Kuukautiskivut ja synnytys kipuasteikolla
Minkä numeron antaisit kuukautiskivulle ja synnytyskivulle tällä asteikolla 1-10?
0 Ei kipua
1 Hyvin vähän haittaa. Muutamia yksittäisiä vihlaisuja.
2 Vain hieman haittaa.
3 Häiritsevä kipu. Kipu häiritsee.
4 Kivun voi unohtaa, jos työskentelet keskittyneesti, mutta kipu saattaa haitata keskittymistä.
5 Kipua ei pysty olemaan huomioimatta 30 minuuttia kauempaa.
6 Kipua ei voi olla huomaamatta, mutta pystyt silti osallistumaan aktiviteetteihin ja tekemään töitä.
7 Kivun takia sinun on vaikea keskittyä. Kipu häiritsee untasi, mutta pystyt silti toimimaan.
8 Liikkuminen ja toimiminen on vaikeaa. Kun näet suurta vaivaa, pystyt lukemaan ja keskustelemaan. Saatat voida pahoin tai sinua saattaa pyörryttää.
9 Et pysty puhumaan, huudat kivusta. Saatat pyörtyä kivusta.
10 Tajuton. Olet kipushokissa.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa synnyttämättömät arvioivat kuukautiskipunsa korkeammalle kuin synnyttäneet. En vähättele kuukautiskipuja, minullakin on ollut aina tosi pahat. Mutta synnytys antaa sellaisen perspektiivin, että kuukautiskivut on pakko asettaa asteikolla alemmas. Muuten asteikko ei riitä.
ööö. ok. no menkkakivut sit -3. ykköseks merkkasin edellisellä sivulla
Vierailija kirjoitti:
Menkat nuorena pahimmillaan 8-9, nykyään pahimmillaan 6, synnyttänyt en ole.
Nuorena meni menkkojen pari ekaa päivää aina särkylääkkeiden voimin. Jos en milloin ehtinyt ottamaan ennen kipujen alkua, niin saatoin oksentaa kivun takia, enkä saanut missään asennossa helpotusta. Ei auttanut kuin kärsiä, ennen kuin särkylääke toi sitten lopulta armollisen helpotuksen ja nukahdin uupumuksesta. Nykyäänkin vielä aina yhtenä päivänä sitä polttavan raastavaa kouristelua jommalla kummalla puolen alavatsaa, mutta selviän ilman särkylääkkeitä ja pidän mahd. mukaan vähän leppoisamman päivän.
Mikä on tuo särkylääke, joka auttoi?
Kuukautiset 3, synnytys 8-9, mutta vaikka kipu oli pahimmillaan järjettömän kovaa, en silti meinannut pyörtyä.
En ole synnyttänyt, mutta menkat on nro, 6.
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa synnyttämättömät arvioivat kuukautiskipunsa korkeammalle kuin synnyttäneet. En vähättele kuukautiskipuja, minullakin on ollut aina tosi pahat. Mutta synnytys antaa sellaisen perspektiivin, että kuukautiskivut on pakko asettaa asteikolla alemmas. Muuten asteikko ei riitä.
Synnyttämättömät, älkää turhaan ottako tätä kilpailuna. Synnytyskipu on uskomattoman kova ja ihan omanlaistaan kipua, sitä on mahdotonta kuvitella etukäteen ja jopa vaikeaa täysin palauttaa mieleen jälkikäteen.
Minulla oli ensimmäisessä synnytyksessä kaikki mahdolliset kivunlievitykset, toisessa ei mitäään. Kumpikin oli hirveää. Mutta ei kannata pelätä sitä, koska kivusta selviää, jos kaikki menee muuten hyvin.
Ja sinun on varmaan vaikeaa kuvitella, että erinäisistä sisuskaluongelmista kärsivillä on niin kovat kuukautiskivut, että särkylääkkeet eivät auta, henkilö hikoilee ja on pyörtymisen rajamailla. Sinä nimenomaan, vain ja ainoastaan vähättelet kuukautiskipuja.
Äidilläni oli kuulemma tosi helppo synnytys. Olisi hänen kuvailunsa perusteella -2.
