin vaan tekstiviestien välityksellä.

Vierailija wrote:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matkaliputkin varmaan tulostat paperille ja luonto kiittää.

Älypuhelinten valmistaminenhan se vasta luontoystävällistä onkin. :D Varsinkin kun niitä ei kierrätetä eikä edes käytetä loppuun, vaan joka vuosi hankitaan uusi ja taas pitää avata uusi kaivos johonkin maailman kolkkaan.

Minulla ei koskaan ole älypuhelinta ollutkaan :D

Miksi siitä pitäisi luopua, eihän sinne ole mikään pakko ladata niitä sovelluksia tai käyttää niitä. Voi aivan hyvin vain soittaa tai tekstailla älypuhelimellakin. Vai eikö vain itsehillintä riitä?

Vastailen nyt tähän vanhaan ketjuun, jospa vastaus vielä tavoittaa aloittajan. Kiinnostaisi kuulla, kokeilitko älypuhelimesta luopumista?

Vastaukset kysymyksiisi:

- Älypuhelin oli käytössä neljä vuotta ja nyt olen ollut ilman reilut kolme vuotta. Myös ilman sosiaalista mediaa olen ollut reilut neljä vuotta. Nyt käytössä on nettikirpparilta ostettu Nokia 3310 puhelin vuosituhannen vaihteesta. Syynä vaihdokseen oli, että halusin takaisin rauhallisempaan ja yksinkertaisempaan elämään ja eroon älylaiteriippuvuudesta. Tai en tiedä olisiko kohdallani täyttynyt riippuvuuden kriteerit, mutta ongelmallinen käyttö nyt kumminkin. En omista muitakaan älylaitteita eli tablettia, älykelloa, äly tv:tä tms. Läppärillä hoituu kaikki asioinnista sarjojen/elokuvien katsomiseen.

- Positiiviset asiat: Elämänlaatu on parantunut huomattavasti, keskittymiskyky palautunut, masentuneisuus ja ahdistuneisuus helpottanut, tunnen olevani vapaa ja helpottunut, kun ei enää tarvitse elää symbioosissa älypuhelimen kanssa. Ja aikaa on vapautunut enemmän mielekkäämpiin asioihin. Elämä tuntuu ihanan yksinkertaiselta ja verkkaiselta. On ollut ihana palata aikaan, jossa nettiin pitää erikseen mennä, eikä olla koko ajan online.

- Negatiiviset asiat: Aluksi piti mm. muistutella tuttuja siitä, että mulle ei sitten enää tule perille kuvat tai emojit, eikä myöskään yli 3 tekstiviestin pituiset tekstiviestit (tämä tosin johtuu puhelinvalinnastani, uudemmissa näppäinpuhelimissa ei näitä ongelmia olisi). Jos joku lähettää mulle em. viestin, operaattorilta tulee vain ilmoitus "viestiä ei voida näyttää" ilman, että siinä lukee numeroa, josta viesti olisi ollut tulossa. Siinä sai sitten kysellä kaverit läpi, että kuka mulle mahtoi viestiä laittaa. :D Mutta nykyään kaikki tutut jo muistavat nämä rajoitteet. Ja kun WhatsAppia olin tottunut käyttämään, niin piti toki ilmoittaa kaikille, että minua ei enää tavoita sitä kautta, vaan pelkästään tekstiviestein tai puheluin. Olin myös tottunut kuuntelemaan Spotifya esim. kävelyllä, joten piti totutella käymään kävelyllä ilman sitä, mutta nyt se tuntuu vain ihanalta. Samaten verkkopankin käyttöön oli jo ehtinyt tottua sovelluksella, mutta tunnuslukutaulukkoonkin tottui taas varsin nopeasti.

