Mikä oikein on Tarantinen elokuvien se juttu? Fanit kertokaa.

Vierailija kirjoitti:

Tyylikkyys ja sarkastisuus.

Tää .... tokaviimonen tappo japanilaispuutarhassa vesikiikun tyhjentäessä lähteen lastia alas ja kolahtaen ylösmenossa. It ia Hattori Hanzos sword. Ette te katso estetiikkaa? Se väkivalta on on enemmän ironiaa ja sivuseikkaa ympäristön kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Elokuvanörtin elokuvia elokuvanörteille. Koko ajan viittauksia toisiin elokuviin ja muutenkin popkulttuuriin.

Niin kuin Kaurismäetkin. Niissä tosin ollaan hiljaa ja tuijotellaan. Tarantinoissa puhutaan ja on väkivaltaa.

Tylsiä, puuduttavia, yliarvostettuja ja vammaisia leffoja huippunäyttelijöillä ja erinomaisella musiikilla.

Pari ensimmäistä ja pari viimeistä on loistavia. Siinä välissä on leffoja joista huomaa kusen nousseen herralla nuppiin ja hänen kuvitelleen minkä tahansa tekeleensä olevan erinomainen. Kill Billit on venytetty turhaan kahteen elokuvaan, kun yksi olisi riittänyt.

Tarantino on parhaimmillaan loistava elokuvantekijä ja vaikka elokuvat ovat väkivaltaisia, väkivalta on vain osa tarinaa. Pidän elokuvien juonista ja tyylistä ja etenkin siitä, ettei Tarantino selittele kaikkea liikaa.

Ne taitaa olla kaikki kostoteemaisia elokuvia, jotka olen katsonut kokonaan vasta viime aikoina. Ne ei ole parasta Tarantinoa mutta huomattavasti huonompiakin elokuvia julkaistaan koko ajan. Once upon a time in Hollywood on Tarantinon paras elokuva.

Moni puhuu Tarantinosta nähtyään vain Pulp Fictionin ja ehkä myös Jackie Brownin.

Nuo kuvat ovat kuitenkin Tarantinon tuotannossa poikkeuksia.

1. on musta komedia ja toinen romanttinen trilleri.

Jackie brown on kyllä hyvä, ellei paras Tarantinolta

Yksi ihminen on maininnut ketjussa elokuvien pointin joka on kosto.

Joskus kosto on paikallaan. Tarantino on väkivallan kuvaamisen mestari. Pointsit siitä, että sukupuolilla ei ole merkitystä näissä pläjäyksissä.

Vierailija kirjoitti:

Jackie brown on kyllä hyvä, ellei paras Tarantinolta

On hyvä.

Romanttinen värinä on ilmassa alusta asti Jackien ja päähenkilön välillä, niljakkaan Ordellin kanssa käyty kissa ja hiiri- leikki kehittää Hitchcocmaisen jännityksen.

Väkivaltaa ei ole juuri tavanomaista jännityselokuvaa enempää, eikä verellä mässäillä normaaliin Tarantinon tyyliin.

Huumoriahan ne on. Älyttömän överiksi vakavalla naamalla vedettyjä b- ja c-luokan elokuvia. Tosin kuvaus on parempaa kuin esikuvissa.

Joo, kostoteema on monessa leffassa mukana.

Tykkäsin Reservoir Dogsista, Jackie Brownista ja vielä Pulp fictionista, mutta sitten...Inhoan esim. teennäistä Inglourious basterdsia (juuri niin teennäinen kuin teennäinen nimiväännöksensä) ja Kill Bill on unettava. Mutta Once upon a time in Hollywood on minusta aivan rautainen leffa. Siinä kysytään nuorten suulla: Hollywood on tienannut miljardeja toisten kärsimyksillä ja viihteellistämällä väkivallan, miksi se ei saisi siis itse myös maistaa julmaa, brutaalia väkivaltaa? Ja mitä vastaa Tarantino? Lisäämällä viihteellistä väkivaltaa satuunsa, jossa pahikset saa palkkansa ja hyvikset jatkavat elämäänsä. 

Se on lohdutonta. Mutta Tarantino ei teeskentele, hän on reilusti pulp ja fiction ja wee tee. Ja Sharon Tate syntymättömine lapsineen ja Jay Sebring ja kumppanit kokivat hirvittävän julman kohtalon ja heidän tappajansa nousivat julkkiksiksi ja nautiskelivat voitonriemuisesti oikeudenkäynneissä ja sitten vankiloissa. No moni heistä on jo kuollut, vielä muutama mätänee selleissään ja anoo joka vuosi armoa, jota ei ole tippunut. Eihän heistä kukaan antanut armoa Sharon Tatelle, kun tämä anoi armoa lapselleen. 'Säästäkää edes se, se selviää kyllä'.

Vierailija kirjoitti:

Pidän Kill Billiä hänen mestariteoksenaan.

Pari floppiakin on. Esim. Once Upon A Time In Hollywood on sellainen.

Once upon a time in the hollywood oli jotenkin lohduttava elokuva. Kun tietää miten ne tapahtumat oikeasti meni, niin se oli jotenkin riemastuttavaa kun elokuvassa pahalle tehtiin pahaa. Yleensä en voi edes katsoa väkivaltaa, mutta tuossa elokuvassa sen näkeminen oli todella tyydyttävää.

Sehän tekee elokuvia joiden esikuvissa on mieletön määrä tahatonta komiikkaa. Tarantino tekee samanlaista komiikkaa tietoisesti. Tarkoituksella tehtyä tahattoman komiikan matkimista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olivat silloin aikoinaan jossain määrin persoonallisia. Omaa, tunnistettavaa tyyliä usein arvostetaan. Nyt kyllä tuntuu jo elähtäneeltä.

Juu tämä. Fanitin joskus nuorempana. Nykyään en ymmärrä enää pointtia, tuntuu vaan väkivallalla mässäilyltä ja sitä laatua tulee joka tuutista ihan liikaa.

On kyllä vaikea löytää nykyään enää hollywood elokuvia jotka eivät olisi överi väkivaltaisia. Samoin sarjat suoratoistopalveluissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pilkkaa mustaihoisia ovelasti niin ettei siitä voi nostaa metakkaa.

Eikö ole itsekin etnistä vähemmistöä?

Ei ole. 

Mutta leffoissa tosiaan herkuttelee aikamoisilla stereotypioilla ja veettuilee rivien välistä koko ajan, mutta toisaalta nostaa sankareiksi niin ettei voi canceloida tai raivostua. Tämä on ihan tietoinen juttu.

Mun mielestä stereotypioiden korostaminen on tarkoituksellista, ironian keinoin pilkataan stereotypioita ja syitä niihin. Nimenomaan veetuilu on se pointti, mistä tykkään Tarantinossa, muutoin olisi taas vaan yks väkivaltapläjäys muiden joukossa.