8-9 pahin kuukautiskipu, valitin ääneen, mikään asento ei hyvä, sietämätön kipu. Synnytyskivusta ei onneksi kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
8-9 pahin kuukautiskipu, valitin ääneen, mikään asento ei hyvä, sietämätön kipu. Synnytyskivusta ei onneksi kokemusta.
Kiinnotaisi kokeilla synnytyssimulaattoria, jossa laitetaan ne lätkät paikoilleen. Voisi vertailla niitä menkkakipuihin.
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa synnyttämättömät arvioivat kuukautiskipunsa korkeammalle kuin synnyttäneet. En vähättele kuukautiskipuja, minullakin on ollut aina tosi pahat. Mutta synnytys antaa sellaisen perspektiivin, että kuukautiskivut on pakko asettaa asteikolla alemmas. Muuten asteikko ei riitä.
Synnyttämättömät, älkää turhaan ottako tätä kilpailuna. Synnytyskipu on uskomattoman kova ja ihan omanlaistaan kipua, sitä on mahdotonta kuvitella etukäteen ja jopa vaikeaa täysin palauttaa mieleen jälkikäteen.
Minulla oli ensimmäisessä synnytyksessä kaikki mahdolliset kivunlievitykset, toisessa ei mitäään. Kumpikin oli hirveää. Mutta ei kannata pelätä sitä, koska kivusta selviää, jos kaikki menee muuten hyvin.
Minulla kuukautiskipu on tuollaista, mitä on mahdoton kuvitella mielessään, kun kipua ei ole enkä pysty palauttamaan sitä mieleeni. Pystyn muistamaan kuitenkin sen, miten kipu teki toimintakyvyttömäksi, sai oksentamaan, huutamaan jne. En yhtään epäile sitä, että synnytyskipu on vielä pahempaa. Olen vain hämilläni, että miten ihmiset voi pystyä synnyttämään, jos se on pitkän aikaa todella paljon pahempaa (moninkertaista, kuten sanotaan) kuin tällaiset kuukautiskivut, kun kuitenkin synnyttäminen vaatii aktiivista toimintaa. En pysty jotenkin näkemään, miten pystyisin toimimaan synnytyksessä aktiivisena henkilönä, jos kipu on moninkertaista kuukautiskipuihini verrattuna. Synnytys siis edessä kuukauden kuluessa ja ihmettelen miten siitä voi selvitä
AP
Eu voi vertailla koska avautumiskipu kestää aina vain sen hetken, siitä selvisin ainakin itse hengittämällä ja menemällä "kipua kohti", jolloin sen kärki katkesi.
Ei kannata pelotella itseään kivuilla, koska sitten sitä jännittää ja kivut ovat kovempia.
Synnytyskivuissa pitää vain antaa periksi, antaa kivun tulla, keskittyä siihen. Silloin pääsee flowhon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa synnyttämättömät arvioivat kuukautiskipunsa korkeammalle kuin synnyttäneet. En vähättele kuukautiskipuja, minullakin on ollut aina tosi pahat. Mutta synnytys antaa sellaisen perspektiivin, että kuukautiskivut on pakko asettaa asteikolla alemmas. Muuten asteikko ei riitä.
Synnyttämättömät, älkää turhaan ottako tätä kilpailuna. Synnytyskipu on uskomattoman kova ja ihan omanlaistaan kipua, sitä on mahdotonta kuvitella etukäteen ja jopa vaikeaa täysin palauttaa mieleen jälkikäteen.
Minulla oli ensimmäisessä synnytyksessä kaikki mahdolliset kivunlievitykset, toisessa ei mitäään. Kumpikin oli hirveää. Mutta ei kannata pelätä sitä, koska kivusta selviää, jos kaikki menee muuten hyvin.