- Ei oikeastaan ole tullut eteen tilanteita, joissa olisin älypuhelinta tarvinnut. Asun pienellä paikkakunnalla, jonka kadunnimet muistan ulkoa, joten en juuri koskaan tarvitse karttasovellusta. Jos tällainen tilanne tulee, niin katson reitin etukäteen tietokoneelta ja kirjoitan/piirrän sen muistiin. Verkkopankkiasiat hoituu tietokoneella paperisella tunnuslukutaulukolla, S-pankilla on tällainen vielä toistaiseksi ollut käytössä. Pankkiasiointi on kyllä turvallista koneellakin, kun verkkopankkiin ei mene hakukoneen kautta vaan kirjoittamalla osoitteen kenttään itse. Kaupassa maksamiseen käytän pankkikorttia tai käteistä, etukortit löytyy ihan kortteina. Jopa ruokaostokset saan tilattua kotiinkuljetuksella ovelle tietokoneella. Spotifyn työpöytäsovelluksella kuuntelen tietokoneelta musiikkia ja podcasteja, äänikirjoja kuuntelen kirjaston äänikirjapalvelusta selaimen kautta. Kanniskelen taskukalenteria mukana laukussa, tosin uudemmissa näppäinpuhelimissa myös kalenteri löytyisi. Kuvia otan ihan digikameralla, ja aika harkiten niitä tuleekin nykyään otettua.

Vieläköhän jotain... Saa vapaasti kysellä älypuhelimettomasta elämästä, jos herää kysymyksiä, muutkin kuin aloittaja. :)

Vierailija wrote:

Miksi siitä pitäisi luopua, eihän sinne ole mikään pakko ladata niitä sovelluksia tai käyttää niitä. Voi aivan hyvin vain soittaa tai tekstailla älypuhelimellakin. Vai eikö vain itsehillintä riitä?

Älylaitteet on lähtökohtaisesti rakennettu mahdollisimman koukuttaviksi, jotta niiden parissa vietettäisiin mahdollisimman paljon aikaa ja mainostajat saisivat rahaa, joten käytön hillitseminen on suurimmalle osalle hyvin haastavaa. Heittäisin vastakysymyksen, että miksi pitäisi hankkia kallis älypuhelin, jos käyttää sitä sitten vaan soittamiseen ja tekstaamiseen? Eli jos tarvitsemme itsehillintää käyttääksemme laitteitamme siten, etteivät ne ole meille haitallisia, niin onko niiden käytössä mitään järkeä? Kun voisimme suoraan käyttää vaan laitteita, joiden käyttämiseen ei tarvita mitään itsehillintää, kun ne eivät koukuta, eli resursseja säästyy, kun ei tarvitse jatkuvasti taistella.

Väitin tuossa ylempänä, että Signal tai Telegram toimisi myös tietokoneella (ilman että ovat yhdistetty älypuhelimen sovellukseen), mutta tarkistin asian ja eivätpä näköjään toimikaan. Ja Google Hangoutsia ei ole näköjään enää olemassakaan. :D Itsehän siis käytän "pika"viestimenä Skypen työpöytäsovellusta, en tiedä lieneekö muita vastaavia olemassa.

Minulla ei koskaan ole ollut älypuhelin.Olen myös lahjana kieltäytynyt ottamaan sen vastaan.Mikä puhelin rauha,kun peruskänny on.Senkin laitan äänetön tila,viimeistään kello 19.En ole some F.B/ En instagram. Ihmiset haluan tavata kasvotusten.Jos heille ei sovi ,se oli siinä.En suostu viestitelee edes.En Kuntelee puhelin asioita lainkaan.Puhelin suostun vain käyää jossa sovitaan tapaaminen.Tai itse soitan esim.Lääkäri ajan.Nukun siksikin hyvin,kun untani ei häirtse puhelin,ei netti.Ei Tv. Radio kuntelen.Ikilikujana aikaa ulkoiluun.ymm

Aika vähän käytän puhelinta, mutta en kyllä älypuhelimesta enää luopuisi. Reissuissa tulee käytettyä karttapalvelua ja etsittyä liikenneyhteyksiä, lähtöselvitykset onnistuu helposti ja voi tsekata retkiohjelmia ja varata liput puhelimella. Kesäisin teen etätöitä terassilla ja jaan puhelimesta nettiyhteyden läppäriin. Ulkomaanpuhelut soitan whatsapilla. 

