Miksi jonkun ammattikunnan uupumus suututtaa muita siis muun alan ihmisiä?
Esim. se, että opettajat ovat uupuneita saa monet ihmiset ärsyyntymään. Haukutaan opettajia ja nälvitään siitä, että miten muka voivat olla uupuneita. Välillä kommentit asiasta on suorastaan törkeitä, osa vihaisia. Sama koskee hoitajien (tai sote-alan ihmisten) uupumusta. Kun siitä kerrotaan jossain mediassa niin moni ärsyyntyy ja raivostuukin.
Miksi? Mikä jonkun ammattikunnan uupumuksessa ärsyyttää ja raivostuttaa?
Kommentit (40)
Minua ärsyttää sanoinkuvaamattomasti noissa päiväkotien valitusketjuissa se miten se väsymys kohdistetaan vanhempiin. Niin rumasti ja häijysti vanhemmista puhuminen ei todellakaan herätä empatiaa. Eikä saman työpaikan toisista ammattilaisista rumasti puhuminen.
Koska naisvaltainen ala.
Mikä olisi sellainen miehinen ala jonka edustajat alkaisi avautua uupumuksestaan, minkä seurauksena puoli kansaa suuttuisi että miten kehtaat väsyä (kutsumus) työssäsi? Kysymykseni on ihan totinen.
Osittain veikkaan myös kyseessä olevan ihan (perustellun) pelon, että mitä tapahtuu esim. omien lasten opetukselle tai terveydenhuollolle jos työntekijät eivät jaksa. Työnantajan ja ammattikunnan vetovoimaa tosin ei missään tapauksessa voida vastuuttaa työntekijöille vaan kyllä se on työnantajien vastuulla.
Vierailija kirjoitti:
Koska naisvaltainen ala.
Mikä olisi sellainen miehinen ala jonka edustajat alkaisi avautua uupumuksestaan, minkä seurauksena puoli kansaa suuttuisi että miten kehtaat väsyä (kutsumus) työssäsi? Kysymykseni on ihan totinen.
Mutta nämä ärsyyntyjät on usein itsekin naisia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Osittain veikkaan myös kyseessä olevan ihan (perustellun) pelon, että mitä tapahtuu esim. omien lasten opetukselle tai terveydenhuollolle jos työntekijät eivät jaksa. Työnantajan ja ammattikunnan vetovoimaa tosin ei missään tapauksessa voida vastuuttaa työntekijöille vaan kyllä se on työnantajien vastuulla.
Tämän pelon ymmärrän hyvin. Mutta miksi raivo kohdistuu niihin uupuneisiin työntekijöihin eikä pomoihin, kunnanjohtajiin, päättäjiin?
Ap
Jos yrittäjä olisi uupunnut.. niin sille vasta naurettaisiin... näillä opeilla ei minkäänlaista rahallista riskiä.. kehtaavatkin valittaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska naisvaltainen ala.
Mikä olisi sellainen miehinen ala jonka edustajat alkaisi avautua uupumuksestaan, minkä seurauksena puoli kansaa suuttuisi että miten kehtaat väsyä (kutsumus) työssäsi? Kysymykseni on ihan totinen.
Mutta nämä ärsyyntyjät on usein itsekin naisia.
Ap
Luterilainen työmoraali on varmaan toinen. Sote-alalla olen huomannut että moni keski-ikäinen ja myös jossain määrin omankin ikäinen (30+) ennemmin marmattaa kahvihuoneessa ja tekee töitään marttyyrina, kuin oikeasti etsii ratkaisua työssä esim. äänestämällä jaloillaan. Saattaa herättää suuttumusta että joku kehtaa oikeasti vaihtaa työpaikkaa vaikka itse on sinnikkäästi alalla jatkanut tyytymättömyydestä huolimatta.