Minulla kuukautiskipu on tuollaista, mitä on mahdoton kuvitella mielessään, kun kipua ei ole enkä pysty palauttamaan sitä mieleeni. Pystyn muistamaan kuitenkin sen, miten kipu teki toimintakyvyttömäksi, sai oksentamaan, huutamaan jne. En yhtään epäile sitä, että synnytyskipu on vielä pahempaa. Olen vain hämilläni, että miten ihmiset voi pystyä synnyttämään, jos se on pitkän aikaa todella paljon pahempaa (moninkertaista, kuten sanotaan) kuin tällaiset kuukautiskivut, kun kuitenkin synnyttäminen vaatii aktiivista toimintaa. En pysty jotenkin näkemään, miten pystyisin toimimaan synnytyksessä aktiivisena henkilönä, jos kipu on moninkertaista kuukautiskipuihini verrattuna. Synnytys siis edessä kuukauden kuluessa ja ihmettelen miten siitä voi selvitä
AP
Voit sitten tulla tänne kertomaan, että nyt ymmärrät ja vähätellä toisten kuukautiskipuja itsekin. Laita ketju muistiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menkat nuorena pahimmillaan 8-9, nykyään pahimmillaan 6, synnyttänyt en ole.
Nuorena meni menkkojen pari ekaa päivää aina särkylääkkeiden voimin. Jos en milloin ehtinyt ottamaan ennen kipujen alkua, niin saatoin oksentaa kivun takia, enkä saanut missään asennossa helpotusta. Ei auttanut kuin kärsiä, ennen kuin särkylääke toi sitten lopulta armollisen helpotuksen ja nukahdin uupumuksesta. Nykyäänkin vielä aina yhtenä päivänä sitä polttavan raastavaa kouristelua jommalla kummalla puolen alavatsaa, mutta selviän ilman särkylääkkeitä ja pidän mahd. mukaan vähän leppoisamman päivän.
Mikä on tuo särkylääke, joka auttoi?
Ihan perus tulehduskipulääkkeitä käytin. Muistaakseni ketoprofeeni (Ketorin) auttoi minulla jostain syystä vähän paremmin, kuin ibuprofeeni (Burana). Käsittääkseni se vähän vaihtelee, kuka saa parhaan avun mistäkin.
Mitenkään hyvästähän se ei pidemmän päälle liene, että noita tulehduskipulääkkeitä käyttää säännöllisesti, voi pilata mahansa. Itsekin yritin rajoittaa käyttöni vain pariin pahimpaan menkkapäivään. Aloitinkin sitten lääkärin suosituksesta e-pillereiden käytön, mitkä veivät kivut mennessään.
Molemmat ollut 9, synnytys ehkä 9 Plus plus. Se johtui siitä, että synnytys käynnistettiin niillä tipoilla, epiduraali ei kerennyt, ilokaasu ei auttanut, koska lapsi ei mahtunut tulemaan ja keisarinleikkauspäätöstä pitkitettiin, koska oli aamuyö. Lisäksi anestesiasairaanhoitajilla kesti tulo, koska eivät olleet saaneet heti taksia. Kaikki meni siltikin lopulta ok, mutta olihan kivut. Ja huusin käytävilläkin kun kuljetettiin niin täysiä kuin lähti vaikka sairaanhoitaja yritti sanoa shhhhhhhhhhhhhh..
Kuukautiskivut taas nuorempana alkoi esim. töissä niin, että jouduin soittamaan läheiseltä kyydin kotiin, matka taittui auton takapenkillä mielettömissä kivuissa maaten. Epäilin endometrioosia mutta todennäköisesti hyvänlaatuinen kasvain kohdussa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa synnyttämättömät arvioivat kuukautiskipunsa korkeammalle kuin synnyttäneet. En vähättele kuukautiskipuja, minullakin on ollut aina tosi pahat. Mutta synnytys antaa sellaisen perspektiivin, että kuukautiskivut on pakko asettaa asteikolla alemmas. Muuten asteikko ei riitä.
Synnyttämättömät, älkää turhaan ottako tätä kilpailuna. Synnytyskipu on uskomattoman kova ja ihan omanlaistaan kipua, sitä on mahdotonta kuvitella etukäteen ja jopa vaikeaa täysin palauttaa mieleen jälkikäteen.
Minulla oli ensimmäisessä synnytyksessä kaikki mahdolliset kivunlievitykset, toisessa ei mitäään. Kumpikin oli hirveää. Mutta ei kannata pelätä sitä, koska kivusta selviää, jos kaikki menee muuten hyvin.
