Ex-kumppaneille/säädöille kirje tai muu yhteydenotto?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakaan itseäni ei kiinnostaisi saada tuollaista lesoilukirjettä minut törkellä tavalla lempanneelta ihmiseltä.

Ap tässä. Ei ole tarkoitus lesoilla ja osa eksistä on ollut enemmänkin se törkeästi lempannut osapuoli. Mutta heillekin haluaisin sanoa, etten enää kanna kaunaa. Lähinnä on tarkoitus kertoa, että kaikki on hyvin nyt minun puolestani, toivottavasti myös sinun.

Kuulostaa siltä, että mielesi pyrkii vielä kerran hakemaan sinua kaltoinkohdellulta vahvistusta siihen, että hän teki väärin. Teet sen alistumalla ensin. Todennäköisesti et tule mitään vahvistusta saamaan vaan satutat itseäsi uudestaan.

En suosittele.

Tai sitten ap onkin se kaltoinkohtelija itse ja hakee synninpäästöä. Jos tietäisi silloin toimineensa oikein, tuskin vanhat säädöt olisivat jääneet vaivaamaan.

Minulla menee kahteen kategoriaan. Ne menneet ihmiset, jotka ovat yhä elämässä kavereina/ystävinä, heidän kanssaan voi myös puhua menneistä. Heidän kanssaan yhteys on ollut aina olemassa. Niihin exiin, joihin välit on menneet kokonaan poikki, en ottaisi yhteyttä. Et tiedä heistä mitään, välit ovat katkenneet todennäköisesti syystä. Jos itse on tehnyt jonkin törkeän teon, sitä voi pyytää lyhyesti anteeksi. Mutta että antaisi anteeksi-viestit jollekin joka on omasta tahdostaan häipynyt elämästäni, se olisi liian paksua. Miksi sinut jättänyt henkilö haluaisi kuulla kuulumisesi tai muitakaan ajatuksiasi?

Pystytkö kirjoittamaan sitä kirjettä ilman, että mainitset saaneesi lapsen ja että "sinulla menee hyvin"? Jos et, niin unohda. Sen kirjeen pitäisi olla eksästäsi ja suhteestasi häneen, ei sinusta.

Minä olen lähettänyt exilleni dickpicejä muistuttaakseni miten isoa saivat aikanaan.

Kusipäät piinaa vielä vuosienkin kuluttua.

ÄLÄ ota yhteyttä pyytämättä

Todennäköisesti parempi kun ei laita exille mitään, se yhteydenottohan se vasta taas muistuttaa asioista ja pilaa päivän.

Tälläsestä on ihan turha tehä aloitusta kun kukaan ei tiedä lähtökohtia mihinkään ja ihmiset tulee ihan erilaisista tilanteista. Jollekki exä on paha, jollekki se on edellee ihminen josta välittää. 

Todella monet on suhteessa alunperinkin ihan vääristä syistä. Ja ihan väärän ihmisen kanssa. 

Sitte on niitä aitoja. 

Rehellisesti ei kiinnosta pätkän vertaa enää mitä exille kuuluu. Suhteesta avautumiset pitäisi tehdä myös kohtuullisen ajan puitteissa, ei vuosia jälkeenpäin.

Kuulostaa ihan paskalta idealta.

Vierailija kirjoitti:

Tälläsestä on ihan turha tehä aloitusta kun kukaan ei tiedä lähtökohtia mihinkään ja ihmiset tulee ihan erilaisista tilanteista. Jollekki exä on paha, jollekki se on edellee ihminen josta välittää. 

Todella monet on suhteessa alunperinkin ihan vääristä syistä. Ja ihan väärän ihmisen kanssa. 

Sitte on niitä aitoja. 

Exästä välitän ja juuri siitä syystä en halua olla tekemisissä.

Ne on menny jo eteenpäin, let it go. Mä en ite ainakaan moisesta innostuis. Joten jätä kirje kirjottamatta ja pidä hevonen tallissa äläkä lähe sillä roudaamaan kirjettä perille xD

Sain taannoin yhteydenoton 35 vuoden takaiselta heilalta. Pahaa aavistamatta vastasin ja olin ihan jopa kiinnostunut hänen kuulumisistaa. Sitten alkoi tulla vähän outoja viestejä, joissa teki laskelmia rahankäytöstäni (siis mitä? :D). Lopuksi sitten vielä tosi outo (känni)viesti, jossa haukkui ulkonäköäni (ei oltu nähty, eikä minulla ole somessa tunnistettavaa kuvaa). Oli sitten pakko vain estää.

Joten tällä kokemuksella sanoisin, että antakaa olla.

Mennyt on mennyttä, älä lähettele kirjeitä. Kokisin sellaisennkirjeen jopa pelottavaksi, tulisi kuva, että exä on hullu ja miettii minua lakkaamatta ja taitaa jopa tietämättäni stalkata. Olisi todella creepyä kokea, että joku henkilö, jota minä en ajattele yhtään, näköjään ajattelee minua lakkaamatta.

Vierailija kirjoitti:

Tälläsestä on ihan turha tehä aloitusta kun kukaan ei tiedä lähtökohtia mihinkään ja ihmiset tulee ihan erilaisista tilanteista. Jollekki exä on paha, jollekki se on edellee ihminen josta välittää. 

Todella monet on suhteessa alunperinkin ihan vääristä syistä. Ja ihan väärän ihmisen kanssa. 