Minulla on vanha nokialainen puhelimena, joka sekin useimmiten äänettömällä. Pidän kyllä mukana liikkuessani. 

Tabletti toimittaa älypuhelimen virkaa silloin harvoin, kun liikkuessani tarvitsen esim. kartta-, aikataulu-, tiedonhaku ym toimintoja. 

Töissä on erikseen älypuhelimet. 

Hyvin olen pärjännyt, enkä kaipaa älypuhelinta vapaa-ajalla. 

N54

Vierailija kirjoitti:

Vaikka en hirveästi liiku vierailla paikkakunnilla, niin karttasovelluksen puuttuminen toisi itselleni tietynlaista turvattomuudentunnetta. Käytän sitä harvoin, mutta silloin kun sitä käytän, niin olen kiitollinen että sellainen on olemassa. Vähän heikompaa suunnistajaa se myös auttaa navigoimaan suoraan perille.

Kuvien ottaminen arkisissa tilanteissa vähenisi todennäköisesti aika paljonkin, mikä olisi ainakin itsestäni sääli. On myös kiva, kun kuvat ovat aina saatavilla ja kyllä se hyödyttää siinäkin, ettei tarvitse kirjoittaa muistiinpanoja, kun voi vain napata asiasta kuvan. En minä kameraa alkaisi kuitenkaan erikseen kantamaan, ellei olisi joku erityinen syy.

Äänikirjojen ja musiikin kuuntelu hankaloittuisi. Pitäisi olla jokin erillinen soitin, mutta tietääkseni siltikään esim. Bookbeatin tai vastaavan palvelun äänikirjoja ei pysty kuuntelemaan muilla kuin mobiililaitteilla.

Jo nyt moni sovellus vaatii kaksivaiheista

Eikö se älypuhelin voi kadota? Kuulokkeita ei kaikkien korvat kestä enkä itse halua kuunnella kirjoja vaan lukea ja musiikkia kuuntelen vain kunnon laitteilla enkä millään puhelimella.

Vierailija kirjoitti:

Väitin tuossa ylempänä, että Signal tai Telegram toimisi myös tietokoneella (ilman että ovat yhdistetty älypuhelimen sovellukseen), mutta tarkistin asian ja eivätpä näköjään toimikaan. Ja Google Hangoutsia ei ole näköjään enää olemassakaan. :D Itsehän siis käytän "pika"viestimenä Skypen työpöytäsovellusta, en tiedä lieneekö muita vastaavia olemassa.

Minä käytän lastenlasten kanssa discordia. Ei ole parempaa sovellusta. Toimii tietokoneella.

T.mummeli

En ole varsinaisesti luopunut älypuhelimesta, mutta ostin käytettynä unihertz atomin (50 euroa). 2.45 tuuman näyttö melko epätarkka näyttö ja hidas pska, mutta tuolla hoittuu kaikki ns. välttämätön kuten yhteydenpito whatsapilla ja discordilla, podcastien kuuntelu ja kaksivaiheinen tunnistautuminen. On niin pieni että mahtuu jopa farkkujen taskuun, nykypuhelimet on aivan liian suurikokoisia ja painavia.

Nettiä en sillä selaa enkä katsele vodeoita tms. ja sähköpostitkin on poistettu käytöstä häiritsemästä, ei tuon kokoisella näytöllä kyllä mitään ylimääräistä halua tehdäkään. Kirjoja ja tutoriaaleja ym. artikkeleita luin ennen älypuhelimella, mutta nykyään tulostan kaiken paperille. Värikasetit ja paperi ei paljoa maksa.