Tekisitkö töitä, jos saisit pidettyä nykyisen elintasosi tekemättä töitä?
Eli ajatellaan, että saisit jostain sen verran tuloja kuin nyt saat palkkaa. Irtisanoutuisitko? Jatkaisitko nykyisessä työssäsi? Vaihtaisitko töitä? Ja jos se vaikuttaa jonkun valintaan niin töiden tekeminen parantaisi elintasoa. Nykyinen elintaso olisi taattu ja se mitä valitsisit voisi parantaa, mutta ei heikentää sitä.
Kommentit (37)
Tottakai tekisin, mutta hieman helpottaisin joissakin asioissa. Tykkään työstäni! Mitä ihmettä tekisin kotona päiväkaudet, kun nämä kolme päivääkin olivat jo tylsähköjä? Tottakai minulla on perhe ja varmasti keksisin jotain tekemistä, mutta en mitään kummoista ja niin mukavaa. Työni on päivieni huvi. N48
Mulla on niiiiiiin pieni palkka, että monia naurattais, mutta silti meen mieluummin töihin, kuin loisisin kotona! Ihanat työkaverit ja elämisen sietämätön keveys on paljon parempaa mun mielenterveydelle, kuin vain kotona olo 😊
Lopettaisin työt ja harrastusmielessä toteuttaisin ammattiani yrittäjänä.
No en todellakaan tekisi palkkatyötä ellei pakko olisi. Ei enää aikaisia aamuherätyksiä kellonsoittoon. Ei enää lomatoiveita ja sen miettimistä pääsisinkö kenties ensi vuonna ajankohtana x jonnekin edes yhdeksi viikoksi. Tekisin mitä haluan milloin haluan.
Ihmeellistä, että työnteon vaihtoehtona tuntuu olevan kotona tylsistyminen. Miksi ihmeessä kotona pitäisi tylsänä istua, vaikkei työtä tekisikään?
Työn määritelmä on sarja köyhän tekemiä pakkoliikkeitä. Jos olisi rahaa en päivääkään.
Jatkaisin nykyisessä työpaikassa, mut sanelisin itse omat tehtäväni ja tekisin 2 päivää viikossa töitä. Jatkaisin myös opiskelua, sitä tekisin 1,5-2 päivää viikossa.
Perustaisin yrityksen. Alkaisin tarjota samaa osaamistani, mitä nyt käytän työssäni, yrittäjänä.
En osaa kuvitella, että lopettaisin kokonaan työnteon, koska ei näillä tuloilla voisi täyttää päiviään matkustelemalla, hankkimalla kakkoskotia jostain lämpimästä jne.
Vierailija kirjoitti:
Perustaisin yrityksen. Alkaisin tarjota samaa osaamistani, mitä nyt käytän työssäni, yrittäjänä.
En osaa kuvitella, että lopettaisin kokonaan työnteon, koska ei näillä tuloilla voisi täyttää päiviään matkustelemalla, hankkimalla kakkoskotia jostain lämpimästä jne.
Minä perustin yrityksen harrastukseni ympärille noin 15 vuotta sitten, kun nuorinkin lapsistani lähti päiväkotiin kolmen vanhana. Päivääkään en ole katunut, vaan jokainen työpäivä on mukava. Olen työssäni hyvä, töitä on niin paljon kuin haluaa tehdä ja saan vain hyvää palautetta tekemisistäni. Rahaakin tulee ja välillä sitä ihmettelee miten helposti ja mukavasti tilille tulla tupsahti taas iso summa rahaa.
Eli en jäisi kotiin, vaan jatkaisin vanhaan malliin harrastukseni parissa.
Olen onnellinen yrittäjä.
En tekisi töitä varsinaisesti. Jotain torimyyntiä korkeintaan voisi harrastuspohjalta tehdä.
En tekis enää päivääkään. Varmasti löytäisin muuta tekemistä.
Mulla on jo nyt se tilanne, että taloudellisesti ajateltuna ei tarvitsisi enää tehdä töitä. Teen silti, koska se on kivaa. Nyt vuoden alusta lähtien teen osa-aikaisena, niin he jotka tarvitsevat täydet tunnit elääkseen saavat täydet tunnit. Olen myös ilmaissut vapaaehtoisuuteni mikäli lomautukset tulevat ajankohtaiseksi. Mutta en kyllä kokonaan halua töitä lopettaa.
Vierailija kirjoitti:
En tekis enää päivääkään. Varmasti löytäisin muuta tekemistä.
Olen ihmetellyt asiaa ennenkin täällä, mutta miksi ihmeessä niin monet viitsivät olla ikävässä työpaikassa ja tehdä ikävää työtä? Eikö olisi fiksumpaa kouluttaa itseään lisää tai tehdä muita muutoksia, jonka jälkeen voisi tehdä ehkä mukavampia töitäkin ja valita tarkemmin työpaikkansa?
Tekisin osa-aika töitä (lyhyempi viikko tai lyhyemmät päivät). Nykyinen elintaso ei niin korkea, että kotona kaiket päivät viihtyisin. Tuolla työjärjestelyllä saisin rahaa ja aikaa reissaamiseen enemmän mitä siihen on nykyisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tekis enää päivääkään. Varmasti löytäisin muuta tekemistä.
Olen ihmetellyt asiaa ennenkin täällä, mutta miksi ihmeessä niin monet viitsivät olla ikävässä työpaikassa ja tehdä ikävää työtä? Eikö olisi fiksumpaa kouluttaa itseään lisää tai tehdä muita muutoksia, jonka jälkeen voisi tehdä ehkä mukavampia töitäkin ja valita tarkemmin työpaikkansa?
Jos ei ole muita mahdollisuuksia. Jos on vaikka perhe elätettävänä, eikä muita töitä tarjolla. Kouluttautuminen yleensä tarkoittaa, että pitää olla jonkin aikaa poissa töistä. Kaikilla ei ole siihen varaa. Alan vaihtaminen taas monesti tarkoittaa, että pitäisi kouluttautua.
En tekisi, vaikka palkkanikin on vain 500 euroa kuussa!
No jos työntekemisestä saisin lisärahaa, varmasti tekisin töitä. Nykyinen palkka on sen verran matala että en vielä viittis tyytyä siihen loppuiäkseni. Sitten vihdoin olis vapaa-ajalla varaa reissata sun muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tekis enää päivääkään. Varmasti löytäisin muuta tekemistä.
Olen ihmetellyt asiaa ennenkin täällä, mutta miksi ihmeessä niin monet viitsivät olla ikävässä työpaikassa ja tehdä ikävää työtä? Eikö olisi fiksumpaa kouluttaa itseään lisää tai tehdä muita muutoksia, jonka jälkeen voisi tehdä ehkä mukavampia töitäkin ja valita tarkemmin työpaikkansa?
Mä en ainakaan ole vielä keksinyt, mikä työ olisi sitä mukavampaa työtä ja niin että sillä eläisikin. Ei kaikilla todellakaan ole sellaisia mukavia haaveammatteja pitkää listaa, joita voisi alkaa tavoitella.
En todellakaan tekisi. Alkaisin vaan tehdä mitä milloinkin huvittaa - taidetta, käsitöitä, välillä matkoja, opettelisin laittamaan hienompiakin ruokalajeja, kävisin kansalaisopiston kieli- yms. kursseja, saattaisin alkaa johonkin vapaaehtoistoimintaankin, voisin kokeilla pystyisinkö kirjoittamaan kirjan...