Mutta kun tuo ei pidä paikkaansa kaikkien kohdalla. Osalla ihan oikeasti kuukautiskivut on pahemmat kuin synnytyskivut. Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää? Osalla kuukautiskivut ovat sellaisia, että on vaikeaa pysyä tajuissaan, ei pääse kävelemään, ja joutuu lähtemään ambulanssilla sairaalaan. Sitten taas synnytys saattaa mennä täysin ilman kivunlievitystä. Monet eivät koskaan koe niin suurta kipua kuin synnytyksessä, niin siitä tulee harha, että se on pahinta mahdollista kipua, vaikka osa kokee pahempia kipuja joka kuukausi. Sinulla ei ole niin pahat kuukautiskivut mitä minulla, jos pystyt menkkojen aikaan olemaan kotona ja pysyt tajuissasi.
En oikein ymmärrä huutamista kivusta. Toki jos yhtäkkiä sattuu mutta jos kipu on pitkäaikaista ja kovaa, en osaa kuvitella huutavani - pikemminkin hiljaa keskittyy. Kummassakaan synnytyksessä en ole huutanut, toki jotain ähkinyt ja puhkunut. Huutohan vaan vie voimia.
Kuukautiset 2-3, synnytys osan ajasta 9.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa synnyttämättömät arvioivat kuukautiskipunsa korkeammalle kuin synnyttäneet. En vähättele kuukautiskipuja, minullakin on ollut aina tosi pahat. Mutta synnytys antaa sellaisen perspektiivin, että kuukautiskivut on pakko asettaa asteikolla alemmas. Muuten asteikko ei riitä.
Synnyttämättömät, älkää turhaan ottako tätä kilpailuna. Synnytyskipu on uskomattoman kova ja ihan omanlaistaan kipua, sitä on mahdotonta kuvitella etukäteen ja jopa vaikeaa täysin palauttaa mieleen jälkikäteen.
Minulla oli ensimmäisessä synnytyksessä kaikki mahdolliset kivunlievitykset, toisessa ei mitäään. Kumpikin oli hirveää. Mutta ei kannata pelätä sitä, koska kivusta selviää, jos kaikki menee muuten hyvin.
Minulla kuukautiskipu on tuollaista, mitä on mahdoton kuvitella mielessään, kun kipua ei ole enkä pysty palauttamaan sitä mieleeni. Pystyn muistamaan kuitenkin sen, miten kipu teki toimintakyvyttömäksi, sai oksentamaan, huutamaan jne. En yhtään epäile sitä, että synnytyskipu on vielä pahempaa. Olen vain hämilläni, että miten ihmiset voi pystyä synnyttämään, jos se on pitkän aikaa todella paljon pahempaa (moninkertaista, kuten sanotaan) kuin tällaiset kuukautiskivut, kun kuitenkin synnyttäminen vaatii aktiivista toimintaa. En pysty jotenkin näkemään, miten pystyisin toimimaan synnytyksessä aktiivisena henkilönä, jos kipu on moninkertaista kuukautiskipuihini verrattuna. Synnytys siis edessä kuukauden kuluessa ja ihmettelen miten siitä voi selvitä
AP
Ehkä sinä olet niitä, joilla kuukautiset poikkeuksellisen kivuliaat, ja voi olla ettei synnytys ole sentään mitään monikymmenkertaisesti pahempaa. Ja muuten. Muista puhua epiduraalista aikaisin, joskus sen saanti viivästyy ja sanotaan ettei voi enää antaa, siksi pyydettävä ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Äidilläni oli kuulemma tosi helppo synnytys. Olisi hänen kuvailunsa perusteella -2.
Juu tää on kummalinen ilmiö osalla naisista. Melkein kuin asia olisi hauskaa synnytyksen aikana ja ekstaasia. kun lapsi rääkyy. Monikohan nainen haluaa tappaa minut "lapsi rääkyy" termistä? Sehän on merkki, että kaikki on hyvin.
Olivatko menkkasi sitten sellaiset, että läähätit sängyssä venkoillen ja henkeä haukkoen kyyneleet silmissä kun missään asennossa ei kärsi olla? Et päässyt kävelemään et keittiöön hakemaan vettä, etkä vessaan?
-eri