Lue keskustelun säännöt.
Jos ei ole avioehtoa tai testamenttia, niin miten ositus tapahtuu varakkaamman kuollessa?
07.01.2023 |
Kaikki omaisuutemme on puolisoni nimissä. Ihan kaikki. Meillä ei ole avioehtoa, eikä testamenttia. Maksan valtaosan kuluistamme, jolloin minulle ei jää säästöjä. Vaikuttaako omaisuuden kertyminen jotenkin osituksessa? Puolisoni on hankkinut valtaosan omaisuudestaan ennen avioliittoamme.
Kommentit (52)
Vainajan lapset perii ei puoliso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman lapsesi kannalta sinun olisi hyvä jatkossa kerryttää omaa omaisuuttasi yhteisten kulujen maksamisen sijaan. Jos puolisosi kuolee ensin, ongelmaa ei ole, mutta jos sinä kuolet ensin, lapsesi jää puille paljaille ellei puolisosi hyvää hyvyyttään halua maksaa tasinkoa kuolinpesään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen ainoalle lapselle menee puolet, sinulle puolet, jos teillä ei ole avioehtoa eikä testamenttia eikä miehen perittyyn omaisuuteen liity testamentin ehtoa, jonka mukaan puoliso suljetaan avio-oikeudesta ulos.
Miksi tätä alapeukutetaan?
Ohis
Varmaan siksi, että juuri mikään tuossa viestissä ei ole oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tapauksen missä kaikki omaisuus autosta lähtien oli miehen nimissä ja olivat tehneet joskus kauan sitten testamentin lapsen hyväksi ja miehen kuollessa nainen jäi ihan puille paljaille.
Olivat luulleet naisen perivän osituksen myötä.Olivatko naimisissa? Oliko avioehtoa? Ei kuulosta oikealta...
Olivat naimisissa ja testamentti määräsi kaiken lapselle eli meni ihan oikein.
Tätä ei moni ymmärrä eikä ymmärtäneet nämäkään.
Siitä tuli karmea soppa äidin ja tyttären kanssa, kun äiti vaati koko omaisuuden itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tapauksen missä kaikki omaisuus autosta lähtien oli miehen nimissä ja olivat tehneet joskus kauan sitten testamentin lapsen hyväksi ja miehen kuollessa nainen jäi ihan puille paljaille.
Olivat luulleet naisen perivän osituksen myötä.Olivatko naimisissa? Oliko avioehtoa? Ei kuulosta oikealta...
Olivat naimisissa ja testamentti määräsi kaiken lapselle eli meni ihan oikein.
Tätä ei moni ymmärrä eikä ymmärtäneet nämäkään.
Siitä tuli karmea soppa äidin ja tyttären kanssa, kun äiti vaati koko omaisuuden itselleen.
No ei ole todellakaan mennyt oikein. Ihan höpöä koko juttu. Ei testamentilla pysty poistamaan avio-oikeutta. Siihen vaaditaan aina avioehto.
Jos tuolla mainitsemallasi parilla ei ollut avioehtoa, niin ensin oltaisiin tehty ositus jonka tuloksena puolet yhteenlasketusta omaisuudesta (siis miehen omaisuudesta koska kaikki oli miehen nimissä) olisi mennyt vaimolle. Toinen puolikas sitten testamentilla lapselle (mikä oli ihan turha testamentti sillä lapsi olisi perinyt joka tapauksessa).
Joko muistat jutun väärin tai jätit kertomatta jotain olennaista kuten sen avioehdon olemassaolon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen ainoalle lapselle menee puolet, sinulle puolet, jos teillä ei ole avioehtoa eikä testamenttia eikä miehen perittyyn omaisuuteen liity testamentin ehtoa, jonka mukaan puoliso suljetaan avio-oikeudesta ulos.
Miksi tätä alapeukutetaan?
Ohis
Varmaan siksi, että juuri mikään tuossa viestissä ei ole oikein.
Olen eri, mutta voitko nyt täsmentää mikä siinä sinusta oli väärin? Juuri noinhan se menee, että puolet osituksessa leskelle ja loput perilliselle/perilliselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen ainoalle lapselle menee puolet, sinulle puolet, jos teillä ei ole avioehtoa eikä testamenttia eikä miehen perittyyn omaisuuteen liity testamentin ehtoa, jonka mukaan puoliso suljetaan avio-oikeudesta ulos.