"Kärsi, kärsi, kirkkaimman kruunun saat"
Itseäni ärsyttää mm. siksi, että julkisella sektorilla aika monella alalla on uupumusta. Myös niillä, joissa on huomattavasti huonommat palkat ja vähemmän lomia tai muita etuuksia. Opettajat ja päivähoidon ammattilaiset näkevät vain oman työnsä uuvuttavana. Missään ei huomioida sitä, että yhteiskunnallisesti julkisella sektorilla on laaja pula osaavista työntekijöistä, pienet palkat, huonot edut ja työn määrä on kasvanut suhteessa aivan samalla tavalla kuin mainituilla aloilla.
No jos nyt tarkastelee vähän mitä ympärillä tapahtuu, niin ollaanhan jokaisella alalla todella uupuneita ja väsyneitä omaan työkuormaan ja vallitsevaan ilmapiiriin. Ongelmia on joka paikassa, mutta vain tietyt ryhmät kuten opettajat ja hoitajat nostetaan esille. Mediahuomion vuoksi sitten käärivät palkankorotuksia ja kyllä, onhan opettajilla muita pidemmät lomat, niin kyllä se ärsyttää. Jos ongelmaa tarkasteltaisiin yhteiskunnallisella tasolla laajemmin kattaen muutkin ammattiryhmät, niin ei ärsyttäisi niin paljon. Toki onhan se hienoa että opettajat saavat ääneensä kuuluviin.
Itsekkyys on aina raivoistuttava piirre muissa. Vain me ja vain me tiedämme mitä työssä uupuminen, jne on.
Todennäköisesti siitä syystä, että yhtenä esimerkkinä mainitut opettajat eivät tiedä mitään todellisesta uupumuksesta ja kuormittavasta työtaakasta.
He ovat tottuneet elämään niin suojattua ja yläluokkaista elämää vailla ongelmia, että musertuvat henkisesti kohdatessaan tilanteen, missä kaikki ei menen juuri niin kuin he ovat omassa erinomaisuudessaan sen ajatelleet menevän.
Turhaa yläluokkaista kitinää, vailla kosketuspintaa kansan ja rahvaan reaalielämään.
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttää sanoinkuvaamattomasti noissa päiväkotien valitusketjuissa se miten se väsymys kohdistetaan vanhempiin. Niin rumasti ja häijysti vanhemmista puhuminen ei todellakaan herätä empatiaa. Eikä saman työpaikan toisista ammattilaisista rumasti puhuminen.
Minua ärsyttää tämä myös.
Että pitäisi olla tekemättä lapsia tai hoitaa ne kouluikään asti itse. Oma lapseni on hiljainen ja kiltti, syö aamupalan kotona. On aina ajallaan hoidossa ja haetaan aina ajallaan pois. On hoidossa 4 päivää viikossa 8.30-15.00 ja tämä vaatii meiltä vanhemmilta aikamoista sähläämistä välillä.
Aina on vaatteet nimikoitu, kaikkea tarpeeksi eikä tuoda kipeänä hoitoon. Vasu-keskusteluissa ei tuoda esiin mitään negatiivista.
Ja sitten saa aina lukea somesta miten vanhemmat on p****ja. Minulle oikeasti tulee paha mieli niistä. Minun on myös käytävä töissä. Minullakin on töissä välillä sellaista että harkitsen paikan vaihtoa. Mutta en syytä asiakkaita vaan firman johtoa huonosta suunnittelusta, surkeista rekryistä yms.
Minä vaihdoin työpaikkaa, kun uuvuin. Niin miehetkin tekee, eikä jää valittamaan ja kiukuttelemaan. Tuo marttyyri touhu ottaa eniten päähän.
Vierailija kirjoitti:
Koska naisvaltainen ala.
Mikä olisi sellainen miehinen ala jonka edustajat alkaisi avautua uupumuksestaan, minkä seurauksena puoli kansaa suuttuisi että miten kehtaat väsyä (kutsumus) työssäsi? Kysymykseni on ihan totinen.