Sitte on niitä aitoja. 

Jos haluaa rajatumpia vastauksia, silloin pitää kirjoittaa rajatumpi aloitus.

Pysy erossa existä. Sun kuulumiset ei kiinnosta niitä enää p-n vertaa.

Ihmetyttää aina yhtä paljon nämä ihmiset, joilla on tarve jatkaa jo  päättyneen suhteen erovaihetta loputtomiin "asioita käsitellen". Useimmat heistä ovat vielä sitä mieltä, että se ex-kumppani on tähän jostain syystä velvoitettu.

Tässä rautakangesta käännettynä: Kun suhde on päättyy sen käsittely suhteen osapuolten kesken lakkaa. Jos suhteen käsittely jatkuu, suhde ei ole vielä päättynyt.

Vierailija kirjoitti:

Ja ap:lta vielä lisäys: tämä ei siis ole mikään vanha suola janottaa-juttu, vaan lapseni syntymän myötä olen miettinyt elämää taaksepäin ja on tullut tarve ottaa yhteyttä ihmisiin, joiden kanssa on jäänyt asioita kesken jollain tapaa ja halu saada ne käsiteölyksi loppuun.

Mikäs siinä. Kirjoita jos sille tuntuu. Vastaanottaja sitten päättää vastaako vai ei, mutta jos vastausta ei kuulu älä ala pommittaa vaan jätä rauhaan.

Voihan se olla ihan hyväkin kirjoittaa paperille mieltä vaivaavat asiat. Välttämättä ei tarvitse edes lähettää, se jo usein selkiinnyttää kun saa asian paperille ja ikäänkuin ulos itsestään.

Mutta todellakin, kunnioita toisen päätöstä vastaako vai ei.

Itse olen saanut tällaisen kirjeen useamman vuoden jälkeen eräältä eksältäni. Ei ollut pyyntö eikä kerjäys alkaa uudelleen, ei mitään muuta kuin ilmeisesti tarve sanoa se mikä jäi sanomatta. En ollut pahoillani, en suuttunut mutta en myöskään vastannut eikä sitä toden näköisesti edes odotettu.

Vierailija kirjoitti:

mitä jos vaan kirjottaist ne kirjeet j sitten polttaisit. tee se rauha itsesi kanssa. voi tosiaan vaan sattua enemmän riippuen ietty eksästä ja millainen ero ollut.

Tämä. Ei kukaan halua kuulla enää eksistä mitään. Puhdista oma mielesi ja tee itse se rauha itsesi kanssa. Tuskin kukaan enää miettii mitään ja ymmärtää että on paljon vettä virrannut niin sanotusti.

Muhun on useampikin eksä ottanut somen kautta katuvasti yhteyttä ja voin sanoa ettei olis tarvinnut. Sieltä on sit jatkunut sellainen kuulumisten kysely ja viestittely että olen päätynyt estämään.

Riippuu ihan täysin menneisyydestä, siitä ollaanko jotenkin tekemisissä ja monesta muustakin asiasta.

Jos olisi joku dramaattinen tilanne takana, esim. että olisin kadonnut eksän elämästä suunnilleen hyvästejä jättämättä ja toinen olisi joutunut miettimään, että mitä ihmettä tapahtui ja joutunut yksin purkamaan yhteisen kodin, niin voisin harkita että vielä vuosien päästä lähettäisin jonkun selityksen.

Sekin vain siinä tapauksessa, että olisi joku selkeä selitys, esim. oma ja/tai läheisen vakava sairastuminen ja muita kasautuneita ongelmia. En silloinkaan jaarittelisi pitkästi, mutta pyytäisin vilpittömästi anteeksi ja kirjoittaisin sellaiseen sävyyn, että viestiin ei ole pakko vastata.

Jos taas on aikanaan erottu ja asiat puhuttu siinä kohtaa halki, niin en kyllä rupeaisi mitään kirjeenvaihtoa lämmittelemään.

Minullekin kävi tuo, että koko mennyt elämä pyöri filminä mielessä kun olin saanut ensimmäisen lapsen. Muistin kaikkea, mikä oli jo kauan sitten hautautunut. Mielenkiintoinen juttu, mutta se meni kyllä oli. Tuli ehkä käsiteltyä omassa päässä asioita, jotka oli jääneet vähän auki aikanaan. Tuo on sellaista aikaa jolloin on vähän herkillä. Jos nyt jotain kirjoituksia tekisit, niin en suosittele lähettämään niitä siinä vauva-ajan kuplassa. Ehtii parin vuoden päästäkin, jos vielä ajankohtaista.

Vierailija kirjoitti:

En tykkäisi. Olen aikaisemmat suhteeni ja eroni käsitellyt enkä kaipaa heiltä yhtään mitään. Ennen muuta siksi, että tämä olisi varmaan myös vaimolleni jossain määrin epämiellyttävä yllätys postilaatikossa, vaikka sinänsä harmiton olisikin.

Kaiken kaikkiaan olisi vain ns. turha muistutus menneestä, ei siitä ainakaan mitään hyötyä tai iloa minulle olisi.

Tämä. Kyllä kummastuttaisi itseäkin jos kumppanin eksä yhtäkkiä alkaa lähestymään. Anna olla ja tee tosiaan se rauha itsesi kanssa vain ja jätä muut ihmiset rauhaan myös.