Miksi tätä alapeukutetaan?
Ohis
Varmaan siksi, että juuri mikään tuossa viestissä ei ole oikein.
Kaikki siinä on oikein, jos todella on niin, että ap on varaton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tapauksen missä kaikki omaisuus autosta lähtien oli miehen nimissä ja olivat tehneet joskus kauan sitten testamentin lapsen hyväksi ja miehen kuollessa nainen jäi ihan puille paljaille.
Olivat luulleet naisen perivän osituksen myötä.Olivatko naimisissa? Oliko avioehtoa? Ei kuulosta oikealta...
Olivat naimisissa ja testamentti määräsi kaiken lapselle eli meni ihan oikein.
Tätä ei moni ymmärrä eikä ymmärtäneet nämäkään.
Siitä tuli karmea soppa äidin ja tyttären kanssa, kun äiti vaati koko omaisuuden itselleen.No ei ole todellakaan mennyt oikein. Ihan höpöä koko juttu. Ei testamentilla pysty poistamaan avio-oikeutta. Siihen vaaditaan aina avioehto.
Jos tuolla mainitsemallasi parilla ei ollut avioehtoa, niin ensin oltaisiin tehty ositus jonka tuloksena puolet yhteenlasketusta omaisuudesta (siis miehen omaisuudesta koska kaikki oli miehen nimissä) olisi mennyt vaimolle. Toinen puolikas sitten testamentilla lapselle (mikä oli ihan turha testamentti sillä lapsi olisi perinyt joka tapauksessa).
Joko muistat jutun väärin tai jätit kertomatta jotain olennaista kuten sen avioehdon olemassaolon.
Todennäköisesti muistan väärin eli avioehto taisi kuitenkin olla. Mutta sillon selvittelivät virallisen tahon kanssa ja oli täysin pätevä.
Tyttö tosin antoi äidille talon ja auton eli maksoi verot ensin itse.
Tarjosi äidille asumisoikeuden, mutta ei kelvannut vaan halusi omakseen.
Lexlyn sivulta kopioitua alla oleva
Paljonko leski perii?
Leski perii puolet, eikö niin? Ei, vaikka näin yleisesti luullaankin. Leski perii vain testamentilla, jos vainajalla on lapsia.
Miten perintö jaetaan lesken ja lasten kesken?
Mikäli ensin kuolleella puolisolla on lapsia, lain mukaan lapset perivät kaiken omaisuuden. Leski ei peri mitään, ellei hänen hyväkseen ole laadittu testamenttia.
Mikäli ensin kuolleella puolisolla ei ole lapsia, lain mukaan leski perii kaiken omaisuuden ensi vaiheessa. Lesken kuoltua jäljellä oleva omaisuus jaetaan pääsääntöisesti puoliksi puolisoiden sukujen kesken.
Älä sekoita ositusta ja perimistä
Miksi usein puhutaan, että leski perii puolet? Periminen saattaa mennä sekaisin osituksen kanssa. Kun naimisissa oleva henkilö kuolee, on ensin toimitettava ositus eli purettava aviopuolisoiden välinen varallisuussuhde. Tällöin puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi. Osituksen seurauksena leski saa siis puolet puolisoiden yhteenlasketusta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta avio-oikeuden nojalla. Jos puolisoilla on yhtä paljon omaisuutta, leski käytännössä pitää oman omaisuutensa.
Tasinko perinnönjaossa
Mikäli ensin kuollut puoliso oli varakkaampi, leski saa kuolinpesältä tasinkoa sen verran, että sekä leskellä että kuolinpesällä on yhtä paljon varallisuutta. Mikäli leski on varakkaampi, lesken ei tarvitse luovuttaa tasinkoa kuolinpesään, vaan hän saa halutessaan pitää kaiken oman omaisuutensa. Kuolinpesään jäävät varat jaetaan lain tai testamentin mukaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilanne on ihan vääristynyt. Miksisinä maksat valtaosan kuluista ja miksi sinulla ei ole omaisuutta? Onko mies edes henkivakuutettu?
Henkivakuutuksen edunsaaja pitää tarkistaa, jos tahtoo sen olevan puoliso, lapset tai vain "omaiset", jolloin se jaetaan tasan lähiomaisten kesken.
Me olemme avopari ja meillä on henkivakuutukset, jonka summan saa puoliso toisen kuollessa.