Miehethän ei tee kutsumustyötä. Eivätkä avaudu uupumuksesta. Tosiasiassa uupuneita on esim poliisissa, pelastushenkilökunnassa ja puolustusvoimissa. Se myös todella näkyy näiden alojen työilmapiirissä ja toimintakulttuurissa, ja noilla aloilla on meneillään todella suuria yrityksiä puuttua asiaan ja vähentää esim kiusaamista, simputusta ja korruptiota, mutta yritykset toimivat hitaasti ja valmiiksi uupunut henkilökunta usein sabotoi yritykset. Julkisesti ilmiöstä ei kumminkaan voi puhua uupumuksena, koska a) tosimies ei väsy ja b) kukaan ei halua edes kuvitella uupuneita maanpuolustajia tai palomiehiä.
Vierailija kirjoitti:
Itsekkyys on aina raivoistuttava piirre muissa. Vain me ja vain me tiedämme mitä työssä uupuminen, jne on.
Ei kai opettajat tai hoitajat niin ole sanoneet, että vain he olisi uupuneita tai vain he tietäisi mitä uupumus on. Mistä niin keksit? Ap
Ite teen teollisuudessa kolmivuorotyötä ja silloin tällöin olen enemmän tai vähemmän uupunut, mutta tuskinpa kukaan suuttuisi jos asiasta mainitsisin ja alkaisi tuomitsemaan minua.
Työni jälki ei ole elintärkeää kenellekään mutta käden jäljet näkyvät ympäri Suomea ja kaikki ovat niitä ostaneet.
Vierailija kirjoitti:
Minä vaihdoin työpaikkaa, kun uuvuin. Niin miehetkin tekee, eikä jää valittamaan ja kiukuttelemaan. Tuo marttyyri touhu ottaa eniten päähän.
OOn just kastsellut omalla (suht tasaisesti miehiä ja naisia käsittävällä) työpaikalla, että ihan liian harvat miehet tekee vaihtaa työpaikkaa ja jostain syystä ne valittamaan ja kiukuttelemaan jäävät on just miehiä. Naiset lähtee tai luovuttaa aikaisemmin. Mutta ei ne miehetkään myönnä olevansa uupuneita, ne kiukuttelee vaan että kaikki muuton väärässä ja sorsii heitä.
Vierailija kirjoitti:
Koska naisvaltainen ala.
Mikä olisi sellainen miehinen ala jonka edustajat alkaisi avautua uupumuksestaan, minkä seurauksena puoli kansaa suuttuisi että miten kehtaat väsyä (kutsumus) työssäsi? Kysymykseni on ihan totinen.
miesvaltaisilla aloilla palkataan toinen tilalle, jos alkaa töissä uupuilemaan. naisvaltaisilla aloilla esim valittajahoitajat ovat sellaisessa suojatyöpaikassa, että saa saikuttaa, lakkoilla ja äitiyslomailla 366 päivää vuodessa ja silti palkka nousee 3600e-->4600e/kk
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vaihdoin työpaikkaa, kun uuvuin. Niin miehetkin tekee, eikä jää valittamaan ja kiukuttelemaan. Tuo marttyyri touhu ottaa eniten päähän.
OOn just kastsellut omalla (suht tasaisesti miehiä ja naisia käsittävällä) työpaikalla, että ihan liian harvat miehet tekee vaihtaa työpaikkaa ja jostain syystä ne valittamaan ja kiukuttelemaan jäävät on just miehiä. Naiset lähtee tai luovuttaa aikaisemmin. Mutta ei ne miehetkään myönnä olevansa uupuneita, ne kiukuttelee vaan että kaikki muuton väärässä ja sorsii heitä.
No niin tai näin, niin vaihtakaa työpaikkaa tai alaa. Tuo älytön kiukuttelu tekee kaikille hallaa. Joku muu jaksaa kyllä tehdä sitä sun entistä työtä.
Opettajien uupumus varmaan ärsyttää sen vuoksi, että ollaan kateellisia pitkistä lomista. Ja kuvitelluista lyhyistä työpäivistä -> kuvitellaan että opettajien työpäivät ovat päivän oppituntien mittaisia.