Olet antanut miehen kerätä omaisuutta vaikka se kuuluisi myös sinun oikeudeksi. Teillä ei nyt ihan tasan mee mielestäni tämä jako. Jos kuolet ensin niin lapsesi eivät saa juuri mitään. Jos miehesi kuolee ensin niin toki saat osuutesi ellei mies ole keplotellut sinua ulos perinnön jaosta.
Kuulostaa epäreilulta tuo teidän rahankäyttö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilanne on ihan vääristynyt. Miksisinä maksat valtaosan kuluista ja miksi sinulla ei ole omaisuutta? Onko mies edes henkivakuutettu?
Henkivakuutuksen edunsaaja pitää tarkistaa, jos tahtoo sen olevan puoliso, lapset tai vain "omaiset", jolloin se jaetaan tasan lähiomaisten kesken.
Me olemme avopari ja meillä on henkivakuutukset, jonka summan saa puoliso toisen kuollessa.
Olet antanut miehen kerätä omaisuutta vaikka se kuuluisi myös sinun oikeudeksi. Teillä ei nyt ihan tasan mee mielestäni tämä jako. Jos kuolet ensin niin lapsesi eivät saa juuri mitään. Jos miehesi kuolee ensin niin toki saat osuutesi ellei mies ole keplotellut sinua ulos perinnön jaosta.
Kuulostaa epäreilulta tuo teidän rahankäyttö.
Mieshän on omaisuuden kerännyt ennen heidän suhdettaan pääasiassa eli ei kai sitä nyt pidä jakaa molemmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa ettei avopuoliso peri tuossa tapauksessa mitään ja aviopuoliso ei automaattisesti puolta eli ositus ei tarkoita, että jaetaan lapsen kanssa puoliksi.
Ei perikään. Osituksestahan tässä olikin kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tapauksen missä kaikki omaisuus autosta lähtien oli miehen nimissä ja olivat tehneet joskus kauan sitten testamentin lapsen hyväksi ja miehen kuollessa nainen jäi ihan puille paljaille.
Olivat luulleet naisen perivän osituksen myötä.Olivatko naimisissa? Oliko avioehtoa? Ei kuulosta oikealta...
Olivat naimisissa ja testamentti määräsi kaiken lapselle eli meni ihan oikein.
Tätä ei moni ymmärrä eikä ymmärtäneet nämäkään.
Siitä tuli karmea soppa äidin ja tyttären kanssa, kun äiti vaati koko omaisuuden itselleen.No ei ole todellakaan mennyt oikein. Ihan höpöä koko juttu. Ei testamentilla pysty poistamaan avio-oikeutta. Siihen vaaditaan aina avioehto.
Jos tuolla mainitsemallasi parilla ei ollut avioehtoa, niin ensin oltaisiin tehty ositus jonka tuloksena puolet yhteenlasketusta omaisuudesta (siis miehen omaisuudesta koska kaikki oli miehen nimissä) olisi mennyt vaimolle. Toinen puolikas sitten testamentilla lapselle (mikä oli ihan turha testamentti sillä lapsi olisi perinyt joka tapauksessa).
Joko muistat jutun väärin tai jätit kertomatta jotain olennaista kuten sen avioehdon olemassaolon.
Tai sitten leski oli niin vedätettävissä, että ei tajunnut, että hänelle kuuluu tasinko avio-oikeuden mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varakkaamman ei tarvitse antaa omasta osuudestaan tasinkoa, joten perilliset perivät kuolleen köyhemmän omaisuuden.
AP kysyi tilanteesta, jossa varakkaampi kuolee. Tällöin kuolinpesä maksaa leskelle tasinkoa.
Eli ositus tehdään ihan normaalisti: kummankin omaisuus ja velat kartoitetaan ja lasketaan yhteen ja sen jälkeen koko kakku jaetaan puoliksi.
Minun nähdäkseni ositus tehdään aivan samoin riippumatta siitä, kuoliko varakkaampi vai köyhempi. Avio-oikeudella suojattu omaisuus jätetään sivuun ja loppu menee tasan, jos kyseessä on avioliitto. Avoliitossa leski on aika lailla omillaan. Kysymyksestä voisi päätellä, että puhutaan avioliitosta, mutta suoraan sitä ei sanottu.
Avioliitossa olevan kuollessa selvitetään nuo tasinkoasiat ja mahdollisen tasauksen jälkeen perintö menee lapsille. Puoliso ei peri ilman testamenttiä, jos kuolleella on lapsia, mutta hänelle kuuluvaksi katsotaan puolet parin omaisuudesta.
Laissa lukee myös "Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu." Eli jos lapsi/lapset eivät vaadi lakiosaansa, perinnönjako voidaan siirtää odottamaan lesken kuolemaa.
Lisäksi samassa pykälässä sanotaan "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan." Käytännössä tuo tarkoittaa kai sitä, että ensimmäisen puolison kuollessa jaetaan vain se osa omaisuudesta, joka ei ole asunto ja sen irtaimisto. Sitä olisi kai kesämökki, auto, sijoitukset, maaomaisuus jne.
Ositus tehdään, että jaettavaksi jää vain vainajan omaisuus. Eli lähtökohtaisesti puoliso ei peri, vaan pitää vaan ihan oman osansa. Ositus pitää tehdä, että saadaan tietoon se, mikä jaetaan perillisille. Eli jos puolisoilla on yhteensä rahaa 100 euroa, jaetaan perillisille 50 euroa (ja leski pitää oman 50 euroa).
Jos vainajalla on ollut 70 euroa ja leskellä 30 euroa, lasketaan nämä yhteen ja saadaan omaisuuden yhteenlasketuksi määräksi 100 euroa. Jotta omaisuus saataisiin tasan, on leskellä oikeus saada tasinkoa 50-30=20, jolloin taas on molemmilla 50 euroa, joista vainajan 50 euroa jaetaan perillisten kesken.
Nyt alat hoitaa omat raha-asiasi kuntoon. Sinulla on oikeus kartuttaa myös omaa omaisuuttasi eikä vaan maksaa kaikkia kuluja. Omista oikeuksista pitää pitää kiinni ja kannattaa lakimiehellä selvittää kaikki asiat, että varmasti menevät oikein ettei tule sitten yllätyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tapauksen missä kaikki omaisuus autosta lähtien oli miehen nimissä ja olivat tehneet joskus kauan sitten testamentin lapsen hyväksi ja miehen kuollessa nainen jäi ihan puille paljaille.
Olivat luulleet naisen perivän osituksen myötä.Olivatko naimisissa? Oliko avioehtoa? Ei kuulosta oikealta...
Olivat naimisissa ja testamentti määräsi kaiken lapselle eli meni ihan oikein.
Tätä ei moni ymmärrä eikä ymmärtäneet nämäkään.
Siitä tuli karmea soppa äidin ja tyttären kanssa, kun äiti vaati koko omaisuuden itselleen.No ei ole todellakaan mennyt oikein. Ihan höpöä koko juttu. Ei testamentilla pysty poistamaan avio-oikeutta. Siihen vaaditaan aina avioehto.
Jos tuolla mainitsemallasi parilla ei ollut avioehtoa, niin ensin oltaisiin tehty ositus jonka tuloksena puolet yhteenlasketusta omaisuudesta (siis miehen omaisuudesta koska kaikki oli miehen nimissä) olisi mennyt vaimolle. Toinen puolikas sitten testamentilla lapselle (mikä oli ihan turha testamentti sillä lapsi olisi perinyt joka tapauksessa).
Joko muistat jutun väärin tai jätit kertomatta jotain olennaista kuten sen avioehdon olemassaolon.
Todennäköisesti muistan väärin eli avioehto taisi kuitenkin olla. Mutta sillon selvittelivät virallisen tahon kanssa ja oli täysin pätevä.
Tyttö tosin antoi äidille talon ja auton eli maksoi verot ensin itse.
Tarjosi äidille asumisoikeuden, mutta ei kelvannut vaan halusi omakseen.
Ahaa. No nyt sitten olikin avioehto. Oliko tuo avioehto jotenkin mystisesti tehty tuon pariskunnan tietämättä? Koska aloituksessa kerrotaan "Olivat luulleet naisen perivän osituksen myötä.".
Saa olla harvinaisen idioottia porukkaa että ensin tekee avioehdon ja sitten luulee naisen osuuden hoituvan "osituksen myötä" vaikka kaikki on miehen nimissä. Olivatko nämä jotain apukoululaisia? Ihme että olivat yleensä mitään omaisuutta kyenneet keräämään.
Aina yhtä hyvä idea kysyä lakiasioita av:lta :D Varmistaa, ettei taatusti saa oikeaa vastusta :D
Miksi tätä alapeukutetaan?
Ohis